Alitajunta työstää ja aivot prosessoivat vieläkin SOSTEtalkin antia. Teemana tänä vuonna oli hyvinvointitalous. Sessiot, joita kävin kuuntelemassa, valitsin intuitioni pohjalta tarkempaa suunnitelmaa tekemättä. Nyt kuitenkin huomaan tutkailleeni asioita paljon puhutun toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta. Muutoksen keskellä ajoittain on hyvä palata ydinkysymyksen ääreen: Miksi järjestöni on olemassa? Tämä edesauttaa hahmottamaan sote-järjestön olemassa oloa ja toiminnan kirkastamista suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin.  

Oivallus yksi toimintaympäristö muuttuu.  

Juho Saaren mukaan aikaa voidaan määritellä neljällä eri tavalla: Elämme eriarvoisuuden, vaikuttavuuden, transformaation ja yhteisen hyvän määrittelyn aikaa. Tässä ajassa järjestöjen rooli nähdään merkittävänä mm. miten takamatkalle jääneet ihmiset saavat muut kiinni, eriarvoisuus vähenee ja miten nykyistä pienempi jaettava voidaan jakaa kestävästi. Tarvitaan vastuullista viisautta ja tietoperusteisuuden lisääntymistä. 

Oivallus kaksi tekoäly ja robotiikka ei ole uhka sote-järjestöjen toiminalle.  

On olemassa paljon asioita, joita tekoäly ei voi jatkossakaan korvata. Yksi iso kokonaisuus on tietynlainen empatia ja vertaistuki. Empatiaa, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, hyviä ihmissuhteita ja kohtaamisia on mahdoton kokonaan korvata tekoälyllä ja robotiikalla. Yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa tullaan tarvitsemaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja järjestöjä tulee olemaan, mutta rakenteet nykymuodossaan muuttuvat tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä. 

Oivallus kolme maailmaa muuttuu, mutta muutos pysyy. 

Sote-järjestelmää on uudistettu jo 50-vuotta samalla tavoitteella. 

*Kansanterveyslaki 1972 

*Sosiaalihuoltolaki 1984 

*VALTAVA-rahoitusuudistus 1984 

*Valtionosuusuudistus 1993 

*SOTE-uudistusesitykset 2002-2019 

Nyt ollaan taas alasajon jälkeen käynnistymisvaiheessa. Näyttää sille, että järjestöt ovat saamassa lisää mahdollisuuksia olla mukana. Mukana oleminen on perusteltua ja tarpeellista, koska järjestöt onnistuvat kehittämään uusia ratkaisuja ketterästi ja tarjoamaan tukea sekä apua.  

Taas voidaan kysyä, onko aika tarpeeksi kypsä uudistuksen toteutumiselle ja samalla onko aikaa riittävästi?  

Oivallus neljä tietojohtamisessa on järjestöjen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta. 

Järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristö digitalisoituu ja oman toiminnan jatkuvalle kehittämiselle on tarve. Toimintaympäristön digitalisoitumisessa keskeisessä roolissa ovat sote-uudistus ja palveluintegraation tietotarpeet esimerkiksi suomi.fi, datankeruu yhteisiin tietoaltaisiin ja yhteisille alustoille. Tietojohtamista voidaan hyödyntää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Tiedon pitää olla mahdollistaja järjestöille vaikuttavuuden, asiakaslähtöisuuden ja laadun kehittämiseksi.  Miksi olemme olemassa? on kysymys, jonka pohtiminen pitää olla läsnä järjestöissä jatkuvasti.  Digitalisaatio ja sote-uudistus ovat kaksi mahdollisuutta ja näkökulmaa kehittää toimintaa. 

Susanna