Ensimmäinen toimintakausi oli suuri vuoristorata. Monet asiat tavoitteiden saavuttamiseksi pyörähtivät sykäyksittäin eteenpäin heti elokuusta aina kesäkuuhun saakka. Syksyä odotetaan jo innolla eli on hyvä paikka listata mitä seuraavalta vuoristorata-ajelulta odotetaan:

  • enemmän porukkaa: sote-järjestöjen lisäksi myös muut toimijat halutaan koukuttaa VeKen mukaan YRITYKSET ja VIRANHALTIJAT sekä ASIAKKAAN KOHTAAVAT ASIANTUNTIJAT JULKISELTA SEKTORILTA
  • saada aikaan dialogisuutta
  • sosiaalisen markkinoinnin Pienmarkkinat, jossa yhden päivän aikana mahdollisuus pureutua järjestön yhden toiminnon kokonaisuuden kehittämiseksi/uudistamiseksi/synnyttämiseksi
  • hyvinvointitarjottimen polku ammattilaisten (sote-ammattilaisten ja sote-järjestöissä työskentelevien ammattilaisten) työkaluksi ja aito rooli tiedolla johtamisen mahdollistajana

    

Otamme näille ”ennemmille porukoille” oppia mm. Sitran Erätauko-hankkeen tuottamasta tiedosta. Dialogin välttämättömyys tulee esiin myös verkostoissa, joissa dialogisuus usein määrittää verkoston vaikuttamisen mahdollisuuksia riippuen tietysti myös verkoston tavoitteista. Toivottavasti dialogia syntyy!

Sosiaalisen markkinoinnin päivää odotamme innolla! Toivottavasti myös Te innostutte käyttämään yhden päivän Pienmarkkinat hyödyksenne. Valitkaa paletistanne yksi toiminto ja tulkaa kehittämään sitä asiantuntijan johdolla! Jos haluat jo tutustua lisää mistä on kyse, hyväna starttipakettina toimii THL:n opas.

Hyvinvointitarjottimen syksy piirtyy selkeäksi vasta elo-syyskuun aikana, joten siihen emme syvenny vielä.😊

HOX! Iisalmi, Rautavaara, Suonenjoki ja Varkaus Pienmarkkinat rantautuvat Teille lokakuussa, jossa käydään läpi mitä tuleva toinen toimintavuosi tuo tullessaan. Luvassa on taas tutusti 2,5h mittaisia kohtaamisia ja kutsut pukataan liikkeelle elokuun aikana!

Me ei vielä 100% varmuudella tiedetä, mitä VeKen toinen toimintavuosi tuo tullessaan. Suunnitelmat rakennetaan työkaluiksi VeKen eteenpäin viemiseksi. Lisäksi suunnitelmat on tärkeää tuoda avoimesti tiedoksi, jotta Te pystytte osallistumaan ja vaikuttamaan. Tähän väliin voit käydä lukaisemassa VeKen tavoitteet ja miettiä miten ne sujahtavat osaksi oman organisaatiosi vaikuttamistyötä, arkista, konkreettista aherrusta. Vaikka tavoitteet on lyöty lukkoon, PALAUTE muokkaa suunnitelmia. Antakaa sitä edelleen ja ahkerasti ja avoimesti – palaute on meille tärkeä työkalu!

Kun yhteen kokoontui pohjoissavolaisia vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja 15 kappaletta, syntyi ehdotus maakunnallisesta vammaisneuvosta. Meidän (Susannan ja minun) ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun penkit täyttyi ja neuvostot halusivat 1) tulla paikalle 2) kiinnostua aidosti 3) tuoda esiin omia näkemyksiä ja huomioita muiden mielipiteet sekä 4) VAIKUTTAA. Halu vaikuttaa tuli esiin myös haluna tarjota myös ”vähän jotain extraa”.

Prosessi:

  • pyyntö Pohjois-Savon liitolta VeKelle – voitteko tehdä ehdotuksen maakunnallisesta vammaisneuvostosta? no totta kai!
  • hommasta informoiminen – tuotiin esiin kohderyhmälle ja neuvostoille, että on saatu tällainen pyyntö ja homma on otettu vastaan
  • vammaisjärjestöissä toimivien asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen läpikäynti ja ehdotusluonnoksen valmistelu
  • asiantuntijoiden ja kunnallisten vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ehdotusluonnoksen läpikäyminen ja muokkaus
  • ehdotuksen esitteleminen liitolle ja ensi syksyn suunnitelmien jakaminen – vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajista muodostuvan työstöporukan suunnitellaan ja järjestetään maakunnallinen vammaisseminaarin

Ehdotuksen sisältö:

  • perustaminen ja edustajien nimeäminen
  • puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
  • toimikausi
  • tekniset toimintaedellytykset
  • kokoukset
  • koulutus
  • seminaarit: maakunnallinen vammaisseminaari
  • tiedotus ja viestintä

”Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti.” Kiteytetään maakunnallisen neuvoston tavoitetta valtakunnallisessa oppaassa.

Maakunnan ja kunnan työnjaon mukaisesti maakunnallinen vammaisasioihin vaikuttaminen on tärkeässä asemassa. Työnjaon näkökulmasta maakunnan mm.

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • työ- ja elinkeino
  • aluekehittäminen

, jotka nostetaan ehdotuksessa esiin viranhaltijoiden edustuksena neuvostossa. Merkityksellistä on panos, jolla vammaisneuvostoa osallistetaan ja hallintohenkilöt ovat mukana valmistelemassa ja esittelemässä.

Koko prosessin ytimessä oli reagointikyky – sitä löytyi VeKeltä, asiatuntijoilta ja ennen kaikkea neuvostoilta. Vaikuttamistyön toteuttaminen on mahdollisempaa/helpompaa/voimakkaampaa kun on reagointikykyä. Pyynnön vastaanottajina ollaan tästä kyvystä erityisen kiitollisia! Reagointikyvyn lisäksi tilannetaju toimi – ehdotuksen kylkiäisenä tehtiin esitys maakunnallisen vammaiskoordinaattorin työtehtävän perustamisesta Pohjois-Savoon.

Opittiin ja nähtiin konkreettisesti neuvostojen ja asiantuntijoiden tapaamisessa yksi tärkeä pointti, joka on hyvä pitää jatkuvasti mielessä vietäessä VeKen toimintaa tavoitteita kohti. Puheenvuoroissa ja keskustelussa toisten aktiivinen kuunteleminen mahdollistaa yhteisten kantojen muodostamisen. Tiedettiin, että kokoontuva porukka on kokenutta ja porukka on ollut monenlaisessa mukana, mutta tämän taidon läpipaistaminen lämmittää edelleen mieltä ja oli meille arvokas oppitunti.

VeKelle täyttyy elokuussa ensimmäinen toimintavuosi. Tämän prosessin toteutuminen tuloksellisesti oli yksi todiste siitä, että paljon asioita ehtii vielä seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana toteutua. Ehdotuksen vieminen osaksi maakunnan valmistelua oli yksi steppi ja vaikuttamistyö jatkuu. Hommat on vasta alussa. Täällä ollaan asemissa ja yhteyttä saa ottaa! 😊

Syvenny sadepäivänä:

Havisiko historia vai mikä oli meno Pohjois-Savon aluetyöverkostossa. Itä-Suomen aluetyöverkostoon kuuluu kolme maakuntaa. Me teimme toiminnallemme palveluksen ja kutsuimme kokoon Pohjois-Savon aluetyöverkoston (ja TOTTAKAI se oli avoin kutsu aluetyöntekijöille ympäriämpäri).

Tupa oli täynnä ja saimme viimein kohdistettua toimintaa Majakan porukalle, jossa työskentelee noin 40 kappaletta rautaista ammattilaista. Iloksemme porukkaa tuli myös Iisalmesta, Pieksämäeltä ja Varkaudesta saakka. Mukana myös puheenvuorojen kera

  • Ritva Varamäki Järjestö 2.0 koordinaatio-hankkeesta SOSTE ry:stä
  • Jorma Niemelä asiantuntijana Doktriinista
  • Laura Vuorensola Ylä-Savon soten valinnanvapauspilotista
  • Pia Aikio myös Ylä-Savon sotesta mutta henkilökohtaisesta budjetista

Iltapäivän puheenvuorot olivat ajankohtaisia, herätteleviä ja informatiivisia, mutta meidän intressi oli saada tapahtumaan osallistuvalta asiantuntijaporukalta ideoita ja toiveita aluetyöverkoston tulevaisuudesta ja LISÄKSI arvio meidän toiminnasta. Porukka jota oli mukana on nähnyt vaikka ja minkälaista hanketta paikallista ja valtakunnallista, laajassa yhteistyössä ja pienemmällä porukalla toteutettua. VeKen toimintakausi alkoi 1.8.2017 ja paljon on mahtunut tähän ensimmäiseen kymmeneen kuukauteen – tukka on hulmunnut ja lenkkareiden pohjat tallanneet Pohjois-Savon maaperää.

Ensin mietittiin mikä on verkoston tila nyt ja mikä se voisi olla tulevaisuudessa.

  • ollaan uuden kynnyksellä, tarve strategialle ja tavoitteille
    • sovittava käytännöt
    • verkoston ”elämänkaari” hahmotettava (VeKe 2017-2020)
  • SOSTEn toiminnan tuominen lähemmäksi maakunnallisia toimijoita – kaksisuuntaisesti
    • tiedonjako- ja kokemusten vaihtaminen
  • äänitorvi, edunvalvonta esim. valtakunnallisten barometrien jalostaminen paikalliseen käyttöön
  • muutosvalmis vaikuttamisverkosto
  • keskusteleva

 

Millä pohjalla tätä työstettiin? Alla kuvio, joka on mukaillen lainattu Timo Järvensivulta (KTT, tutkija).

VeKen ensimmäinen toimintavuosi on kohta paketissa ja avasimme porukalle mitä on tehty. Tavoitteita hankkeessa on kaksi ja jaoimme toiminnan ja tulokset niiden kautta myös kahteen osaan. Jaottelu on karkea, mutta tarpeellinen tuloksien ja vaikutusten arvioimiseksi.

Edellä mainittuja kokonaisuuksia tulemme mielellään avaamaan ihan kasvotusten joko pienelle tai vähän suuremmallekin porukalle. Ottakaa vaan yhteyttä! esim. tätä kautta!

Pyydetty palaute oli iltapäivän mutakakku vaniljajäätelöllä – meille ensimmäisestä tapahtumasta lähtien PALAUTE on ollut ykkösasia, jota on painotettu jokaisen tapahtuman jälkeen. Se ei ole vain pakollinen ja hikinen lomake, vaan meille arvokas työtä ohjaava väline. Viestintä on ollut meille yksi paljon pohdintaa aiheuttanut painopiste koko toiminnan ajan. Tähän aiomme edelleen panostaa ja olla entistä johdonmukaisempia ja esteettömämpiä. Uudistamme nettisivuja ja kokoamme Innokylän materiaaleja uudella jaottelulla – nekin tavoitteiden kautta.

(HUOM! Arviointi toteutettu neliportaisella asteikolla täysin eri mieltä, jokseenkin eri mieltä, jokseenkin samaa mieltä, täysin samaa mieltä)

Pohjois-Savon aluetyöverkoston varalle meillä on jo suunnitelmaa. Juurisyyanalyysiin ollaan tutustuttu ja sitä voitaisiin hyödyntää. Toimintaympäristön asettamat haasteet – epävarmuus, tietotulvat- ja -vajeet, vaikuttamisen mahdollisuudet ja paikat vaihtelevat. Tällaiseen toimintaympäristöön pitää muodostaa tavoitteet ja strategia verkostolle. Lähdetään liikkeelle siitä tilanteesta, joka ei ole niin ruusuinen ja työstetään sitä siihen suuntaan ettei piikit pistele niin paljon! Challenge accepted!

TERVESOS – messut 2018 Hämeenlinnassa.

Kun me suunnataan Susannan kanssa messuille, into on tapissa. Niin myös tiistaina aamupalalla. Kun aletaan puhua tavoitteista, kuvataan videolle tiivistys päivän odotuksista. 😀

Mitä päivältä odotetaan?

Nooh hyvä kysymys – ideoita, ajatuksia, näkökulmia. Nähdään tuttuja. Viisi hyvää kontaktia, jotka auttavat viemään Järjestö 2.0 eteenpäin, ja ne kontaktit muualta kuin Pohjois-Savosta. Ja nyt kyllä täytyy tiputtaa meidät maan pinnalle – messut on messut.

TERVESOS 2018 – Tekojen aika. Teemoina 1)vapaudesta valita 2) uusista maakunnista  3) taloudesta ja vaikuttavuudesta

  • Nonni tämä selvä. Tarkoituksena on tehdä jotakin.
  • Me jakaannuttiin, Susanna sukkuloi 1 ja 2 teemoissa ja minä tykitin teeman 3 läpi. Istuttiin vain avajaiset ja viimeinen turvallisuutta käsittelevä seminaari yhtenä VeKerintamana.

Avajaiset

THL pääjohtajan puheenvuoro: muutosepävarmuus, aktiivinen mukanaolo ja halu kehittää yhdessä.

  • check (tai ainakin tuon epävarmuuden osalta) ja kyllä ollaan aktiivisia toimijoita ja ei haluta poteroitua.

Annika Saarikon puheenvuoro: toi esiin kysymyksen: mikä on 3. sektorin lisäarvo sotessa? itseisarvo on selvä. Lisäksi muistiin jäi myös tiedon jakamisen merkitys, niitä sote-ammattilaisia ei voida jättää paitsioon vaan kokemus muutoksessa mukana olemisesta on varmistettava.

  • Jep, tietoa jaetaan kohtaamisissa. Meidän täytyy työstää eteenpäin syksyllä meidän viestintää, koska se on tärkeä osa koko hankkeen toteuttamista.

Taloudesta ja vaikuttavuudesta

Juha Pohjolan puheenvuoro: tiivis esitys ekonomin näkökulmasta: 1) talouskasvu syntyy ideoista 2) Onko sote-järjestöillä tulevaisuutta – terveydestä mahdollinen ydin Suomen talouskasvulle? 3) Talouden kasvu kasvattaa sote-menoja, mutta uudistuksessa tavoite lopettaa sote-menojen kasvu.

  • meillä oli ennakkoajatus, että ideat ovat arvottomia, jos niitä ei viedä oikeille ihmisille oikeisiin verkostoihin

THL tutkija: Ennaltaehkäisystä ja varhaisesta puuttumisesta tarvitaan vaikuttavuustietoa.

  • SIIS nytkö sille on vasta tarve, entäs sote-järjestöjen pitkä historia raportoinnista vaikuttavuudesta STEAlle – miten tätä raportoinnin tukena kerättyä tietoa hyödynnetään?

Uudet maakunnat

Liisa-Maria Vaipio-Pulkki: Julkinen hallinto tänään: 295 kuntaa; 44 lomitus, kunnallista paikallisyksikköä;190 sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatiota; 56 maasetuuhallintoa; 22 pelastuslaitosta;  18 maakuntien liittoa; 15 ELY-keskusta; 15 TE-toimistoa; 6 aluehallintovirastoa -> Julkinen hallinto vuodesta 2020: 295 kuntaa; 18 MAAKUNTAA

  • no tässä on valmisteltavaa ja hyvässä vauhdissa valmistelussa varmasti jo ollaan ja jatkuvasti asiat menevät eteenpäin
  • meidän tulee antaa oma buustimme tähän ja muistaa Järjestö 2.0-kokonaisuuden tavoite!

Harri Jokiranta: Yhdyspinnat ja rajapinnat voidaan korvata osmoosi-käsitteellä sekä asiakas tulee kohdata elämäntilanteena.

  • osmoosi on kemiaa ??
  • huomioidaanko elämäntilanteessa enemmän kokonaisuutta – näin myös ymmärrys sote-järjestöjen roolista voi vahvistua ja selkiintyä.

PANEELIT

  • paneelien osallistujien valitseminen on varmaan aikamoinen homma! 😀 Ihan vaan by the way.
  • paneelistien vastaanottokyky on yksi asia, jonka helposti huomaa – joko sitä on tai ei
  • messuilla toteutetuista paneeleista täytyy sanoa, että osassa halusi vaan kuunnella hiljaa, osasta olisi halunnut lähteä kesken pois ja osassa olisi itse halunnut istua mikki kädessä lavalla ja jakaa omat ajatukset.

Täyttyivätkö odotukset?

Susannassa oppi messujen tuloksena kiertämään kysymyksen ja vastasi ” kouluarvosanalla 7″. Minä vastaan myös vähän kiertämällä ”ensimmäisen päivän jälkeen osasi asettaa odotuksensa paremmin ja näinpä odotukset täyttyivät”. Kun keskittyy vahvasti kuuntelemaan 2 päivää, saa paljon. Me ollaan Susannan kanssa kovia päsmäröimään, taivastelemaan ja purkamaan asioita kahdestaan aktiivisesti ääneen meidän yhteisessä työhuoneessa. Tämä teki meille hyvää!

Onnistumisen kokemus kuuntelemisen muodossa oli hieno juttu. Toisena täytyy nostaa esiin dialogisuuden merkitys. Tällaisten isojen vai pitäisikö sanoa MEGALOMAANISTEN juttujen äärellä keskustelemisen kautta voidaan saavuttaa paljon.

Pohjoissavolainen, monimuotoinen, älykäs verkosto

Pienmarkkinat teemanaan Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa on nyt toteutettu – jälkihikien pyyhkimisen aika.

Verkostot:

MITÄ, KENELLE JA MITEN?

Palvelumuotoilu, asiakas, palvelu, hoito- ja palveluketju. Huolimatta edellä mainituista termeistä ja asiasanoista pienmarkkinoilla EI KEHITETTY mitään UUTTA vaan keskityttiin siihen MITÄ TEHDÄÄN ja MILLÄ RESURSSEILLA.

Sote-järjestöt ovat moninaisia ja toimintaa tehdään palkatun henkilökunnan; aluetyöntekijöiden, vapaaehtoiskoordinaattoreiden yms. avulla ja vapaaehtoisten voimin. Pienmarkkinoilla oli mukana porukkaa näistä kaikista edellä mainituista kolmesta. Toimijoiden moninaisuudesta huolimatta hyötyjen kokeminen oli kovalla tasolla. Hyöty juuri sen oman navan – oman yhdistyksen kannalta on tärkeässä osassa. Tietoa ja tapahtumia on saatavilla, mutta merkityksellistä on tunnistaa ne oman toiminnan osalta tärkeät paikat kehittyä ja kehittää.

Seuraava Pienmarkkinakokonaisuus käsitteli teemoja Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana ja järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti.

Nämä tapaamiset olivat vahvasti hyöstettynä edellisen blogin käsittelemää käyntiä SOSTElla Järjestö 2.0 -verkostotapaamisen antimilla.

Alussa kuvattujen Pienmarkkinoiden tavoitteena oli oman toiminnan kirkastaminen. Verkostoissa työskenteleminen vaatii myös oman toiminnan kirkastamista, jotta osaamme ohjata itseämme ja työskennellä tarvittavalla tehokkuudella. Työstöpapereiden (löytyvät Innokylästä) kautta osallistujat saivat hahmotettua miten tarkasteluun valittu oma verkosto toimii. Verkoston tarkastelun jälkeen siirryttiin pohtimaan miten ITSE verkostoissa toimitaan ja mitattiin taitoja 1-5 asteikolla osaamisalue kerrallaan.

Rauhanpiippu-harjoitus oli haastava niin osallistujaporukalle kuin minulle ja Susannalle. Harjoituksen ydin on rauhoittaa puheenvuorot – puhuja miettii mitä sanoo, kuuntelijoilla herää ajatuksia ja kommentteja, mutta kommentit säästetään loppuu, jota ennen kuuntelijoilla on mahdollisuus pohtia mistä omat halut avata suu ja kommentoida kumpuavat. Tällä harjoituksella on mahdollista työstää verkostotoiminnassa vaadittavia taitoja. Taitoa kuunnella ja työstää kuulemaansa aktiivisesti omien ajatusten kanssa ennen suun avaamista. Tämä harjoitus otetaan ehkä uusintakierrokselle syksyllä! 😊

Muistiot kokonaisuudesta saa luettavaksi, laita suoraan pyyntöä sähköpostiin hanna.tervo@tukipilari.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/ .

Jos olette nohevia, voitte mennä suoraan Innokylään ja etsiä muistio sieltä. Innokylästä löytyy myös meidän tapahtumien muut materiaalit. Innokylään pääset klikkaamalla kuvaa alla !

 

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen

Miksi liittyisin?

Minun organisaationi / järjestöni / yhdistykseni pääsee OIKEASSA tilanteessa ja vaiheessa osaksi oman kohderyhmänsä hoito- ja palveluketjua. Voidaan puhua myös hoito- ja palveluketjun sijaan suoraan kohdattavan ihmisen arjesta. Sattumanvaraisuuden sijasta sote-järjestö pääsee osaksi kohderyhmänsä arkea oikeaan aikaan ja tarpeeseen vastaten!

Tilaa linkki tästä klikkaamalla !!

  1. syötä kenttään sähköpostiosoite
  2. saat linkin sähköpostiisi
  3. avaat linkin ja pääset täyttämään järjestösi/yhdistyksesi tiedot – HUOM! MUISTA SÄILYTTÄÄ SÄHKÖPOSTI, KOSKA SITÄ KAUTTA PÄÄSET MUOKKAAMAAN JA TÄYDENTÄMÄÄN JÄRJESTÖSI TIETOJA !!

Tarjottimelle täytetään:

Järjestön nimi

Järjestön esittelyteksti (kuvaa mitä tarjoatte kohderyhmällenne, 1-2 lausetta)

  • Oman palvelun muotoiluun saa apua esimerkiksi Pienmarkkinoilta!!

Järjestön toiminta-alue (valitse yksi tai useampi, liitot: koko Suomi)

Järjestön käyntiosoite

  • jos on esim. toimisto / avoin kohtaamispaikka

Järjestön julkiset puhelinnumerot (lisää tähän kohderyhmällenne merkitykselliset puhelinnumerot, tehtävää kuvaava sana esim. omaishoitaja, ryhmäohjaaja)

  • tähän kuvaukset, jotka kuvaavat mitä henkilö tarjoaa kohderyhmälle esim. harraste/vertaistuki ryhmänohjaaja

Järjestön julkinen sähköpostiosoite (lisää tähän sähköpostiosoite, johon asiakas voi itse ottaa yhteyttä ja Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus voi lähettää yhteydenottopyynnön):

Järjestön kotisivu

Diagnoosit / Tarpeet

  • tässä määritellään kohderyhmän mahdolliset diagnoosit / tarpeet (117 vaihtoehtoa)

Yleishyödylliset toiminnat

  • kategoriat: vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, ravitsemus, liikunta, ohjaus- ja neuvontapalvelut, harrastetoiminta, avoin kohtaamispaikka, läheisen / omaishoitajan tuki, kuntoutus

Hakusanat, joilla kuntalainen löytää järjestösi tuottamat palvelut

  • tähän vapaavalintaisia hakusanoja esim. kohderyhmää, toimintaa kuvaavia

 

Seuraavat tiedot kerätään ylläpitoa ja tulevaisuudessa myös hyvinvointitarjottimella olevien sote-järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi mahdollista saada kootusti tieto paljon tietyn toimialan järjestöjen vapaaehtoisia Pohjois-Savossa? Mitä toimintaa sote-järjestöt tuottavat tietyillä paikkakunnilla eniten?

Järjestön / yhdistyksen jäsenmäärä (vain ylläpitäjille, ei julkaista)

Järjestön työntekijöiden määrä (väin ylläpitäjille, ei julkaista)

Järjestön vapaaehtoisten työntekijöiden määrä (vain ylläpitäjälle, ei julkaista)

Yhdistyksenne vapaaehtoisten työntuntimäärä vuositasolla (vain ylläpitäjälle, ei julkaista)

Vapaaehtoistyö on järjestössänne/yhdistyksessänne ammatillisesti ohjattua ja tuettua (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön toimiala (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön koulutustaso ja koulutustaustat ylätasolla (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet (järjestön tietojen muokkausta varten, ei julkaista):

Näillä sähköposteilla saa linkin, jonka kautta pääsee muokkaamaan ja päivittämään hyvinvointitarjottimeen tietoja. Lisäksi Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus lähettää näihin sähköposteihin mahdolliset muokkauspyynnöt.

Siinäpä koko setti!

Tässä vaiheessa on hyvä painottaa Pohjois-Savon Vertaistuenkeskuksen päätavoitetta:

Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan.

Tässä hommassa ollaan hyvässä vauhdissa: Pienmarkkinoilla on työstetty palvelumuotoilun avulla oman järjestön toimintaa. – kohderyhmä – palvelu-ja hoitopolun hahmottaminen – missä järjestön toiminnan paikka – miten toiminnasta viestitään ulospäin erilaisille sidosryhmille ja omalle kohderyhmälle.

Kun tällaiset seikat on selvillä kuntalainen on jo lähempänä.

Pohdinnat ja mietinnät on käytävä läpi ja muistakaa, että me ollaan apuna ja tukena!

Meillä oli hirveä hulina heti alkuvuodesta ja hulina näkyi päivässä. Toiminnan rullaaminen hirveällä vauhdilla on pyöritellyt meidän aikatauluja ja ajatuksia ympäriämpäri. Onnemme oli, kun Pata ja Riikka tekivät aamun aloituksesta inspiroivan ja kannustavan. Kun päästiin viimeiseen osioon, meidän innostus varmaan pursui yli sinne takariviin saakka. Aika venyi yli ja aamupäivästä jäi tunne, että päästiin vauhtiin.

Leivottiin piirakkaa!

Oppikoulussa jaettiin asiantuntijuutta ja omaa osaamista sekä nopeasti katsastettiin miltä hyvinvointitarjotin tällä hetkellä näyttää. Oppikoululaiset listasivat seitsemän omaa vahvaa osaamisaluetta; ihmisen kohtaaminen ja kuuntelemisen taito välittyi meille palautuneista työstöpapereista. Yksi oppikoululainen oli muotoillut vahvuutensa

kuulen toista.

Miten tuo fraasi voi saada mielen lämpimäksi ja hymyn huulille? Kiitos sinulle, joka kirjoitit tuon ylös.

Myös keskustelun kautta saatiin ylös omia kehityskohteita.

  • verkostoituminen
  • tutkiva työote
  • heittäytyminen / innostuminen
  • rahoituksen hyödyntäminen ”villimmin”
  • verkostojen hyödyntäminen laajemmin
  • lobbaus
  • kehittäminen
  • budjetointi
  • osallistuttaminen
  • rohkeus
  • dialogiset menetelmät
  • luovat ja toiminnalliset menetelmät
  • oppiva organisointi
  • verkostoituminen ja verkostoitumisen välineet

Oman asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta pääsemme tavoitteeseemme Oppikoulujen osalta – monimuotoinen, älykäs ja vaikuttava. Kohdattava ihminen ei tiedä meidän asiantuntijuudesta ja osaamisesta välttämättä yhtään mitään – eikä hänen pitäisikään. Siltä toiselta ammattilaiselta, joka myös kohtaa sen toisen ihmisen emme voi vaatia tätä ymmärrystä ja tietämystä myöskään. Hyvinvointitarjotin tarjoaa mahdollisuuden tuoda toiminnan esiin. Toiminnan pohjana on se asiantuntijuus ja osaaminen. TUODAAN SE ESIIN.

Asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen itsestään on helpompaa, jos pohtii mitä kaikkea haluaa oppia lisää ja itsessään kehittää. Mikään ei ole esteenä etteikö juuri ne asiantuntijuuden ja osaamisen vahvimmat alueet olisi myös niitä kehitettäviä osa-alueita. Juuri siihen omaan kohderyhmään liittyvä erityisosaaminen on arvokasta, mutta siinä sivussa usein järjestöissä täytyy osata myös tsiljoona muuta asiaa. Mahdollisuudet näiden tsiljoonien muiden asioiden hoitamiseen voivat parantua, kun asiantuntijuus ja kehittämiskohteet tunnistetaan.

Toisessa Oppikoulussa mennään teemalla: asiakaskokemuksia kerääviä työtapoja. Aika kalenteriin – 15.3. klo 9-11.30 !!

Perjantaina 5.1. laitoimme liikkeelle tiedotteen ja järjestimme tiedotustilaisuuden, joka koski sote-järjestökantaa – hyvinvointitarjotinta. Kiitos vielä kaikille, jotka olivat mukana!

Pilotointivaihe käynnistyy:

http://hyvinvointitarjotin.fi/

Saimme näkyvyyttä!

https://www.kuopio.fi/-/terveyskeskukset-mukaan-diagnoosipohjaiseen-sote-jarjestotietokantaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Ffi%2Fetusivu

https://yle.fi/uutiset/3-10008283

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjois-Savoon-rakennetaan-tietokanta-jossa-ovat-kolmannen-sektorin-tukipalvelut/1091193

Viikkosavossa artikkeli luettavissa sivulla 8.

Haluamme jakaa hieman näitä jälkimaininkeja. Me olimme lauantain pää pilvissä. Hieman ylpeitä itsestämme, mutta ennen kaikkea pienmarkkinaporukasta ja tuntui hienolta, että Vertaistuen Keskuksen yksi osa – hyvinvointitarjotin lähtee jo elämään osaksi muiden mietteitä ja ajatuksia sekä tärkeimpänä osaksi käytäntöä.

Hyvinvointitarjottimen: sote-järjestökannan muodostavat 3. sektorin toimijat – ilman Teitä kantaa ei ole olemassa. Palvelut, toiminta, MITÄ ASIAKAS saa kolmannen sektorin toimijoilta on se ydin mikä sote-järjestötietokannan tulee välittää sitä käyttäville.

ETEENPÄIN, vaikka Susanna ei muistanut lisätä tiedotustilaisuuteen huulipunaa..

..ja mitä kevääseen!

Muistio saatiin liikkeelle Pienmarkkinoiden tuotoksesta ennen joulua. Laita viestiä, jos haluat lukaista! Summatessa Pienmarkkinoita yhteen tunteet molemmilla meillä oli yllättyneet ja edelleen kovin kiitolliset. Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus muotoutuu kovaa vauhtia. Toimipiste, puhelinnumero ja sote-tietokanta -kokonaisuus puskee semmoisella kokonaisuudella eteenpäin, että koko sote-uudistus saattaa jäädä sen varjoon. 😀 Vertaistuen Keskus haluaa olla kovasti mukana uudistuksessa, mutta on tärkeää muistaa, että Keskus ei ole ehdollinen uudistukselle.

Jos ollaan tehty töitä, ollaan myös säädetty. Puhutaan molemmat Susanna ja minä samaa kieltä, mutta välillä menee ohi ja pahasti. Ei ole mitään ihmeellistä, että asiat selitetään 1) seinälle, 2) pelkälle katsekontaktille ja vasta sitten 3) kuuntelevalle korvalle ja ymmärtäville aivoille – niillekään ei aina samaan aikaan. Tämä on ehkä myös yksi suuri syy siihen miksi hommat toimii ja Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus puksuttaa eteenpäin.

Milloin on äänet hävinneet esittelyvideosta? Miksi meidän omat setit solmussa, kun päästiin kansanedustajia tapaamaan? Kenelle taskupuhelut klo 8 maanantaiaamuna? Soppaan lisätään vielä Susannan tolkuttoman huono nimimuisti (mukaan lukien oman työparin nimi) ja minun hidas sytytysnopeus. Päitä on hakattu yhteen hajottavien asioiden eteen tullessa. Syksy on ollut meille molemmille erilainen, uusi, jännittävä ja todella opettavainen.

Te, jotka olette tulleet meitä vastaan syksyn ja alkutalven aikana, olette opettaneet meitä tietämättänne! Tai ehkä tiedostaen – KIITOS!

Kova tahti, uuden opetteleminen ja sisäistäminen on laittanut Susannat ja minut lujille. Me on työstetty tietoisesti ja jatkuvalla sykkeellä perusteluja: miksi tehdään mitäkin, kenen takia, mikä on meidän kohderyhmä, mikä/mitkä on meidän tavoitteet toiminnassa. Käteeni sattui välipäivien aikana artikkeli Kestävää siirtymää edistävien työn ja toimeentulon muotoja – analyysi kirjallisuudesta (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016), joka antoi taas boostia ja asetti asioita mittakaavaan. Artikkelissa puhuttiin mm. muutoksesta.

Muutos:

  • toimintaympäristö
  • hallintojärjestelmä
  • paikallinen innovaatio

Ensin paikalliset innovaatiot rakentavat siirtymälle ratkaisevaa hetkeä. Muutokset toimintaympäristön tasolla paineistavat hallintojärjestelmää. Järjestelmän/järjestelmien epätasapaino lisääntyy, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016.) Tällainen paikallinen innovaatio on esimerkiksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus. Vahva tarve, toimintaympäristön muutos, jossa hyvinvointitarjottimella on paljon mahdollisuuksia, maakunta- ja soteuudistus, joka uudistavat hallinto- ja tuotantojärjestelmää. Vaikka toimijat olisivat paineessa niin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen tarkoitus ei ole lisätä painetta. VeKen roolina on mahdollistaa tavoitettavuus ja saada asiakkaat ohjautumaan sinne missä on mahdollisuus kohdata, tukea ja ottaa vastaan.

P.S. Susanna tuuletti uutta toimistoamme. Me ollaan nykyään keskustassa. Lounaskutsuja otetaan vastaan. 😉