Tämä blogi on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen kuntamarkkinablogi. Julkaistaan tiiviimpänä versiona 9.10.2020 mennessä myös kuntamarkkinat.fi-sivustolla.

 

Kiinnostaako onko se liitto, piiri, alaosasto vai yhdistys? 

Voit rohkeasti vastata – ei. 

Jos on joskus tuntunut, että sosiaali- ja terveysjärjestökenttä on sirpaleinen, hahmottumaton ja vähän haastava lähestyttävä, tämä on sopiva blogi luettavaksi. 

Raamit 

Liitto 

Piiri 

Yhdistys 

Ryhmä 

Järjestö 

Toimikunta 

Alaosasto 

Jaosto 

Kerho 

Tämän luettelon ei vielä tarvitse sytytellä lamppuja. Tarkoitus on hämmentää. 

Edellä mainitun luettelon eli raamien ansiosta voivat kunnassasi mahdollisesti toimia erilaiset vertaistukiryhmät, avoimet kohtaamispaikat, liikuntaryhmät, vaikuttamistyöryhmät. Raameissa syntyy toiminta, jossa kuntalainen osallistumalla ylläpitää ja lisää hyvinvointiaan sekä lisäksi tukee muiden osallistujien hyvinvointia.

Toimijat raameissa 

Seuraavaksi kuvataan erilaisilla raameilla toimivia sosiaali- ja terveysjärjestöjä. Asian ydin, punainen lanka ja avain keskusteluun palautuu aina tukeen arjessa. Toiminnan toteuttamiseksi raamit voivat vaihdella. Raamit eivät määrittele kuntalaisen hyvinvoinnin lopputulosta. Toiminta määrittelee.  

Tässä kolme tiivistä esimerkkejä raameista, joilla ei ole merkitystä. 

Suomen nivelyhdistys 

  • Toiminta-alue Suomi  
  • Toimintaa yli 50 paikkakunnalla (ei paikallisyhdistyksiä) 
  • 20-vuotisjuhlavuosi 
  • Yksi hallitus 
  • Kaksi aluesuunnittelijaa, joiden tehtävänä tukea paikallistoimintaa vetäjiä vapaaehtoisia ohjaajia 
  • Paikallisia vapaaehtoisia vaihtelevasti 1-8 yhdessä paikkakunnalla 
  • Ohjaajat jakavat keskenään vastuut ja tekevät toiminnan toteuttamiseksi tarvittavat suunnitelmat 

Aluesuunnittelijat tukevat kattavasti eri tavoin ohjaajia, jotka ovat aktiivisia vapaaehtoisa paikkakunnilla. Alueelliset toimintasuunnitelmat tehdään paikallisvetoisesti aluesuunnittelijoiden tuella. Aktiiviset vapaaehtoiset pääsevät virkistäytymään ja jakamaan kokemuksia, ajatuksiaan erilaisissa valtakunnallisissa tapaamisissa. 

Viimeiset kaksi edellistä vuotta ovat olleet voittokulkua – uusia ohjaajia on tullut mukaan toimintaan kuukausittain. Tämä on tuloksekkaan työn tulosta. Prosessit on kunnossa ja toimintaan sitoutetaan, aktiiviset vapaaehtoiset uskaltavat ottaa vastuuta ja jakaa vastuuta aluetyöntekijät tukenaan. Lisäksi toiminnan rohkea suuntaaminen aidosti paikallisten tarpeiden, halujen ja resurssien mukaan on Suomen nivelyhdistyksen toiminnan ytimessä. 

Pohjois-Savon syöpäyhdistys 

  • Toiminta-alue Pohjois-Savo 
  • Viime vuonna 2019 60vuotisjuhlavuosi  
  • Syöpäjärjestöihin kuuluva yhdistys 
  • Oma hallitus ja kuusi työntekijää 
  • 20 paikallisosastoa 

Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen toiminnan sisältöön kuuluu vapaaehtoisten kouluttaminen ja vapaaehtoistoiminnan kehittäminen. Vapaaehtoiset koulutetaan (erilaiset koulutuksesta erilaisten toimintamuotojen mukaisesti) ja vapaaehtoisten jaksamisesta huolehditaan. Paikallisosastoissa toimivat aktiiviset vapaaehtoiset, jotka omalla panoksellaan huolehtivat paikallistoiminnan esim. vertaistukiryhmien kokoontumisista.  

Pohjois-Savon syöpäyhdistyksen vastuulla on huolehtia kehittämisresursseista ja huomioida erilaiset kehittämiskohteet yhteistyökumppaneiden kanssa. Näkökulmia selkeytetään jatkuvasti ja ihmisiä halutaan tukea heidän arjessaan. Tämä vaatii suunnitelmallisuuden lisäksi jatkuvaa reagointikykyä erilaisiin tarpeisiin. On mahdollisuudet kontaktoida ja palaveerata paikallisesti  

Nämä edellä mainitut toimet (paikallisosastot ja yhdistys yhteistyössä) saavat aikaan matalan kynnyksen, ennaltaehkäisevää, arkea tukevaa toimintaa.  

Iisalmen kehitysvammaisten tuki ry 

  • Oma hallitus 
  • Yhdistys toimii vapaaehtoistoimijoiden voimin 
  • Kehitysvammaisten Tukiliiton jäsenyhdistys  
  • Yhdistys saa Kehitysvammaisten tukiliiton aluetyöntekijöiltä konkreettista apua ja tukea  
  • Syksyllä tulossa 50-vuotisjuhlat 

Yhdistys toimii vapaaehtoisten voimin ja saa erittäin tärkeää tukea Kehitysvammaisten tukiliiton aluetyöntekijöiltä. Lisäksi yhdistys kuuluu alueensa tukipiiriin, josta saa tukea myös muilta yhdistyksiltä. Yhdistys kokoontuu ja suunnittelee paikallista toimintaa. Toimintaa toteutetaan avoimesti ja toiminnan suunnitteluun pyritään osallistamaanVertaisten kanssa oleminen esim. marjastusreissut ovat tärkeä osa ydintoimintaa.  Edunvalvonnallinen näkökulma on myös yhdistyksen toiminnassa vahva 

Paikallisyhdistyksen merkitys on suuri, koska yhdistys tukee ja tarjoaa toimintaa erityistä tukea tarvitseville kuntalaisille. Aktiivisten vapaaehtoisten rooli on elintärkeä ja vastuiden jakamista opetellaan jatkuvasti.  

Monelle järjestölle ja yhdistykselle tärkeä kohderyhmä ovat perheet, jonka tiimoilta tehdään yhteistyötä ja toteutetaan toimintaa. 

Kiinnostaako raamit ja toimijat nyt? 

Voit edelleen vastata rohkeasti – ei. 

Toiminnalla on merkitystä. 

Kunnat tukevat järjestöjä. Tapoja on monia. Raha. Tilat. Yhteistyöillat. Viestinnällinen tuki.  Erilaisten tapojen lisäksi kunnilla tulisi olla vielä enemmän ja intohimokkaampaa ja innostuneempaa kiinnostusta toimintaan. Toimintaympäristö on hirveä, kuntien talous on tiukilla ja sote-järjestöjen taloudelliset resurssit ovat usein pienet. Niukat resurssit eivät ole este tutustumiselle, tiedonjanolle, yhteisille tavoitteille kuntalaisten hyvinvoinnin tukemiseksi ja ylläpitämiseksi Niukat resurssit eivät ole myöskään este kysymyksille, positiiviselle haastamiselle 

Paikkakunnilla aktiivisten vapaaehtoisten organisoima toiminta on vertaistukea, retkiä ja arjessa tukemista. Näitä vapaaehtoisia tuetaan ammatillisesti ja heidän jaksamisestaan ja hyvinvoinnistaan huolehditaan. Eli kun lähdetään kipuamaan toiminnan raameja läpi sote-järjestöissä (olipa se kerho, alaosasto jne.) kohdataan jossain vaiheessa asiantuntija, ammattilainen. Toimintaa tilastoidaan, arvioidaan, kehitetään. Toiminnan organisoimiseksi on määritelty vastuut. Toiminnalla on tavoitteet.  

(Raameissa toteutettavan toiminnan) kohderyhmät ovat usein niitä, jotka erikseen ovat huomioitu kohderyhminä kuntien hyvinvointikertomuksissa. Aiemmin esiteltyjen toimijoiden kohderyhmät ovat “hyvässä” tilanteessa, koska heille löytyy kohdistettua, tarpeet huomioivaa toimintaa (raamien mahdollistamana). Viittasipa mikä taho tahansa järjestöjen ja kolmannen sektorin tuen ja työn tärkeyteen muistetaan viedä tämä ajatus, yhteistyö, tuki toiminnan tasolle.  

 

Kiitos:  

Rauni Janhunen aluesuunnittelija, Suomen nivelyhdistys rauni.janhunen@nivel.fi

Pirjo Airaksinen toiminnanjohtaja, Pohjois-Savon syöpäyhdistys pirjo.airaksinen@pohjois-savonsyöpäyhdistys.fi 

Harriet Myllynen, vapaaehtoinen/hallituksen jäsen, Iisalmen kehitysvammaisten tuki ry iisalmenkehitysvammaistentuki@protonmail.com

Pientä tilinpäätöstä keväästä.

Työrauhaa ja analyysia

Kun rajoitustoimet alkoivat vaikuttaa, näkyä ja kuulua meidän kaikkien arkeen, VeKen piti hetki pohtia ja keräillä mitä muutossuuntia tämä aiheuttaa hankkeen toimenpiteille. Kuulumissoittojen ja etäkohtaamisten yhteydessä viesti sote-järjestöistä oli myös selkeä – moni asia on mennyt uusiksi ja ollaan uusien asioiden edessä. 

VeKen asiantunteva ja osaava ohjausryhmä oli tukena ja apuna. Hankkeen toimenpiteet eivät toimi kuntalaisyhdyspinnassa. Toimenpiteet ovat tähdänneet selkeästi tavoitteisiin, jotka koskevat sote-järjestöjen toiminnan kirkastamista ja sote-järjestöjen tekemää yhteistyötä erilaisten sidosryhmien kanssa. Pohtimisen ja keräilyn jälkeen toteutustapoja ja -ajankohtia päätettiin mukauttaa, mutta mistään ei käytännössä luovuttu. Annettiin sote-järjetöille ja sidosryhmille työrauha. 

Työrauhan antaminen on saanut aikaan tilan, jossa uskotaan/toivotaan/seurataan mittareita, tehdään analyysia ja ollaan tavoitettavissaTietynlaiselle varmistelulle ei ole työnsijaa vaan on luotettava tehdyn työn kantavan hedelmää.  

Maaliskuussa tehtiin analyysia “asiakasryhmistä” näkökulmana ne kehittämistoimet, joita on toteutettu. 

Sosiaali- ja terveysjärjestöt 

positiiviset 

  • ihmisten, avun ja tuen tarvitsijoiden ohjautuminen toimintaan on toivottu ja haluttu tila 
  • realistinen suhtautuminen kehittämiseen: vastaanottokyvyn (ja muiden resurssien) rajallisuus, monenlaista kehittämistä menossa – ei resurssia olla kaikessa mukana, yhteistyökumppanit 
  • järkevä kriittisyys: perusteluiden etsiminen, avoimuus keskusteluissa 

haasteet 

  • toimintaympäristössä toimijoita on kokonaisuudessaan paljon, mutta suurin osa näkyy vähän 
  • aika ymmärryksen hahmottamiseen ja löytämiseen on erittäin rajallinen 
  • toimintaympäristön aiheuttama epävarmuus jatkuvuudesta 

Sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijät  

positiiviset 

  • hyvä vastaanotto: kaikki toimipaikat ottaneet vastaan 
  • suhtautuminen järjestöjen toimintaan myönteistä ja kiinnostunutta 
  • osaavat sanoittaa tarpeita, joita kuntalaisilla, paljon palveluita käyttävillä asiakkailla on 

haasteet 

  • roolin tunnistaminen osana kokonaisuutta, jossa huolehditaan ja mahdollistetaan kuntalaisten kokonaisvaltainen hyvinvointi on haastavaa – erilaiset siilot ovat syviä ja niillä on pitkä historia 
  • (kiire,) tehdään se mikä pakollista, välttämätöntä, lakisääteistä 

Kunnat 

positiiviset 

  • Pohjois-Savon hyte-verkostolla vastaanottavainen asenne 
  • tunnustetaan vajavaiset tiedot sosiaali- ja terveysjärjestöistä 
  • uskalletaan sanoa ääneen, että on vajavaiset tiedot 

haasteet 

  • kuntien taloudellinen tilanne näkyy vastaanottokyvyssä 
  • prosessit “omia”: yhdessä pohtimiselle, kehittämiselle rajatusti mahdollisuuksia 
  • sosiaali- ja terveysjärjestöjen moninaisuuden hahmottaminen ei tapahdu yhden tunnin aikana – ideasta voi päästä jyvälle, mutta ymmärtäminen vaatii enemmän 

Analyysin kautta on mahdollista arvioida näiden kohde-/sidosryhmien tuntemusta. Tuntemus on auttanut hankkeen aikana suuntaamaan toimenpiteitä, luopumaan jostain ja aloittamaan jotakin. Toimintaympäristön heittämät haasteet pakottavat muodostamaan tilannekuvaa tuntemuksien kautta, koska tilannekuvat ovat muuttuneet ja tulevat muuttumaan vauhdilla.  

Tukea ja apua 

Työrauhasta huolimatta jotakin tukea ja apua haluttiin tarjota. Mahdollisuus tarjoitui. Alkuperäinen tarkoitus oli järjestää Iisalmessa, Kuopiossa ja Varkaudessa tapaamiset, joissa käytäisiin läpi erilaisia työpohjia ja keskusteltaisiin mihin työpohjia voi käyttää. Uusi suunnitelma oli tarjota räätälöityjä kahden tunnin työpajoja.  

Suunnitelma on edelleen voimassa. Niillä toimijoilla, joilla on aikaa, energiaa ja intoa, voivat tilata kahden tunnin mittaisen työpajan omalle porukalleen (vapaaehtoisia, hallituksen jäseniä, työntekijöitä, sekoitus näitä). Keväälle ja kesälle sovitut työpajat ovat jo takana ja syksylle sovittuja alustavasti jatkoja. Täytyy sanoa, että nämä kaksituntiset ovat tämän erityisjärkkäilyn ja rajoitustoimien ajan kohokohtia. Päästään juuri siihen ytimeen, jota on pienmarkkinoilla etsitty.  

Pienmarkkinat ovat olleet sote-järjestöille avoimia. Erilaisten teemojen kautta on keskitytty toiminnan kirkastamiseen. Työpajoissa parasta on ollut ennakkoon yhdessä pohdittu tarve. Ideoimalla ja hahmottamalla tavoite pystytään aikaisemmin pienmarkkinoilla hyödynnetyistä materiaaleista kokoamaan tiivis kahden tunnin kokonaisuus. Lisäksi erityisen positiivisena on ollut kaksi haastetta, joissa porukka on ehdottanut työpajaa omajärjestön/yhdistyksen tarpeen mukaan. Eli työpajateemaa näiden valmiiden vaihtoehtojen ulkopuolelta 

 

Mistä ammennetaan? 

Kaikki järjestetyt työpajat ovat haastaneet hyödyntämään kaikkea opittua sote-järjestöjen toiminnasta Pohjois-Savossa, erilaisista sidosryhmistä, toimintaympäristöstä ja kehittämisestä ylipäätään. Te olette huolehtineet, että on mistä ammentaa. Olette osallistuneet, ottanut yhteyttä, vastannut kysymyksiin, antanut palautetta ja esittänyt toiveita.  

Pohjois-Savossa sote-järjestökenttä on enemmän kuin valmis. Rahoitusta alueelle haetaan monista kanavista. Kenttä tunnistaa tarpeen yhteistyölle ja tekee sen eteen töitä resurssien mukaan.  

Järjestöjen/yhdistysten/kerhojen määrää kuvaava kaavio Pohjois-Savon alueelta. Kuvio muodostuu hyvinvointitarjottimella mukana olevien toimijoiden syöttämistä tiedoista. Kuvakaappaus hyvinvointitarjottimelta 16.6.

  • On selvitty kaatuneesta maakuntavalmistelusta 
  • Lähdetty seuraavaan sote-sektoria kehittävään hankkeeseen mukaan.  
  • Sumplittu oma polku erilaisten rajoitustoimien keväässä. 

Sote-järjestöt ovat tarjonneet kohderyhmilleen tukea ja apua. Näin tapahtui ennen VeKe-hanketta ja tulee tapahtumaan hankkeen jälkeen. VeKen toimintaan kuuluu syksyn aikana seuraavia juttuja: 

  • miten julkisen sektorin ja sote-järjestöjen tulevaisuuden sote-keskus -kehittämisyhteistyö onnistuu hyvinvointitarjottimen kautta? (case Siilinjärvi) 
  • paketoidaan ja sillataan kokonaisuus, jossa konkreettisia työkaluja toiminnan kirkastamiseen 
  • kerrataan hankkeen toimenpiteitä/tuotoksia kokonaisuutena – käydään näistä keskustelua 
  • kootaan loppuraportti, jossa käydään avoimesti läpi harha-askeleet ja hyvät jutut ja erityisesti mitä niistä on seurannut 

Syksyn päämääriä ja päivämääriä

14.8. klo 9-11 tuotoksien läpikäynti facebook live -lähetys @pohjoissavonve1 

2.9.  klo12-15 kunnallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen työkokous Varkaudessa (klikkaamalla lisätietoja, avautuu uuteen välilehteen) 

8.9. Wasteryn ja alueen sote-järjestöjen kanssa yhteinen tapahtuma Varkauden terveyskeskuksen työntekijöille (lisätietoja myöhemmin) 

21.9. hyvinvointitarjottimen kehittämistyöpaja (lisätietoja myöhemmin, ilmoittautuminen auki) 

1.10. klo 12-16 vanhus- ja vammaisfoorumi Kuopiossa  (lisätietoja myöhemmin, ilmoittautuminen auki) 

22.10. Klo 9.30-13 päätöstilaisuus Kuopiossa (lisätietoja myöhemmin, ilmoittautuminen auki)  

 

Jos kiinnostuit kahden tunnin työpajasta – tutustu tästä lisää tai soita Hannalle p. 0447368742

Yhdenvertaiset osallistumis- tai asioimismahdollisuudet yhteiskunnassamme eivät valitettavasti vielä toteudu. 

Facebookissa on julkaistu päivitys, jossa kuvataan pyörätuolilla ja avustajan seurassa liikkuvan henkilön kauppareissua. Reissulla asiat sujuvat hyvin. 

Neuvostot ja toimintaympäristö

Pohjois-Savon kunnissa toimivat neuvostot ovat lain mukaisia toimielimiä, joiden tehtävä on vaikuttaa kunnalliseen suunnitteluun, päätöksentekoon ja seurantaan kaikilla hallinnonaloilla. Usein (ainakin Pohjois-Savon) kunnat ovat yhdistäneet kaksi neuvostoa yhdeksi – vanhus- ja vammaisneuvostoksi. 

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus hanke on tehnyt yhteistyötä kunnallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa keväästä 2018 lähtien. Neuvostot nähtiin tärkeässä roolissa, kun halutaan vahvistaa sote-järjestöjen roolia luotettavina ja yhdenvertaisina toimijoina, joiden erityisosaamista on kansalaistoiminta (vertaistoiminta ja vapaaehtoisuus). Erilaisissa tapaamissa ja koulutuksissa kohdattaessa ovat neuvostot osoittaneet halunsa tehdä yhteistyötä ja kehittää neuvostojen toimintaa. 

Ei pidä kuitenkaan kieltää tai sulkea silmiä toimintaympäristöltä, jossa useassa neuvostossa toimitaan. Prosesseissa, joissa suunnitellaan, tehdään päätöksiä ja toteutetaan seurantaa, ei aina ole tilaa neuvostoille. Kommentit, joissa arvostellaan neuvostojen osaamista ja ulosantia, ovat olleet negatiivisviritteisiä. Tämä edellinen toteamus perustuu VeKen saamalle palautteelle. On kuitenkin tärkeä huomata, tunnistaa ja myöntää, että neuvostot ovat osa “kunnan koneistoa”, neuvoston kautta on mahdollista osallistaa kuntalaisia ja aidosti huomioida erilaisissa prosesseissa niiden ääni, joka ei välttämättä muuten kuulu. Kunnan on huolehdittava neuvoston linkittymisestä toimintaan, jossa se voi saavuttaa tavoitteensa ja olla kunnan toimintaa tukeva toimielin. Tällainen tilanne ei synny luonnostaan, vaan sen eteen on tehtävä töitä. 

Yhteistyön eteen koulutusta

Neuvostoille järjestetyssä koulutuksessa syksyllä 2019 keskityttiin kehittämään toimintamallia, jolla vaikuttamista kunnissa tehdään. Silja (Paju consultingesitteli osallistujaporukalle vaikuttamisen tasojen 3-portaisen mallin, jota pohdittiin ja työstettiin yhdessä esimerkein. Tukiliiton kokemusasiantuntijat kertoivat esimerkeistä kuinka vaikuttamista on näillä kolmella erilaisella tasolla toteutettu. Tärkeintä koulutuksessa oli katsoa eteenpäin ja miettiä miten voidaan tehdä enemmän yhdessä – neuvostojen kesken ja omassa kunnassa. Järjestetystä koulutuksesta viestittiin myös kuntiin ja tehtiin selväksi, että yhteistyöosaamista kehitetään. Yksi yhteistyön tuotos on myös Pohjois-Savon vammaisneuvostoa koskeva ehdotus, joka valmisteltiin yhteistyössä maakunta- ja sote-valmistelun tueksi ja valmiiksi toimintamalliksi.  

Yhteistyön eteenpäin pukkimisen ja kehittämisen pohjana on ollut positiivinen asenne. Usko siihen, että asioita voidaan tehdä paremmin ja neuvostot pystyvät ja pääsevät mukaan niihin edellä mainittuihin prosesseihin. Heikoilla toimintaedellytyksillä, toimimattomalla yhteistyössä, suljetuilla prosesseissa toimielimistä ei saada irti sitä mitä sieltä on tarkoitus saada. Toimielin on lakisääteinen syystä. Vammaisten ja vanhusten näkökulman huomioiminen varsinkin Pohjois-Savon kunnissa, joissa ikärakenne ja sairastavuusluvut ovat korkeat. 

Pohjois-Savon ikärakenne vuonna 2040. Lähde tilastokeskuksen väestöennuste 2019. Kuva lainattu Foresavo-sivustolta.

 

Kuopion ikärakenne vuonna 2040. Lähde tilastokeskuksen väestöennuste 2019. Kuva lainattu Foresavo-sivustolta.

 

Tervon ikärakenne vuonna 2040. Lähde tilastokeskuksen väestöennuste 2019. Kuva lainattu Foresavo-sivustolta.

Yhdenvertaisesti kohdattu

Noniin ja nyt itse asiaan eli huomionosoitukseen. Huomionosoitus on kunnallisten vanhus- ja vammaisneuvostojen yhteinen ponnistus. Huomionosoituksella halutaan nostaa esiin yhdenvertaisuutta ja näkökulmaa, jossa Meidän kaikkien tehtävä on huolehtia yhdenvertaisuuden toteutumisesta. Huomionoituksehdotus voi olla kauppa eli yritys esteettömyydellään, asiakasta palvellut työntekijä eli henkilö/henkilökunta tai asiakaskokemus kokonaisuutena eli tilanne. Huomionosoitusehdotuksia tehdään positiivisella otteella nostamalla esiin asioita, jotka ovat saaneet sinut tai läheisesi tuntemaan olosi/olonsa kohdatuksi juuri niin kuin kaikki  ihmiset tulisi kohdata – yhdenvertaisesti.

Alkuperäisen suunnitelman mukaan huomionosoitus olisi jaettu Kuopio tanssii ja soi-tapahtuman avaijaisissa. Pohdimme vaihtoehtoa huomionosoituksen luovuttamiselle. 

Materiaalin linkkeineen

Kysy lisää huomionosoituksesta, toteuttamisprosessista, neuvostojen koulutuksesta:

Hanna hanna.tervo(a)tukipilari.fi p.0447368742 

Sirpa toimisto(a)kuopioninvalidit.fi p.0440378451 

Yllätyitkö?

Ei varmaan ketään yllätä uutinen, että vuosi 2019 ei mennyt kaikilta osin putkeen. Toisaalta hankkeessa täytyy olla ihan toimintaympäristön muutoksien iholla ja saada aikaan isoja juttuja. Isot jutut – panos on hankkeen päätavoitteen saavuttaminen. Toimintaympäristön iholla oleminen tarkoittaa riippuvuutta, mukautumispakkoa ja roikkumista. Hankkeen valitsemasta näkökulmasta painopiste on pyritty siirtämään riippumattomuuteen, nopeisiin korjausliikkeisiin ja avoimuuteen. Onnistumisen tunne ja konkreettiset onnistumiset vaihtelevat viikoittain ja päivittäin jopa tunneittain.  

Täällä toimistolla uskoteltiin, että 180 000 vuosibudjetilla pyörivällä maakunnallisella toiminta-alueella varustetulla hankkeella ei ole niin isoa kiinnikettä Arkadianmäelle. Uskomukset ovat osoittautuneet vääriksi. 

Toimintaympäristö ja hämmentäminen 

Sote-uudistuksen kaatuminen 

  • hyvinvointitarjottimen suunniteltu juurtuminen osaksi järjestäjän vaatimuksia koskien sote-keskuksia kariutui

 

  • ehdotus koskien maakunnallista vammaisneuvostoaon vain lause mainittuna maakuntavalmistelun loppuraportissa, esitys koskien vammaisasiankoordinaattoria ei edennyt maakuntaorganisaatiossa eteenpäin, huolimatta tunnistetusta tarpeesta ja koordinaattorin sijoituspaikan haarukoinnista maakuntaorganisaatioon

 

  • Pohjois-Savon aluetyöverkostolle ei päästy työstämään roolia toimia maakunnan liikelaitoksen tukena asiantuntijaelimenä koskien asiakassuunnitelman laadun ja läpinäkyvyyden varmistamista. Huom! Pohjois-Savon aluetyöverkosto oli kattava kokonaisuus asiantuntijaporukkaa eri kohderyhmillä ja eri toimialueilla varustetuista toimijoista. Verkosto oli avoin vain sote-järjestöissä työskenteleville. 

 

  • sote-järjestöjen avustusten jakamisen prosessin valmistelu maakunnan valmisteluorganisaation työntukena ohjeistettiin ajamaan alas toimeenpanijan taholta 

 

Nämä olivat konkreettisia karikoita. 

Kohtaamisten arvo 

VeKen toteuttamat toimenpiteet on pyritty rakentamaan prosessimaiseksi kokonaisuudeksi tavoitteisiin nähden. Tämä on ollut hyvä strategia tiimin näkökulmasta. Toimenpiteiden toteuttamiseen on käytetty tietty määrä paukkuja ja asetettu toimenpidekohtaiset tavoitteet erikseen. Tällä tavoin hommien toteutus ja tavoitteet pystytään pitämään ”lähellä” konkretiaa. Samalla myös erilaisten karikoiden ohittaminen on ajanut suunnittelemaan vaihtoehtoista toteutusta ja uutta ponnistusta. VeKen järjestämässä Oppikoulu tilaisuudessa vuoden 2018 tammikuussa löytöretkeilijä Patrick Dagerman kuvasi yhden oven sulkeutuessa ehkä olevan tarpeen koputtaa tuohon yhteen oveen yhä uudelleen ja uudelleen. 

Vuoden 2019 aikana on kohdattu 305 osallistujaa VeKen organisoimissa tapahtumissa. Tähän ei ole laskettu mukaan erilaisia tapaamisia ja tapahtumia, joissa on käyty puhumassa erilaisilla teemoilla mm. Tukiliiton aluetreffit Iisalmessa teemalla vaikuttaminen ja erinäiset konklaavit hyvinvointitarjottimen tiimoilta. Näiden kohtaamisten arvo tiimille on mittaamaton. Ei voi väittää etteikö päätä olisi hakattu vuoden aikana seinään omassa toimistossa useaan otteeseen, mutta päällimmäisenä on nyt tunne oikeasta suunnasta tavoitteita kohden. 

STEA ja paukut 

STEA on myös ottanut isoa roolia rahoittajan näkökulmasta VeKen eteenpäinviemisen näkökulmasta. Kolmen ylimääräisen raportoinnin yhteydessä tiimi ei ole saanut hankekohtaista palautetta toiminnastaan koko vuoden ajalta. Lisäksi VeKen toimintaa ei raportoida väliraportin muodossa STEAlle kuin vuoden 2020 lopussa. Vuoden 2020 lopussa toimenpiteiden tulee olla jo toteutettuja, tavoitteiden saavuttaminen, tuotokset, vaikutukset ja vaikuttavuus on jo arvioitu, tiimi on hajonnut ja kukaan ei ole kuulemassa miten meillä nyt oikeastaan meni. 

Vaikka tästä kaikesta edellä mainitusta saattaisi tehdä johtopäätöksen, että paukut on loppu – olet väärässä. VeKellä on aikas mahtavat ja selkeät suunnitelmat vuodelle 2020. Reagoidaan ja tehdään korjausliikkeitä! Haluatko kuulla niistä? Laita viestiä, tule kahville niin kerrotaan ja tietysti varaudu kertomaan myös omat kuulumiset! 

Tästä pääset lukaisemaan vuoden 2019 toimintakertomuksen.

Hyvinvointitarjottimen kehityskulku on ollut vauhdikasta ja samalla hidasta. 1 luukun ja 3 klikkauksen ideasta työstetty, koodattu, testattu, pilotoitu, muokattu ja käyttöönoton laajennusvaiheeseen asti ehtinyt työväline on koetellut ja kannatellut VeKeä. Hyötyjen osoittaminen ja yksinkertaisuuden demoaminen ovat olleet VeKelle mieluista hommaa. Tarjotinta mennään esittelemään ihan minne vain kutsu käy. Tietoisuuden lisääminen ollut vahvasti agendalla koko kehittämistyön ajan. Nyt on luotu yhteistyössä myös apuväline, jonka avulla tietoisuutta hyvinvointitarjottimesta pystyy lisäämään ihan kuka tahansa.

Kantapääkysymykset 

Jos mennään kantapääasioihin, hyvinvointitarjottimen juurtumissuunnitelman työstö on ollut agendalla syksystä 2017 asti. 

“Kuka tietoja päivittää?” 

“Mitä ylläpito maksaa?” 

“Mitä tarjottimen käyttäminen maksaa?” 

“Pitääkö sote-järjestön maksaa päästäkseen tarjottimelle?” 

“Kuka hyvinvointitarjotinta ylläpitää VeKen poistuessa takavasemmalle?” 

“Mihin toiminta juurtuu?” 

Hyviä kysymyksiä – vailla vastauksia. NO VITSI! 

Sote-järjestöt päivittävät tietonsa itse – meidän tehtävä on osoittaa heille hyödyt. 

Ylläpitokustannuksista huolehtii VeKe vuoden 2020 loppuun saakka ja tulevaisuuden ylläpitomaksua ei voida vielä arvioida, koska ei tiedetä mitä kaikkea toimintoja saadaan vielä automatisoitua, jotka vekeläiset tekevät tällä hetkellä oman työnkuvansa sisällä (esim. toimijoiden hyväksyminen, tietojen täydentämispyynnöt) 

Tarjottimen käyttäminen ei maksa käyttäjille mitään. 

Sote-järjestön ei tarvitse maksaa liittyäkseen tarjottimelle.

Tavoitetasolla ylläpito-organisaatio on vaihtunut sote-uudistuksen kaatumisen myötä. Maakuntaorganisaatio järjestämisvastuulla höystettynä oli potentiaalinen vaihtoehto ja keskustelut olivat hyvässä vauhdissa ennen Sipilän päätöstä pistää pillit pussiin. Katseet on siirretty nyt eteenpäin ja tiedostettu sote-kentän moninaiset virittäytymättömät tunnelmat kehittämisrahaa odottelessa. Keskusteluyhteyksiä on avattu SOSTEn suuntaan viestinnällisen yhteistyön tiimoilta sekä SoteDigiin ja Kuntaliittoon. 

Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi sote-järjestöjen toimintaa, jossa toimijat näkevät arvokkaaksi yhteisen välineen, jonka kautta tuodaan esiin sote-järjestöjen moninaista toimintaa ja asiantuntemusta. Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi asiakkaiden kohtaamista sote-palveluissa. Asiakkaita kohtaavat ammattilaiset pystyvät hyödyntämään hyvinvointitarjottimen ajantasaista tietoa. Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi organisaatiota, joka on valmis vastaamaan ylläpitokustannuksista ja toimimaan koordinoijana esim. kehittämissprinteille hyvinvointitarjottimen jatkokehitysvaiheissa. 

Mahdollisuus toimintaidean viestimiseen 

Ensimmäinen kokonaisarkkitehtuurikuva hyvinvointitarjottimesta tehtiin keväällä 2018. Kuvan tarve ja työstäminen oli jonkinlainen vauhdin hakeminen pohjakosketuksesta. Tämä kosketus oli hyvä tehdä hyvinvointitarjottimen alkutaipaleella. Note to self 1. älä yritä rakentaa kokonaisarkkitehtuurikuvaa sellaisesta, jota et itsekään ymmärrä. Note to self 2. Älä anna tehtäväksi yhteistyökumppanille tehdä kokonaisarkkitehtuurikuvaa sellaisesta asiasta, jota et itsekään ymmärrä. 

Kokonaisarkkitehtuurikuva kevät 2018

Joulukuussa 2019 ollaan hymyt huulilla. Yhteistyössä Piirre Oy:n ja hyvinvointitarjottimen toimijoiden kanssa on työstetty yhteisen viestinnän tueksi hyvinvointitarjottimen kokonaisarkkitehtuurikuva. Kuva, josta selviää hyvinvointitarjottimen toimintaidea. Kuva, jota hyvinvointitarjottimen toimijat voivat vapaasti hyödyntää omassa viestinnässään (esim. yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, kohderyhmälle). Kuva, jonka kautta ammattilainen voi kertoa millainen työväline hyvinvointitarjotin on hänelle.  

Olkaa hyvä! 

 

Kokonaisarkkitehtuurikuva 2019 syksy

 

Hyvinvointitarjottimen tarina ja hyödyntäminen

 

Kuvatiedostot on laitettu menemään kaikille hyvinvointitarjottimen toimijoille. Jos haluat kuvat itsellesi hyödynnettäviksi/tutustuttaviksi/viestittäviksi, ota VeKeen yhteyttä!  

Hanna 0447368742 hanna.tervo@tukipilari.fi tai Susanna 0447143772 susanna.kahkonen@tukipilari.fi  

Alitajunta työstää ja aivot prosessoivat vieläkin SOSTEtalkin antia. Teemana tänä vuonna oli hyvinvointitalous. Sessiot, joita kävin kuuntelemassa, valitsin intuitioni pohjalta tarkempaa suunnitelmaa tekemättä. Nyt kuitenkin huomaan tutkailleeni asioita paljon puhutun toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta. Muutoksen keskellä ajoittain on hyvä palata ydinkysymyksen ääreen: Miksi järjestöni on olemassa? Tämä edesauttaa hahmottamaan sote-järjestön olemassa oloa ja toiminnan kirkastamista suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin.  

Oivallus yksi toimintaympäristö muuttuu.  

Juho Saaren mukaan aikaa voidaan määritellä neljällä eri tavalla: Elämme eriarvoisuuden, vaikuttavuuden, transformaation ja yhteisen hyvän määrittelyn aikaa. Tässä ajassa järjestöjen rooli nähdään merkittävänä mm. miten takamatkalle jääneet ihmiset saavat muut kiinni, eriarvoisuus vähenee ja miten nykyistä pienempi jaettava voidaan jakaa kestävästi. Tarvitaan vastuullista viisautta ja tietoperusteisuuden lisääntymistä. 

Oivallus kaksi tekoäly ja robotiikka ei ole uhka sote-järjestöjen toiminalle.  

On olemassa paljon asioita, joita tekoäly ei voi jatkossakaan korvata. Yksi iso kokonaisuus on tietynlainen empatia ja vertaistuki. Empatiaa, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, hyviä ihmissuhteita ja kohtaamisia on mahdoton kokonaan korvata tekoälyllä ja robotiikalla. Yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa tullaan tarvitsemaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja järjestöjä tulee olemaan, mutta rakenteet nykymuodossaan muuttuvat tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä. 

Oivallus kolme maailmaa muuttuu, mutta muutos pysyy. 

Sote-järjestelmää on uudistettu jo 50-vuotta samalla tavoitteella. 

*Kansanterveyslaki 1972 

*Sosiaalihuoltolaki 1984 

*VALTAVA-rahoitusuudistus 1984 

*Valtionosuusuudistus 1993 

*SOTE-uudistusesitykset 2002-2019 

Nyt ollaan taas alasajon jälkeen käynnistymisvaiheessa. Näyttää sille, että järjestöt ovat saamassa lisää mahdollisuuksia olla mukana. Mukana oleminen on perusteltua ja tarpeellista, koska järjestöt onnistuvat kehittämään uusia ratkaisuja ketterästi ja tarjoamaan tukea sekä apua.  

Taas voidaan kysyä, onko aika tarpeeksi kypsä uudistuksen toteutumiselle ja samalla onko aikaa riittävästi?  

Oivallus neljä tietojohtamisessa on järjestöjen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta. 

Järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristö digitalisoituu ja oman toiminnan jatkuvalle kehittämiselle on tarve. Toimintaympäristön digitalisoitumisessa keskeisessä roolissa ovat sote-uudistus ja palveluintegraation tietotarpeet esimerkiksi suomi.fi, datankeruu yhteisiin tietoaltaisiin ja yhteisille alustoille. Tietojohtamista voidaan hyödyntää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Tiedon pitää olla mahdollistaja järjestöille vaikuttavuuden, asiakaslähtöisuuden ja laadun kehittämiseksi.  Miksi olemme olemassa? on kysymys, jonka pohtiminen pitää olla läsnä järjestöissä jatkuvasti.  Digitalisaatio ja sote-uudistus ovat kaksi mahdollisuutta ja näkökulmaa kehittää toimintaa. 

Susanna

Mitä toimintaympäristössä on tapahtumassa? A-studiossa (30.9. Nuorten mielenterveyspalvelut tuuliajolla) keskusteltiin, että nyt on aika etsiä ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puolelta.  

Arjen tuki 

Tukeminen arjessa on sote-järjestöjen hommaa. Arjen kanssa pärjääminen on varmasti hyvinvointia ja terveyttä tukevaa. 

Pohjois-Savossa toimii 470 sote-järjestöä. 

Pohjois-Savo ja sote-järjestöt, kuva lainattu Anne Knaapin Tulevaisuuden haasteet sote-järjestöille -esityksestä 3.9. Kuopio.

Sote-järjestöt ovat itsenäisiä toimijoita, jotka toiminta-alueellaan määrittävät yhteistyökumppaninsa ja potentiaaliset yhteistyökumppaninsa. Yhteistyötä tehdään siellä, minne paukut riittävät ja mitä rahoituslähteistä edellytetään. Kaiken tämän ryntäilyn, höntyilyn ja kehittämisen rinnalla ollaan ihan juuriaan myöten kiinni ihmisten arjen tukemisessa.  

Arki ja ihminen.  

Ei tarvitse miettiä onko toiminta korjaavaa vai tukevaa.  

Mietitään, että miten voidaan olla vertaisryhmässä tukena sille avannepotilaalle, joka on torstaina saanut tarvikejakelusta vääränlaiset kakkapussit ja pitäisi selvitä vielä perjantaistakin, arjessa. 

Ollaan mukana hallituksessa, koska silloin saa ajatukset pois omasta raskaasta tilanteesta kotona, arjesta. 

Monenlaisia näkökulmia näihin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin mahdollisuuksiin, arjessa.  

Sote-järjestöjä on monenkokoisia ja toimintamalleiltaan erilaisia. Sote-järjestöistä on vaikeaa puhua yhtenä massana ja ehkä sote-järjestöistä ei kannata puhua yhtenä massana. Sote-järjestön toiminta on muokkautunut ja muokkautuu kohderyhmästä lähtevien tarpeiden kautta.  

Pienmarkkinoilla menetelmiä ja mittareita 

Palautepiirakka koskien hyvinvointikertomuksien hyödyntämistä esim. toiminnan suunnittelussa.

Pienmarkkinoilla Iisalmessa ja Varkaudessa puhuttiin isoista asioista. Pohjois-Savon hytetiimi antoi meille luonnosvaiheessa olevat tavoitteet, mittarit ja menetelmät keskustelun pohjustukseksi Pienmarkkinakierrokselle. 

Pienmarkkinasato VeKen näkökulmasta: 

  • yllätyttiin rohkeudesta – avoin ote keskustelussa 
  • tarttumisesta – haastavaa/uutta asiaa 
  • kommenttien taitavasta jäsentelystä – sote-järjestöjen roolin selkeys ja oman toiminnan näkökulma suhteessa kunnan rooliin 

Palautepiirakka dialogin onnistumisesta.

Lätäistiin Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksen painopistealueet, tavoitteineen, mittareineen ja menetelmineen taulukoiden muodossa esille. Porukka otti kokonaisuuden avoimesti vastaan. “Hieno näkökulma, jota pystyy yhdistyksen näkökulmasta tarkastelemaan. Ei ole lähdetty organisaation näkökulmasta.” Tehtiin tästä suora päätelmä, että 470 sote-järjestöä on valmiita tukemaan pohjoissavolaisten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ja lähtökohtana on se sote-järjestöjen oma kohderyhmän tarpeista liikkeelle lähtevä toiminta. Kiitos! 

 

Työntekijämme toi viestiä, että Pohjois – Savon Vertaistuenkeskus tekee mielellään vierailuja yhdistyksiin. Päätimme tarttua tarjoukseen ja saimme ihanan ja pirteän Hannan vierailemaan hallituksemme kokoukseen. Kohtaaminen oli odotettu, toivoimme saavamme vinkkejä yhdistyksen jäsenhankintaan ja muihin meitä askarruttaviin asioihin.

Valmis hyvä eteenpäin

Oli hienoa nähdä kuinka paljon yhdistyksessämme oli jo ennestään hyvää, ideoimme yhdessä kuinka voisimme parantaa yhdistyksemme näkyvyyttä ja saada toimintaan mukaan uusia jäseniä.

Kohtaamisesta innostuneena ja pohdinnat mielessämme osallistuimme vapputorille. Olimme pukeutuneet kauniin oransseihin Reimarin nimellä varustettuihin liiveihin. Olimme hyvin näkyvä joukko iloisella mielellä varustettuna osa vapputorin tunnelmaa. Keskusteluita syntyi ja saimme kertoakin useille keitä olemme, mitä teemme ja missä olemme. Kahvit ja vohvelit menivät kaupaksi ja arpajaiset olivat myös kävijöiden mieleen.

Uuteen seikkailuun

Kokemus oli alkusysäys sille, että haluamme jatkossa jakaa vielä enemmän tietoa meistä:  nyt työn alla on uusi Reimarista kertova esite,  jota jaamme aina kun olemme liikkeellä.

Meille jää nyt tehtäväksi yhdistää kaikki kokemukset, Hannan kanssa käydyt pohdinnat ja syntyneet oivallukset tulevaisuutemme rakennuspalikoiksi.  Siis kiitos Pohjois -Savon Vertaistuen Keskuksen Hannan vierailulle, siitä alkoi matka kohti uusia seikkailuja.

 

Vierailijablogisti Pia Huovinen, Leppävirran MT-tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kohtaamisia

Kevään aikana on tarjottu toimijoille (sosiaali- ja terveysjärjestöille ja yhdistyksille) mahdollisuutta kutsua meidät puhelemaan ja kuuntelemaan ja katsomaan meininkiä. Ollaan työstetty voimapuuta, yhdistyspersoonaa ja keskusteltu toiveista/haasteista. Pienmarkkinoilla tammi-helmikuussa 2019 vierailleen asiantuntijan Siljan (Paju Consulting) meille työstämät pohjat voimapuusta ja yhdistyspersoonasta ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi. Joskus haastava tilanne tai rohkeus kokeilla uutta ei tarvitse ”puhjetakseen” kuin jonkun esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan.

Missä ollaan käyty?

Leppävirran MT-tuki

Kuopion reippaat seniorit ry

Varkauden seudun omaishoitajat ry

Pohjois-Savon kilpirauhasyhdistys kilppisvertaistukiryhmä

 

ja tulossa ainakin

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Sonkajärvi – sekalainen porukka 😊

ja yhteydenottoihin ollaan valmiina. Tapaamisen ei tarvitse sijoittua tälle keväälle vaan tuleva syksy/talvi passaa myös oikein mainiosti. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen VeKe tekee hommia.

Case 1 – tarve arvojen sanoittamiselle

Hyvä hallitus:

  • uusia, tuoreita jäseniä, joilla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä/yhdistystoiminnasta
  • vanhoja konkarijäseniä, jotka seuranneet toimijan kasvua ja kehittymistä pitkällä aikavälillä

Toive/haaste:

  • halutaan tavoittaa ja toimintaa mukaan VIELÄ tavoittamaton osa kohderyhmää

Työstö aloitetaan arvoista. Helpompi onkin hypätä miettimään ydintoimintoja ja voimavaroja. Arvot jäävät hyvin vähälle huomiolle (oikeastaan työstämättä kokonaan), mutta toimintaa ja voimavaroja osataan kuvata kattavasti ja selkeästi, yhteneväisestikin.

Nonni. Hommaksi jää sanoittaa arvoja. Toiminta ei olisi voinut saavuttaa nykyistä kukoistustaan ilman yhteistä vahvaa pohjaa. Näihin on syytä palata nyt, kun aiotaan tavoittaa ja saada toimintaa mukaan tavoittamaton osa kohderyhmää.

Parasta tällaisissa kohtaamisissa:

  • ei tarvitse antaa vastauksia
  • ei tarvitse tietää kaikkea
  • uskallus kysyä ja ihmetellä ääneen
  • uskallus heittää ideoita
  • uskallus pyytää katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta
  • tunne luottamuksesta

Loppuvuodesta tavataan taas ja kysytään: mitä tapahtui kohtaamisen jälkeen ja näkyykö tai kuuluuko muutos?

 

Luottamus

Luottamus on yksi tärkeä osa yhteistyötä (,joku voisi sanoa edellytys). VeKelle kohdistetut kutsut tulla mukaan kehittämään otetaan vastaan luottamuksen osoituksina. Luottamus edellyttää tuntemista. VeKe on puksuttanut eteenpäin nyt puolet toimintakaudestaan. Hommat/eri toiminnot tavoitteiden alla ovat edenneet vaihtelevalla vauhdilla. Tärkeintä on ollut huomata, että eteenpäin puksuttaminen on synnyttänyt luottamusta.

Kutsut tulla työstämään toimijoiden kanssa erinäisiä toiveita/haasteita on otettu vastaan kiitollisuudella. Jos toimijat ovat valmiita kohtaamaan VeKen toiveen tai haasteensa kanssa, he ovat varmasti myös  valmiita yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. (Ollaan ehkä naiveja. :D)

 

Kolmas sektori on yksi massa

Kuulemme ajoittain viestiä yhteistyön tekemiseen liittyvistä ennakkoluuloista. VeKe on pyrkinyt jatkuvalla syötöllä ja kyllästymiseen asti  tuomaan esiin kysymyksiä: mitä, kenelle ja miten? Jotkut pärjää yksin. Mutta olisikohan yhteistyössä arvaamattonta poweria.

Suurelle osalle monipuolinen ja hyvin vivahteikas toiminta on kolmannen sektorin massaa. MEIDÄN TOIMIJOIDEN tulee nähdä voima yhteistyössä, jolla luottamus toimintaan synnytetään. Vaikka NE MUUT ei tiedetä, mitä yksittäinen sote-järjestö tekee – on ensisijaisen tärkeää että MEILLÄ TOIMIJOILLA on selkeänä oman toiminnan perusteet (kuvattuna esim. mitä – ydintoiminnot, kenelle – arvot ja miten – voimavarat).

Mietitäänpä, kun kaikilla massassa on selkeät vastaukset noihin yllä esitettyihin kysymyksiin, mikä  on mahdollista.

Pohjois-Savossa 527 sote-järjestöä ja tämä massa tietää mitä, kenelle ja miksi.

Nonni, sote ja hallitus meni – VeKe jatkaa hommia suunnitelmien mukaan. EI HÄTTÄÄ!

Oletko sinun yhdistyksesi liittynyt jo tarjottimelle? Lähetimme tänään MASSAPOSTIA, kun lähestyimme sote-järjestöjä ympäri maakuntaa. Viestin ydin oli:

  • jos on halua tehdä ja kokeilla, meidät voi pyytää avuksi ja tueksi

MASSAPOSTITUS juontaa juurensa vuoden 2019 alussa tammi-helmikuun taitteessa järjestettyihin Pienmarkkinoihin. Asiatuntijan Silja Huttusen (Paju Consulting) johdattamana päästiin käsiksi palvelumuotoilun kokonaisuuteen prosessina. Yhteiskehittäminen oli yksi painopiste, jota Silja korosti ja toi vahvasti esiin – sote-järjestöissä on pitkä ja vahva yhteiskehittämisen kulttuuri. Tätä yhteiskehittämisosaamista on tärkeää tuoda esiin ja SANOITTAA. (Olisikohan tämän avulla sote-ja makuhommatkin menneet ei tolalle tällä hallituskaudella..)

Tässä listaus yhteiskehittämisen muodoista, joita JO TOTEUTETAAN!

  • muistikahvilat
  • kerhot, talkoot, juhlat, tanssijuhla pihalla, pienryhmät, yhteiset projektit, yhteiset haaveet, joulujuhla, vapaaehtoisten juhla
  • kummi-ilta, yhteinen seikkailu, jossa koetaan jännitystä ja joudutaan turvautumaan toisten apuun, matkan järjestäminen, yhteiset retket, matkat, vaellukset, tanssit
  • venäläisen kulttuurin viikko – tapahtuman järjestäminen, ilmaistapahtumia ympäri kaupunkia
  • asukaskomitea
  • jäsenkokoontumiset, joissa etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin
  • jäsentasolla: asukaskokoukset ja -kyselyt, verkkokyselyt, suunnitelmallinen ja hyvin tiedotettu ”ohjelmisto”
  • arjen pienet hyvät teot sitouttamassa, ryhmä suunnittelee oman toimintansa ohjelman
  • kannustaa avoimeen keskusteluun ja avoimiin tilaisuuksiin
  • kyselyt – eri ikäisten jäsenten huomioiminen toiminnassa, asiakaskyselyt, jäsenkyselyt, kyselyt toiminnan sisältökokemuksista, toiveet muutoksiin
  • avustajatoiminta
  • mahdollisuudet: kysellään ideoita jäseniltä, otetaan mukaan ”suunnittelupalavereihin” tai työryhmiin
  • muisti- ja muistikukkolehdet
  • vertaistukitapahtumat, kohdennetut vertaisryhmät
  • mahdollisuus palvella ja ”päteä” omilla kyvyillään
  • yhteinen tekeminen, johon voi osallistua kykyjen mukaan
  • käytävän ruokajuhlat
  • tutuksi tuleminen
  • erilaiset ”työkalut” osallistujat niiden käyttö -> kaikkien ääni kuuluu
  • henkilökohtainen huomioiminen, tunnustus, palkitseminen
  • hallituksen/toimikuntien vetäjien ja vapaaehtoisten vuosittainen ”idea riihi”
  • koordinoitu yhteinen hankesuunnittelu, toteutus, raportointi (yhteenkuuluvuus, mahd. vaikuttaa, osallisuus)
  • työpaja: teeman/kärjen kirkastaminen (mahd. vaikuttaa)
  • puhelimitse toimivat vertaisryhmät (ei aikaa, ei paikkaa)
  • vastuun jakaminen vuorotellen yhdistyksen hallinnon tehtävissä, sitoutumista: nimetyt vastuut, yhteiset tavoitteet
  • toimintaan mukaan ottaminen, hyväksymisen osoittaminen

Ja näistä nousi esiin kolme kohokohtaa! säännöllisyys! yhteenkuulumisen tunne! yhdessä olemme enemmän!

Ja myös Teillä on mahdollisuus antaa sysäys yhteiskehittämiselle kutsumalla meidät mukaan. Pienmarkkinoilla vierailleella asiantuntijallamme Siljalla oli mukanaan työpohjia esim. voimapuu, jäsenprofiilin määrittämisen pohja, joiden kanssa Teidän yhdistyksen hallitus tai jäsenistö voi alkaa työstämään jotain tiettyä haastetta tai uutta ideaa.

Kun Pienmarkkinoiden päätteeksi kyseltiin, että mihinkäs näitä työkaluja sitten voi hyödyntää:

  • jäsenhankinta
  • jäsenistön tarpeiden kartoittaminen
  • jäsenistön ja vapaaehtoisten aktivointi, rekrytointi
  • asiakasprosessin kuvausta, asiakasprofilointi, asiakasarvo – sanoittaminen ja ylöskirjaaminen
  • kuntayhteishenkilön toiminta, ikätoimintaryhmä, käsityöryhmä jne.
  • perustoiminta-ajatus, yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa (miten ja millaista)
  • tiedotus
  • tavoitteiden ja toiminnan kirkastaminen
  • yhdistysten aktivointi yhteiseen toimintaan
  • vapaaehtoisten toiminnan vahvistaminen ja tukeminen
  • yhteisöasuminen
  • ryhdistää yhdistystä ja ryhmiä, vakuuttaa arvo
  • viestintä, potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen toiminnan pariin
  • markkinoinnin kehittäminen, vapaaehtoistentoiminta, teknologian hyödyntäminen, arvioinnin merkitys
  • työikäisten toiminnan kehittäminen ja verkkoryhmä
  • yhteistyöhön pyrkiminen muiden järjestöjen kanssa

 

Apu ja tuki on tietty ilmaista. No mitä VeKe tästä saa? Me saadaan hahmotettua parempaa kuvaa sote-järjestöjen toimintaympäristöstä. VeKen tehtävä on tukea ja mahdollistaa. Pienmarkkinapalautteen kautta tuli selväksi, että työpohjista voi olla hyvin konkreettista apua. Me halutaan mahdollistaa tämä tuki ja apu niillekin, jotka eivät osallistuneet alku vuoden Pienmarkkinoille. Kohtaamisten yhteydessä me tietystä halutaan haistella tunnelmaa olisiko toimija valmis liittymään hyvinvointitarjottimelle.

Haluaako sinun yhdistyksesi löytyä tarjottimelta?

 

MASSAPOSTILLA on isot tavoitteet – ensin katsellaan ja odotellaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Seuraavaksi laitetaan linjat kuumiksi ja aletaan soitellen kysellä mitä kuuluu. Me kysellään, koska VeKeä ihan oikeasti ja aidosti kiinnostaa! 😊

 

Muutaman viikon sisällä valotamme myös tilannekuvaa hyvinvointitarjottimen osalta! Onko sinun yhdistyksesi siihen mennessä jo tarjottimella?