Hyvinvointitarjottimen kehityskulku on ollut vauhdikasta ja samalla hidasta. 1 luukun ja 3 klikkauksen ideasta työstetty, koodattu, testattu, pilotoitu, muokattu ja käyttöönoton laajennusvaiheeseen asti ehtinyt työväline on koetellut ja kannatellut VeKeä. Hyötyjen osoittaminen ja yksinkertaisuuden demoaminen ovat olleet VeKelle mieluista hommaa. Tarjotinta mennään esittelemään ihan minne vain kutsu käy. Tietoisuuden lisääminen ollut vahvasti agendalla koko kehittämistyön ajan. Nyt on luotu yhteistyössä myös apuväline, jonka avulla tietoisuutta hyvinvointitarjottimesta pystyy lisäämään ihan kuka tahansa.

Kantapääkysymykset 

Jos mennään kantapääasioihin, hyvinvointitarjottimen juurtumissuunnitelman työstö on ollut agendalla syksystä 2017 asti. 

“Kuka tietoja päivittää?” 

“Mitä ylläpito maksaa?” 

“Mitä tarjottimen käyttäminen maksaa?” 

“Pitääkö sote-järjestön maksaa päästäkseen tarjottimelle?” 

“Kuka hyvinvointitarjotinta ylläpitää VeKen poistuessa takavasemmalle?” 

“Mihin toiminta juurtuu?” 

Hyviä kysymyksiä – vailla vastauksia. NO VITSI! 

Sote-järjestöt päivittävät tietonsa itse – meidän tehtävä on osoittaa heille hyödyt. 

Ylläpitokustannuksista huolehtii VeKe vuoden 2020 loppuun saakka ja tulevaisuuden ylläpitomaksua ei voida vielä arvioida, koska ei tiedetä mitä kaikkea toimintoja saadaan vielä automatisoitua, jotka vekeläiset tekevät tällä hetkellä oman työnkuvansa sisällä (esim. toimijoiden hyväksyminen, tietojen täydentämispyynnöt) 

Tarjottimen käyttäminen ei maksa käyttäjille mitään. 

Sote-järjestön ei tarvitse maksaa liittyäkseen tarjottimelle.

Tavoitetasolla ylläpito-organisaatio on vaihtunut sote-uudistuksen kaatumisen myötä. Maakuntaorganisaatio järjestämisvastuulla höystettynä oli potentiaalinen vaihtoehto ja keskustelut olivat hyvässä vauhdissa ennen Sipilän päätöstä pistää pillit pussiin. Katseet on siirretty nyt eteenpäin ja tiedostettu sote-kentän moninaiset virittäytymättömät tunnelmat kehittämisrahaa odottelessa. Keskusteluyhteyksiä on avattu SOSTEn suuntaan viestinnällisen yhteistyön tiimoilta sekä SoteDigiin ja Kuntaliittoon. 

Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi sote-järjestöjen toimintaa, jossa toimijat näkevät arvokkaaksi yhteisen välineen, jonka kautta tuodaan esiin sote-järjestöjen moninaista toimintaa ja asiantuntemusta. Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi asiakkaiden kohtaamista sote-palveluissa. Asiakkaita kohtaavat ammattilaiset pystyvät hyödyntämään hyvinvointitarjottimen ajantasaista tietoa. Toiminnan on tarkoitus juurtua osaksi organisaatiota, joka on valmis vastaamaan ylläpitokustannuksista ja toimimaan koordinoijana esim. kehittämissprinteille hyvinvointitarjottimen jatkokehitysvaiheissa. 

Mahdollisuus toimintaidean viestimiseen 

Ensimmäinen kokonaisarkkitehtuurikuva hyvinvointitarjottimesta tehtiin keväällä 2018. Kuvan tarve ja työstäminen oli jonkinlainen vauhdin hakeminen pohjakosketuksesta. Tämä kosketus oli hyvä tehdä hyvinvointitarjottimen alkutaipaleella. Note to self 1. älä yritä rakentaa kokonaisarkkitehtuurikuvaa sellaisesta, jota et itsekään ymmärrä. Note to self 2. Älä anna tehtäväksi yhteistyökumppanille tehdä kokonaisarkkitehtuurikuvaa sellaisesta asiasta, jota et itsekään ymmärrä. 

Kokonaisarkkitehtuurikuva kevät 2018

Joulukuussa 2019 ollaan hymyt huulilla. Yhteistyössä Piirre Oy:n ja hyvinvointitarjottimen toimijoiden kanssa on työstetty yhteisen viestinnän tueksi hyvinvointitarjottimen kokonaisarkkitehtuurikuva. Kuva, josta selviää hyvinvointitarjottimen toimintaidea. Kuva, jota hyvinvointitarjottimen toimijat voivat vapaasti hyödyntää omassa viestinnässään (esim. yhteistyökumppaneille, sidosryhmille, kohderyhmälle). Kuva, jonka kautta ammattilainen voi kertoa millainen työväline hyvinvointitarjotin on hänelle.  

Olkaa hyvä! 

 

Kokonaisarkkitehtuurikuva 2019 syksy

 

Hyvinvointitarjottimen tarina ja hyödyntäminen

 

Kuvatiedostot on laitettu menemään kaikille hyvinvointitarjottimen toimijoille. Jos haluat kuvat itsellesi hyödynnettäviksi/tutustuttaviksi/viestittäviksi, ota VeKeen yhteyttä!  

Hanna 0447368742 hanna.tervo@tukipilari.fi tai Susanna 0447143772 susanna.kahkonen@tukipilari.fi  

Alitajunta työstää ja aivot prosessoivat vieläkin SOSTEtalkin antia. Teemana tänä vuonna oli hyvinvointitalous. Sessiot, joita kävin kuuntelemassa, valitsin intuitioni pohjalta tarkempaa suunnitelmaa tekemättä. Nyt kuitenkin huomaan tutkailleeni asioita paljon puhutun toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta. Muutoksen keskellä ajoittain on hyvä palata ydinkysymyksen ääreen: Miksi järjestöni on olemassa? Tämä edesauttaa hahmottamaan sote-järjestön olemassa oloa ja toiminnan kirkastamista suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin.  

Oivallus yksi toimintaympäristö muuttuu.  

Juho Saaren mukaan aikaa voidaan määritellä neljällä eri tavalla: Elämme eriarvoisuuden, vaikuttavuuden, transformaation ja yhteisen hyvän määrittelyn aikaa. Tässä ajassa järjestöjen rooli nähdään merkittävänä mm. miten takamatkalle jääneet ihmiset saavat muut kiinni, eriarvoisuus vähenee ja miten nykyistä pienempi jaettava voidaan jakaa kestävästi. Tarvitaan vastuullista viisautta ja tietoperusteisuuden lisääntymistä. 

Oivallus kaksi tekoäly ja robotiikka ei ole uhka sote-järjestöjen toiminalle.  

On olemassa paljon asioita, joita tekoäly ei voi jatkossakaan korvata. Yksi iso kokonaisuus on tietynlainen empatia ja vertaistuki. Empatiaa, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, hyviä ihmissuhteita ja kohtaamisia on mahdoton kokonaan korvata tekoälyllä ja robotiikalla. Yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa tullaan tarvitsemaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja järjestöjä tulee olemaan, mutta rakenteet nykymuodossaan muuttuvat tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä. 

Oivallus kolme maailmaa muuttuu, mutta muutos pysyy. 

Sote-järjestelmää on uudistettu jo 50-vuotta samalla tavoitteella. 

*Kansanterveyslaki 1972 

*Sosiaalihuoltolaki 1984 

*VALTAVA-rahoitusuudistus 1984 

*Valtionosuusuudistus 1993 

*SOTE-uudistusesitykset 2002-2019 

Nyt ollaan taas alasajon jälkeen käynnistymisvaiheessa. Näyttää sille, että järjestöt ovat saamassa lisää mahdollisuuksia olla mukana. Mukana oleminen on perusteltua ja tarpeellista, koska järjestöt onnistuvat kehittämään uusia ratkaisuja ketterästi ja tarjoamaan tukea sekä apua.  

Taas voidaan kysyä, onko aika tarpeeksi kypsä uudistuksen toteutumiselle ja samalla onko aikaa riittävästi?  

Oivallus neljä tietojohtamisessa on järjestöjen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta. 

Järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristö digitalisoituu ja oman toiminnan jatkuvalle kehittämiselle on tarve. Toimintaympäristön digitalisoitumisessa keskeisessä roolissa ovat sote-uudistus ja palveluintegraation tietotarpeet esimerkiksi suomi.fi, datankeruu yhteisiin tietoaltaisiin ja yhteisille alustoille. Tietojohtamista voidaan hyödyntää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Tiedon pitää olla mahdollistaja järjestöille vaikuttavuuden, asiakaslähtöisuuden ja laadun kehittämiseksi.  Miksi olemme olemassa? on kysymys, jonka pohtiminen pitää olla läsnä järjestöissä jatkuvasti.  Digitalisaatio ja sote-uudistus ovat kaksi mahdollisuutta ja näkökulmaa kehittää toimintaa. 

Susanna

Mitä toimintaympäristössä on tapahtumassa? A-studiossa (30.9. Nuorten mielenterveyspalvelut tuuliajolla) keskusteltiin, että nyt on aika etsiä ratkaisuja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen puolelta.  

Arjen tuki 

Tukeminen arjessa on sote-järjestöjen hommaa. Arjen kanssa pärjääminen on varmasti hyvinvointia ja terveyttä tukevaa. 

Pohjois-Savossa toimii 470 sote-järjestöä. 

Pohjois-Savo ja sote-järjestöt, kuva lainattu Anne Knaapin Tulevaisuuden haasteet sote-järjestöille -esityksestä 3.9. Kuopio.

Sote-järjestöt ovat itsenäisiä toimijoita, jotka toiminta-alueellaan määrittävät yhteistyökumppaninsa ja potentiaaliset yhteistyökumppaninsa. Yhteistyötä tehdään siellä, minne paukut riittävät ja mitä rahoituslähteistä edellytetään. Kaiken tämän ryntäilyn, höntyilyn ja kehittämisen rinnalla ollaan ihan juuriaan myöten kiinni ihmisten arjen tukemisessa.  

Arki ja ihminen.  

Ei tarvitse miettiä onko toiminta korjaavaa vai tukevaa.  

Mietitään, että miten voidaan olla vertaisryhmässä tukena sille avannepotilaalle, joka on torstaina saanut tarvikejakelusta vääränlaiset kakkapussit ja pitäisi selvitä vielä perjantaistakin, arjessa. 

Ollaan mukana hallituksessa, koska silloin saa ajatukset pois omasta raskaasta tilanteesta kotona, arjesta. 

Monenlaisia näkökulmia näihin hyvinvointia ja terveyttä edistäviin mahdollisuuksiin, arjessa.  

Sote-järjestöjä on monenkokoisia ja toimintamalleiltaan erilaisia. Sote-järjestöistä on vaikeaa puhua yhtenä massana ja ehkä sote-järjestöistä ei kannata puhua yhtenä massana. Sote-järjestön toiminta on muokkautunut ja muokkautuu kohderyhmästä lähtevien tarpeiden kautta.  

Pienmarkkinoilla menetelmiä ja mittareita 

Palautepiirakka koskien hyvinvointikertomuksien hyödyntämistä esim. toiminnan suunnittelussa.

Pienmarkkinoilla Iisalmessa ja Varkaudessa puhuttiin isoista asioista. Pohjois-Savon hytetiimi antoi meille luonnosvaiheessa olevat tavoitteet, mittarit ja menetelmät keskustelun pohjustukseksi Pienmarkkinakierrokselle. 

Pienmarkkinasato VeKen näkökulmasta: 

  • yllätyttiin rohkeudesta – avoin ote keskustelussa 
  • tarttumisesta – haastavaa/uutta asiaa 
  • kommenttien taitavasta jäsentelystä – sote-järjestöjen roolin selkeys ja oman toiminnan näkökulma suhteessa kunnan rooliin 

Palautepiirakka dialogin onnistumisesta.

Lätäistiin Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksen painopistealueet, tavoitteineen, mittareineen ja menetelmineen taulukoiden muodossa esille. Porukka otti kokonaisuuden avoimesti vastaan. “Hieno näkökulma, jota pystyy yhdistyksen näkökulmasta tarkastelemaan. Ei ole lähdetty organisaation näkökulmasta.” Tehtiin tästä suora päätelmä, että 470 sote-järjestöä on valmiita tukemaan pohjoissavolaisten kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä. Ja lähtökohtana on se sote-järjestöjen oma kohderyhmän tarpeista liikkeelle lähtevä toiminta. Kiitos! 

 

Työntekijämme toi viestiä, että Pohjois – Savon Vertaistuenkeskus tekee mielellään vierailuja yhdistyksiin. Päätimme tarttua tarjoukseen ja saimme ihanan ja pirteän Hannan vierailemaan hallituksemme kokoukseen. Kohtaaminen oli odotettu, toivoimme saavamme vinkkejä yhdistyksen jäsenhankintaan ja muihin meitä askarruttaviin asioihin.

Valmis hyvä eteenpäin

Oli hienoa nähdä kuinka paljon yhdistyksessämme oli jo ennestään hyvää, ideoimme yhdessä kuinka voisimme parantaa yhdistyksemme näkyvyyttä ja saada toimintaan mukaan uusia jäseniä.

Kohtaamisesta innostuneena ja pohdinnat mielessämme osallistuimme vapputorille. Olimme pukeutuneet kauniin oransseihin Reimarin nimellä varustettuihin liiveihin. Olimme hyvin näkyvä joukko iloisella mielellä varustettuna osa vapputorin tunnelmaa. Keskusteluita syntyi ja saimme kertoakin useille keitä olemme, mitä teemme ja missä olemme. Kahvit ja vohvelit menivät kaupaksi ja arpajaiset olivat myös kävijöiden mieleen.

Uuteen seikkailuun

Kokemus oli alkusysäys sille, että haluamme jatkossa jakaa vielä enemmän tietoa meistä:  nyt työn alla on uusi Reimarista kertova esite,  jota jaamme aina kun olemme liikkeellä.

Meille jää nyt tehtäväksi yhdistää kaikki kokemukset, Hannan kanssa käydyt pohdinnat ja syntyneet oivallukset tulevaisuutemme rakennuspalikoiksi.  Siis kiitos Pohjois -Savon Vertaistuen Keskuksen Hannan vierailulle, siitä alkoi matka kohti uusia seikkailuja.

 

Vierailijablogisti Pia Huovinen, Leppävirran MT-tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kohtaamisia

Kevään aikana on tarjottu toimijoille (sosiaali- ja terveysjärjestöille ja yhdistyksille) mahdollisuutta kutsua meidät puhelemaan ja kuuntelemaan ja katsomaan meininkiä. Ollaan työstetty voimapuuta, yhdistyspersoonaa ja keskusteltu toiveista/haasteista. Pienmarkkinoilla tammi-helmikuussa 2019 vierailleen asiantuntijan Siljan (Paju Consulting) meille työstämät pohjat voimapuusta ja yhdistyspersoonasta ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi. Joskus haastava tilanne tai rohkeus kokeilla uutta ei tarvitse ”puhjetakseen” kuin jonkun esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan.

Missä ollaan käyty?

Leppävirran MT-tuki

Kuopion reippaat seniorit ry

Varkauden seudun omaishoitajat ry

Pohjois-Savon kilpirauhasyhdistys kilppisvertaistukiryhmä

 

ja tulossa ainakin

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Sonkajärvi – sekalainen porukka 😊

ja yhteydenottoihin ollaan valmiina. Tapaamisen ei tarvitse sijoittua tälle keväälle vaan tuleva syksy/talvi passaa myös oikein mainiosti. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen VeKe tekee hommia.

Case 1 – tarve arvojen sanoittamiselle

Hyvä hallitus:

  • uusia, tuoreita jäseniä, joilla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä/yhdistystoiminnasta
  • vanhoja konkarijäseniä, jotka seuranneet toimijan kasvua ja kehittymistä pitkällä aikavälillä

Toive/haaste:

  • halutaan tavoittaa ja toimintaa mukaan VIELÄ tavoittamaton osa kohderyhmää

Työstö aloitetaan arvoista. Helpompi onkin hypätä miettimään ydintoimintoja ja voimavaroja. Arvot jäävät hyvin vähälle huomiolle (oikeastaan työstämättä kokonaan), mutta toimintaa ja voimavaroja osataan kuvata kattavasti ja selkeästi, yhteneväisestikin.

Nonni. Hommaksi jää sanoittaa arvoja. Toiminta ei olisi voinut saavuttaa nykyistä kukoistustaan ilman yhteistä vahvaa pohjaa. Näihin on syytä palata nyt, kun aiotaan tavoittaa ja saada toimintaa mukaan tavoittamaton osa kohderyhmää.

Parasta tällaisissa kohtaamisissa:

  • ei tarvitse antaa vastauksia
  • ei tarvitse tietää kaikkea
  • uskallus kysyä ja ihmetellä ääneen
  • uskallus heittää ideoita
  • uskallus pyytää katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta
  • tunne luottamuksesta

Loppuvuodesta tavataan taas ja kysytään: mitä tapahtui kohtaamisen jälkeen ja näkyykö tai kuuluuko muutos?

 

Luottamus

Luottamus on yksi tärkeä osa yhteistyötä (,joku voisi sanoa edellytys). VeKelle kohdistetut kutsut tulla mukaan kehittämään otetaan vastaan luottamuksen osoituksina. Luottamus edellyttää tuntemista. VeKe on puksuttanut eteenpäin nyt puolet toimintakaudestaan. Hommat/eri toiminnot tavoitteiden alla ovat edenneet vaihtelevalla vauhdilla. Tärkeintä on ollut huomata, että eteenpäin puksuttaminen on synnyttänyt luottamusta.

Kutsut tulla työstämään toimijoiden kanssa erinäisiä toiveita/haasteita on otettu vastaan kiitollisuudella. Jos toimijat ovat valmiita kohtaamaan VeKen toiveen tai haasteensa kanssa, he ovat varmasti myös  valmiita yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. (Ollaan ehkä naiveja. :D)

 

Kolmas sektori on yksi massa

Kuulemme ajoittain viestiä yhteistyön tekemiseen liittyvistä ennakkoluuloista. VeKe on pyrkinyt jatkuvalla syötöllä ja kyllästymiseen asti  tuomaan esiin kysymyksiä: mitä, kenelle ja miten? Jotkut pärjää yksin. Mutta olisikohan yhteistyössä arvaamattonta poweria.

Suurelle osalle monipuolinen ja hyvin vivahteikas toiminta on kolmannen sektorin massaa. MEIDÄN TOIMIJOIDEN tulee nähdä voima yhteistyössä, jolla luottamus toimintaan synnytetään. Vaikka NE MUUT ei tiedetä, mitä yksittäinen sote-järjestö tekee – on ensisijaisen tärkeää että MEILLÄ TOIMIJOILLA on selkeänä oman toiminnan perusteet (kuvattuna esim. mitä – ydintoiminnot, kenelle – arvot ja miten – voimavarat).

Mietitäänpä, kun kaikilla massassa on selkeät vastaukset noihin yllä esitettyihin kysymyksiin, mikä  on mahdollista.

Pohjois-Savossa 527 sote-järjestöä ja tämä massa tietää mitä, kenelle ja miksi.

Nonni, sote ja hallitus meni – VeKe jatkaa hommia suunnitelmien mukaan. EI HÄTTÄÄ!

Oletko sinun yhdistyksesi liittynyt jo tarjottimelle? Lähetimme tänään MASSAPOSTIA, kun lähestyimme sote-järjestöjä ympäri maakuntaa. Viestin ydin oli:

  • jos on halua tehdä ja kokeilla, meidät voi pyytää avuksi ja tueksi

MASSAPOSTITUS juontaa juurensa vuoden 2019 alussa tammi-helmikuun taitteessa järjestettyihin Pienmarkkinoihin. Asiatuntijan Silja Huttusen (Paju Consulting) johdattamana päästiin käsiksi palvelumuotoilun kokonaisuuteen prosessina. Yhteiskehittäminen oli yksi painopiste, jota Silja korosti ja toi vahvasti esiin – sote-järjestöissä on pitkä ja vahva yhteiskehittämisen kulttuuri. Tätä yhteiskehittämisosaamista on tärkeää tuoda esiin ja SANOITTAA. (Olisikohan tämän avulla sote-ja makuhommatkin menneet ei tolalle tällä hallituskaudella..)

Tässä listaus yhteiskehittämisen muodoista, joita JO TOTEUTETAAN!

  • muistikahvilat
  • kerhot, talkoot, juhlat, tanssijuhla pihalla, pienryhmät, yhteiset projektit, yhteiset haaveet, joulujuhla, vapaaehtoisten juhla
  • kummi-ilta, yhteinen seikkailu, jossa koetaan jännitystä ja joudutaan turvautumaan toisten apuun, matkan järjestäminen, yhteiset retket, matkat, vaellukset, tanssit
  • venäläisen kulttuurin viikko – tapahtuman järjestäminen, ilmaistapahtumia ympäri kaupunkia
  • asukaskomitea
  • jäsenkokoontumiset, joissa etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin
  • jäsentasolla: asukaskokoukset ja -kyselyt, verkkokyselyt, suunnitelmallinen ja hyvin tiedotettu ”ohjelmisto”
  • arjen pienet hyvät teot sitouttamassa, ryhmä suunnittelee oman toimintansa ohjelman
  • kannustaa avoimeen keskusteluun ja avoimiin tilaisuuksiin
  • kyselyt – eri ikäisten jäsenten huomioiminen toiminnassa, asiakaskyselyt, jäsenkyselyt, kyselyt toiminnan sisältökokemuksista, toiveet muutoksiin
  • avustajatoiminta
  • mahdollisuudet: kysellään ideoita jäseniltä, otetaan mukaan ”suunnittelupalavereihin” tai työryhmiin
  • muisti- ja muistikukkolehdet
  • vertaistukitapahtumat, kohdennetut vertaisryhmät
  • mahdollisuus palvella ja ”päteä” omilla kyvyillään
  • yhteinen tekeminen, johon voi osallistua kykyjen mukaan
  • käytävän ruokajuhlat
  • tutuksi tuleminen
  • erilaiset ”työkalut” osallistujat niiden käyttö -> kaikkien ääni kuuluu
  • henkilökohtainen huomioiminen, tunnustus, palkitseminen
  • hallituksen/toimikuntien vetäjien ja vapaaehtoisten vuosittainen ”idea riihi”
  • koordinoitu yhteinen hankesuunnittelu, toteutus, raportointi (yhteenkuuluvuus, mahd. vaikuttaa, osallisuus)
  • työpaja: teeman/kärjen kirkastaminen (mahd. vaikuttaa)
  • puhelimitse toimivat vertaisryhmät (ei aikaa, ei paikkaa)
  • vastuun jakaminen vuorotellen yhdistyksen hallinnon tehtävissä, sitoutumista: nimetyt vastuut, yhteiset tavoitteet
  • toimintaan mukaan ottaminen, hyväksymisen osoittaminen

Ja näistä nousi esiin kolme kohokohtaa! säännöllisyys! yhteenkuulumisen tunne! yhdessä olemme enemmän!

Ja myös Teillä on mahdollisuus antaa sysäys yhteiskehittämiselle kutsumalla meidät mukaan. Pienmarkkinoilla vierailleella asiantuntijallamme Siljalla oli mukanaan työpohjia esim. voimapuu, jäsenprofiilin määrittämisen pohja, joiden kanssa Teidän yhdistyksen hallitus tai jäsenistö voi alkaa työstämään jotain tiettyä haastetta tai uutta ideaa.

Kun Pienmarkkinoiden päätteeksi kyseltiin, että mihinkäs näitä työkaluja sitten voi hyödyntää:

  • jäsenhankinta
  • jäsenistön tarpeiden kartoittaminen
  • jäsenistön ja vapaaehtoisten aktivointi, rekrytointi
  • asiakasprosessin kuvausta, asiakasprofilointi, asiakasarvo – sanoittaminen ja ylöskirjaaminen
  • kuntayhteishenkilön toiminta, ikätoimintaryhmä, käsityöryhmä jne.
  • perustoiminta-ajatus, yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa (miten ja millaista)
  • tiedotus
  • tavoitteiden ja toiminnan kirkastaminen
  • yhdistysten aktivointi yhteiseen toimintaan
  • vapaaehtoisten toiminnan vahvistaminen ja tukeminen
  • yhteisöasuminen
  • ryhdistää yhdistystä ja ryhmiä, vakuuttaa arvo
  • viestintä, potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen toiminnan pariin
  • markkinoinnin kehittäminen, vapaaehtoistentoiminta, teknologian hyödyntäminen, arvioinnin merkitys
  • työikäisten toiminnan kehittäminen ja verkkoryhmä
  • yhteistyöhön pyrkiminen muiden järjestöjen kanssa

 

Apu ja tuki on tietty ilmaista. No mitä VeKe tästä saa? Me saadaan hahmotettua parempaa kuvaa sote-järjestöjen toimintaympäristöstä. VeKen tehtävä on tukea ja mahdollistaa. Pienmarkkinapalautteen kautta tuli selväksi, että työpohjista voi olla hyvin konkreettista apua. Me halutaan mahdollistaa tämä tuki ja apu niillekin, jotka eivät osallistuneet alku vuoden Pienmarkkinoille. Kohtaamisten yhteydessä me tietystä halutaan haistella tunnelmaa olisiko toimija valmis liittymään hyvinvointitarjottimelle.

Haluaako sinun yhdistyksesi löytyä tarjottimelta?

 

MASSAPOSTILLA on isot tavoitteet – ensin katsellaan ja odotellaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Seuraavaksi laitetaan linjat kuumiksi ja aletaan soitellen kysellä mitä kuuluu. Me kysellään, koska VeKeä ihan oikeasti ja aidosti kiinnostaa! 😊

 

Muutaman viikon sisällä valotamme myös tilannekuvaa hyvinvointitarjottimen osalta! Onko sinun yhdistyksesi siihen mennessä jo tarjottimella?

Toimintakertomuksen kokoaminen oli hieno ja ajatuksia kasaava prosessi. Kun kokoaa tehtyä yhteen, on helpompi siirtää katseet eteenpäin ja VUOTEEN 2019. Saat toimintakertomuksen tutustuttavaksi lähettämättä viestiä!

Vuonna 2019 AINAKIN:

  • laajennetaan hyvinvointitarjottimen käyttöä (joulukuun lopussa vielä onnistunut tapaaminen uuden toimipaikan kanssa)
  • innostetaan uusia toimijoita tarjottimelle
  • kohdataan pienmarkkinoilla ja jatketaan palvelumuotoilua hyödyntäen oman toiminnan kirkastamista

Laajentaminen, innostaminen ja kohtaaminen – ONNISTUU, koska:

hymyn huulille nostattaa JUSTIINSA NYT

  • sote-järjestöissä lymyävästä asiantuntijuudesta ja osaamisesta puhutaan ja se tuodaan esiin MONESSA keskustelussa ja MONILTA erilaisilta tahoilta
  • palveluketjuissa on paikka myös sote-järjestöjen toiminnalla
  • sote-järjestöjen pitkä historia ja monen muutoksen nähneet silmät eivät väsy tähän jatkuvaan muutokseen VAAN eteenpäin PUSKETAAN entistä vahvempina ja tietoisempina

Hyvinvointitarjottimen osalta laajentaminen tehdään uusien toimijoiden innostamisen ehdoilla. Tarjottimen käyttö edellyttää alueen sote-järjestöjen liittymistä tarjottimelle. Tarjotin on työvälineenä arvoton, jos paikalliset ja alueelliset toimijat puuttuvat tarjottimelta. VeKen ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja yhteinen keskustelu ja aito dialogi pienmarkkinoilla antaa hienon mahdollisuuden miettiä omia resursseja ja tulevaisuutta. Lisäksi mukana on palvelumuotoilun asiantuntija Paju Consultingilta. Kehitetäänkö jotain uutta, vahvistetaanko vanhaa, keskitytäänkö viestimiseen? Osallistumiskynnyksen tulee olla MATALA!

Iisalmi                          30.1. ja 6.2. klo 9.00-12.00

Kuopio                          29.1. ja 5.2. klo 8.30-11.30

Varkaus                        28.1. ja 4.2. klo 9.00-12.00

Koimme kansalaisyhteiskunta.fi -sivustolla julkaistun suoran ja mielestämme ehdottoman totuudenmukaisen blogin Jäähyväiset järjestöjohtamisen uneliaisuudelle rohkaisevana.

”Haastavissa tilanteissa ja odotusten ristipaineessa johdon parhaita selkänojia ovat kirkas toiminta-ajatus, selkeä kuva järjestöstä tulevaisuudessa sekä harkitut toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Näitä harkittuja toimenpiteitä voidaan tukea ja olla apuna. Tammi-helmikuun taitteessa pienmarkkinat tarjoavat tähän mahdollisuuden. VeKe toimii nyt tietyn toimintakauden, jotta sote-järjestöt pystyvät jatkamaan matkaansa entistä valmiimpina ja voimakkaampina. Hyödyntäkää meitä – kysykää, kyseenalaistakaa ja pyytäkää sekä osallistukaa tapahtumiin! 😊 Pienmarkkinoille osallistuminen ei maksa mitään ja voitte osallistua omasta järjestöstänne/yhdistyksestä monen osallistujan voimin SEKÄ tarjolla on tietysti aamukahvit!

Kun toteutetaan sote-järjestökentän kanssa yhdessä näitä alussa mainittuja (laajentamista, innostamista ja kohtaamista), koemme vastuuksemme toimintaympäristön hahmottamisen. Jos tarjotaan mahdollisuudet yhteenkin selkeään näkökulmaan, jonka pohjalta järjestöissä pystytään tekemään päätöksiä paremmista kantimista – ollaan onnistuttu yhdessä. Otamme jatkuvasti vastaan erilaisia ärsykkeitä ja syötteitä, kun liikumme ympäri Kuopiota, maakuntaa ja käymme joskus vähän kauempanakin. Olkaa vastaanottamassa ja antamassa näitä ärsykkeitä ja syötteitä myös vuonna 2019!

Ilmoittaudu Pienmarkkinoille www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen 

 

lainattu: Saku Tuomisen dia viestintäkoulutuksesta syksyltä 2017, jossa tiivistettiin hyvää tekemistä Ville Peltosen sitaattiin

Miksi maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi?

Pohjois-Savon rakentaminen halutuimmaksi maakunnaksi edellyttää pohjoissavolaisten kuntalaisten arkea koskevien asioiden huomioimista suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. Maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi mahdollisti asioiden käsittelemisen yhdessä keskustellen. Maakunnallisten neuvostojen vahvuus tulee nähdä edustuksellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi neuvostojen toiminnan on oltava mietitty kokonaisuus. Miettiminen onnistui tuloksellisesti 31.10. järjestetyssä maakunnallisessa vanhus- ja vammaisfoorumissa.

Toimintakentän laajuus: ihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on kokonaisuus, jossa maakunnallisia neuvostoja ei voida jättää hyödyntämättä.

Elsa tuli ja selvitti maakuntavalmistelun tilannetta ja selkeästi heitti pallon osallistujaporukalle.

  • MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA VALMISTELUN TUEKSI – luettiin rivien välistä
  • NO TÄÄLTÄ TULEE!

Työstöt toteutettiin kahdella eri sisällöllä. Osallistujat joutuivat/saivat valita – vammais- ja vanhusosion väliltä.

  • vammaisosion veti VeKe ja siellä käytiin läpi keväällä tehty ehdotus, jota käydään läpi aikaisemmassa blogilohkaisussa.
  • jako ryhmiin ja eteen paperit, joissa oli kahdeksan kohtaa – kohteille piti määritellä painoarvo pienestä suureen (1-3) ja lisätä ryhmästä nousevia huomioita

Keskustelu kävi kiivaana, joka on aina jännitysmomentti fasilitoijan roolissa olevalle. ”Avaako kukaan suutaan? Uskaltaako jakaa ajatuksensa?” Tärkeintä meidän näkökulmasta on todeta vahvasti ääneen, että porukalla on halua olla mukana ja vaikuttaa minkälainen kokonaisuus maakunnallisista neuvostoista muodostuu. Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole vielä olemassa, maakuntaorganisaatiota ei ole vielä olemassa, lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja tästä kaikesta huolimatta halutaan jo miettiä yhdessä dialogin avulla, mitä tavoitteita neuvostolle halutaan asettaa.

Ylä-Savon soten Anne Mikkonen tiimeineen veti vanhusosion. Agentin silmin (,koska oltiin molemmat kiinni vammaisosiossa) näyttäytyi monipuoliselta ja käsiteltävänä oli paljon asiaa. Asiat eivät olleet yksinkertaisia ja näkö- ja tulokulmia asioihin oli monenlaisia. Tulevassa mallissa haasteellisuus ei saa olla esteenä keskustelun aloittamiselle, syventämiselle ja konkreettiseen lopputulokseen pääsemiselle. Aito osallistaminen ja oma työntekijäresurssi nähtiin tärkeänä. Vaikuttamismahdollisuuksien selkeyttä ja asiantuntijuutta asioiden eteenpäin viemiseen tarvitaan.

Koonnit työstöistä on meillä valmiina. Olkaa yhteydessä, jos haluatte tutustuttavaksi! 😊 Täyttä asiaa.

Samaan hengenvetoon vanhusten ja ikääntyvien oikeuksista huolehtiminen tulee kulkea samaan suuntaan – eteenpäin. Jos Pohjois-Savosta halutaan rakentaa houkuttelevin maakunta, siellä täytyy huolehtia vammaisten ja vanhusten asioista entistä ottautuvammalla ja erityisosaamista hyödyntävällä asenteella.

Sirkun osuus oli päivän vetonaula. Sirkku työskentelee vammaisasiamiehenä Espoon kaupungilla. Selkeä, avoin lähestymiskulma aloittaen omasta työnkuvasta Espoon kaupungin toteuttamiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin antoi kokonaiskuvaa vahvan asiantuntijatyön tuotoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Kukaan ei voi kiistää vammaisten asemaa viivalla, jossa syrjintä ja esteellisyys ympäristössä aiheuttavat yksilön näkökulmasta merkityksellisiä, jopa ylitsepääsemättömiä haasteita. Tällaisten kokonaisuuksien hallitseminen ja työskentely haasteiden poistamiseksi vaatii osaamista, asiantuntemusta, panostusta, pitkäjänteisyyttä, puhumattakaan yhdessä tekemisestä.

Pia kävi jakamassa tärkeitä ja ajankohtaisia hebu-kuulumisia. Pian johdolla Pohjois-Savossa budjetin määrittelemisen tueksi on toteutettu palvelukokonaisuuksien tuotteistamista ja sen parissa työskenteleminen antaa hyvät lähtökohdat kokeilun eteenpäinviemiselle.

Iltapäivä vei mehut meiltä (Susannalta ja minulta) ja toivottavasti myös muilta mukana olleilta. Palautepiirakoiden tiirailu antaa poweria siirtää katseet taas seuraavaan askeleeseen. Elsa ootko valmiina ottamaan koosteen vastaan? 😊

Muutamia nostoja perusteluista:

  • isoja kokonaisuuksia ja vähän aikaa – käsittelytavat hyvät
  • se, kun jakauduttiin ryhmiin oli hyvä, että tahdottiin kaikkien käyttävän/saavan äänensä kuuluviin
  • paljon paljon asiaa, jatkoa pitäisi pohtia pienemmissä ryhmissä
  • haasteellista, kun olemme montaa mieltä asioista

Meille VeKeläisille osoitettujen terveisten osalta ytimenä nousi esiin kiitos ja nyt vuorostaan vielä KIITOS TEILLE, jotka olitte mukana!

Syksyn pienmarkkinat on nyt toteutettu

  • Kuopiossa keskityttiin Janne Jalavan johdolla sosiaaliseen markkinointiin
  • Iisalmessa ja Varkaudessa pääpaino oli VeKen ensimmäisen toimintavuoden kokonaisuudessa – selkeä kuva mitä ei tehty ja mitä tehtiin!

lisäksi nostettiin esiin kesäkuussa ilmestyneen järjestöjen roolia koskevan raportin toimenpide-ehdotuksia.

Elo- ja syyskuun aikana mentiin jo lujaa. Pienmarkkinoista on muodostunut meille näytönpaikka ja haluamme käyttää aidot kohtaamiset AINA hyödyksi. Asetamme tapahtumille tavoitteet ja pyrimme olemaan raadollisia onnistumisten ja epäonnistumisten suhteen. Pienmarkkinoiden osalta dialogin käyminen SITRAn erätauko-korttien avustama onnistui. Pyrimme jatkamaan tätä dialogisuutta koko 2.toimintavuoden ajan ja lupaamme kertoa, miten homma etenee ja onnistuu. Miksi?

  • polkiessa VeKeä pystyyn syksyllä 2017 ymmärsimme viestinnän merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • keskustelun käyminen (kissojen ja koirien nostaminen pöydälle) kohotti ja vahvisti tapahtumiimme osallistuneiden koettua hyöty

Hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaus on alkanut. Ensimmäisenä irti päästettiin KELAn asiakaspalvelijat. Tänään suuntasimme KYSin kuntoutuksen päiväosastolle ja ensi viikolla vuorolla ovat pääterveysasema ja sen jälkeen loppukuussa aikuissosiaalityön porukka. On ollut hämmentävää huomata, kuinka kiistämättä kovan työkuorman omaavat (ja lisäksi monenlaisten pilottien kanssa työskentelevät) kohtaajta sote-sektorilla ovat ottaneet hyvinvointitarjottimen vastaan – innostuen, mielenkiinnolla, avoimesti, hyvässä hengessä kyseenalaistaen. Lisäksi STEA-rahoitteisten AK-avustuksella toimivien rohkeus, into ja ennakkoluulottomuus ja myös hyvässä hengessä tehty kyseenalaistaminen on tuonut hymyn huulillemme monet kerrat ja saanut meidät ratkomaan ja tarkastelemaan haasteita. Lukuun ottamatta kolmea toimijaa, olemme saaneet kaikki AK-avusteiset Kuopin toimijat mukaan. AK-avusteisella tarkoitetaan pysyvä luonteista toimintaa – pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista, tuloksellista työtä apua ja tukea tarvitseville asukkaille/asiakkaille/kuntalaisille.

Hyvinvointitarjottimesta ollaan kiinnostuneita myös muissa maakunnissa, joten käyttäjätestauksesta saatua palautetta molemmista suunnista – 3 klikkauksen testaajista ja järjestöistä – kerätään innokkaasti!

Pienmarkkinoiden ja käyttäjätestauksen startin lisäksi olemme saaneet puristettua tekstimuotoon mitä ensi vuoden aikana tehdään. Seuraavien viikkojen aikana puramme kokonaisuuden konkreettisesti lähestyttävään muotoon.

Syksymme on ollut ja tulee olemaan täynnä toimintaa – kehittämistä ja kohtaamista. Maakunnassamme ja lisäksi monessa muussa maakunnassa on menossa monenlaista. On tärkeää tiedostaa omat voimavarat, vastaanottokyky ja resurssit! Näitä mietitään taas palvelumuotoilun avulla kevään puolella sote-järjestöjen kanssa.

Olemme mukana monessa ja tulemme kontaktoimaan yhdistyksiä Pohjois-Savon alueelta ahkerasti vielä tämän vuoden puolella. BE READY! Lisäksi jo kesällä toimme blogissa esiin kohtauttamisen painopistettä – joka ei tapahdu itsestään. Vaikka syksy on toimintaa täynnä, me ollaan edelleen täällä teitä varten!

Pistäkää viestiä, jos haluatte pienmarkkinamuistion syksyn tapaamisista luettavaksi! 😊

Ensimmäinen toimintakausi oli suuri vuoristorata. Monet asiat tavoitteiden saavuttamiseksi pyörähtivät sykäyksittäin eteenpäin heti elokuusta aina kesäkuuhun saakka. Syksyä odotetaan jo innolla eli on hyvä paikka listata mitä seuraavalta vuoristorata-ajelulta odotetaan:

  • enemmän porukkaa: sote-järjestöjen lisäksi myös muut toimijat halutaan koukuttaa VeKen mukaan YRITYKSET ja VIRANHALTIJAT sekä ASIAKKAAN KOHTAAVAT ASIANTUNTIJAT JULKISELTA SEKTORILTA
  • saada aikaan dialogisuutta
  • sosiaalisen markkinoinnin Pienmarkkinat, jossa yhden päivän aikana mahdollisuus pureutua järjestön yhden toiminnon kokonaisuuden kehittämiseksi/uudistamiseksi/synnyttämiseksi
  • hyvinvointitarjottimen polku ammattilaisten (sote-ammattilaisten ja sote-järjestöissä työskentelevien ammattilaisten) työkaluksi ja aito rooli tiedolla johtamisen mahdollistajana

    

Otamme näille ”ennemmille porukoille” oppia mm. Sitran Erätauko-hankkeen tuottamasta tiedosta. Dialogin välttämättömyys tulee esiin myös verkostoissa, joissa dialogisuus usein määrittää verkoston vaikuttamisen mahdollisuuksia riippuen tietysti myös verkoston tavoitteista. Toivottavasti dialogia syntyy!

Sosiaalisen markkinoinnin päivää odotamme innolla! Toivottavasti myös Te innostutte käyttämään yhden päivän Pienmarkkinat hyödyksenne. Valitkaa paletistanne yksi toiminto ja tulkaa kehittämään sitä asiantuntijan johdolla! Jos haluat jo tutustua lisää mistä on kyse, hyväna starttipakettina toimii THL:n opas.

Hyvinvointitarjottimen syksy piirtyy selkeäksi vasta elo-syyskuun aikana, joten siihen emme syvenny vielä.😊

HOX! Iisalmi, Rautavaara, Suonenjoki ja Varkaus Pienmarkkinat rantautuvat Teille lokakuussa, jossa käydään läpi mitä tuleva toinen toimintavuosi tuo tullessaan. Luvassa on taas tutusti 2,5h mittaisia kohtaamisia ja kutsut pukataan liikkeelle elokuun aikana!

Me ei vielä 100% varmuudella tiedetä, mitä VeKen toinen toimintavuosi tuo tullessaan. Suunnitelmat rakennetaan työkaluiksi VeKen eteenpäin viemiseksi. Lisäksi suunnitelmat on tärkeää tuoda avoimesti tiedoksi, jotta Te pystytte osallistumaan ja vaikuttamaan. Tähän väliin voit käydä lukaisemassa VeKen tavoitteet ja miettiä miten ne sujahtavat osaksi oman organisaatiosi vaikuttamistyötä, arkista, konkreettista aherrusta. Vaikka tavoitteet on lyöty lukkoon, PALAUTE muokkaa suunnitelmia. Antakaa sitä edelleen ja ahkerasti ja avoimesti – palaute on meille tärkeä työkalu!