Artikkelit

Kun yhteen kokoontui pohjoissavolaisia vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja 15 kappaletta, syntyi ehdotus maakunnallisesta vammaisneuvosta. Meidän (Susannan ja minun) ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun penkit täyttyi ja neuvostot halusivat 1) tulla paikalle 2) kiinnostua aidosti 3) tuoda esiin omia näkemyksiä ja huomioita muiden mielipiteet sekä 4) VAIKUTTAA. Halu vaikuttaa tuli esiin myös haluna tarjota myös ”vähän jotain extraa”.

Prosessi:

  • pyyntö Pohjois-Savon liitolta VeKelle – voitteko tehdä ehdotuksen maakunnallisesta vammaisneuvostosta? no totta kai!
  • hommasta informoiminen – tuotiin esiin kohderyhmälle ja neuvostoille, että on saatu tällainen pyyntö ja homma on otettu vastaan
  • vammaisjärjestöissä toimivien asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen läpikäynti ja ehdotusluonnoksen valmistelu
  • asiantuntijoiden ja kunnallisten vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ehdotusluonnoksen läpikäyminen ja muokkaus
  • ehdotuksen esitteleminen liitolle ja ensi syksyn suunnitelmien jakaminen – vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajista muodostuvan työstöporukan suunnitellaan ja järjestetään maakunnallinen vammaisseminaarin

Ehdotuksen sisältö:

  • perustaminen ja edustajien nimeäminen
  • puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
  • toimikausi
  • tekniset toimintaedellytykset
  • kokoukset
  • koulutus
  • seminaarit: maakunnallinen vammaisseminaari
  • tiedotus ja viestintä

”Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti.” Kiteytetään maakunnallisen neuvoston tavoitetta valtakunnallisessa oppaassa.

Maakunnan ja kunnan työnjaon mukaisesti maakunnallinen vammaisasioihin vaikuttaminen on tärkeässä asemassa. Työnjaon näkökulmasta maakunnan mm.

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • työ- ja elinkeino
  • aluekehittäminen

, jotka nostetaan ehdotuksessa esiin viranhaltijoiden edustuksena neuvostossa. Merkityksellistä on panos, jolla vammaisneuvostoa osallistetaan ja hallintohenkilöt ovat mukana valmistelemassa ja esittelemässä.

Koko prosessin ytimessä oli reagointikyky – sitä löytyi VeKeltä, asiatuntijoilta ja ennen kaikkea neuvostoilta. Vaikuttamistyön toteuttaminen on mahdollisempaa/helpompaa/voimakkaampaa kun on reagointikykyä. Pyynnön vastaanottajina ollaan tästä kyvystä erityisen kiitollisia! Reagointikyvyn lisäksi tilannetaju toimi – ehdotuksen kylkiäisenä tehtiin esitys maakunnallisen vammaiskoordinaattorin työtehtävän perustamisesta Pohjois-Savoon.

Opittiin ja nähtiin konkreettisesti neuvostojen ja asiantuntijoiden tapaamisessa yksi tärkeä pointti, joka on hyvä pitää jatkuvasti mielessä vietäessä VeKen toimintaa tavoitteita kohti. Puheenvuoroissa ja keskustelussa toisten aktiivinen kuunteleminen mahdollistaa yhteisten kantojen muodostamisen. Tiedettiin, että kokoontuva porukka on kokenutta ja porukka on ollut monenlaisessa mukana, mutta tämän taidon läpipaistaminen lämmittää edelleen mieltä ja oli meille arvokas oppitunti.

VeKelle täyttyy elokuussa ensimmäinen toimintavuosi. Tämän prosessin toteutuminen tuloksellisesti oli yksi todiste siitä, että paljon asioita ehtii vielä seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana toteutua. Ehdotuksen vieminen osaksi maakunnan valmistelua oli yksi steppi ja vaikuttamistyö jatkuu. Hommat on vasta alussa. Täällä ollaan asemissa ja yhteyttä saa ottaa! 😊

Syvenny sadepäivänä:

Meillä oli hirveä hulina heti alkuvuodesta ja hulina näkyi päivässä. Toiminnan rullaaminen hirveällä vauhdilla on pyöritellyt meidän aikatauluja ja ajatuksia ympäriämpäri. Onnemme oli, kun Pata ja Riikka tekivät aamun aloituksesta inspiroivan ja kannustavan. Kun päästiin viimeiseen osioon, meidän innostus varmaan pursui yli sinne takariviin saakka. Aika venyi yli ja aamupäivästä jäi tunne, että päästiin vauhtiin.

Leivottiin piirakkaa!

Oppikoulussa jaettiin asiantuntijuutta ja omaa osaamista sekä nopeasti katsastettiin miltä hyvinvointitarjotin tällä hetkellä näyttää. Oppikoululaiset listasivat seitsemän omaa vahvaa osaamisaluetta; ihmisen kohtaaminen ja kuuntelemisen taito välittyi meille palautuneista työstöpapereista. Yksi oppikoululainen oli muotoillut vahvuutensa

kuulen toista.

Miten tuo fraasi voi saada mielen lämpimäksi ja hymyn huulille? Kiitos sinulle, joka kirjoitit tuon ylös.

Myös keskustelun kautta saatiin ylös omia kehityskohteita.

  • verkostoituminen
  • tutkiva työote
  • heittäytyminen / innostuminen
  • rahoituksen hyödyntäminen ”villimmin”
  • verkostojen hyödyntäminen laajemmin
  • lobbaus
  • kehittäminen
  • budjetointi
  • osallistuttaminen
  • rohkeus
  • dialogiset menetelmät
  • luovat ja toiminnalliset menetelmät
  • oppiva organisointi
  • verkostoituminen ja verkostoitumisen välineet

Oman asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta pääsemme tavoitteeseemme Oppikoulujen osalta – monimuotoinen, älykäs ja vaikuttava. Kohdattava ihminen ei tiedä meidän asiantuntijuudesta ja osaamisesta välttämättä yhtään mitään – eikä hänen pitäisikään. Siltä toiselta ammattilaiselta, joka myös kohtaa sen toisen ihmisen emme voi vaatia tätä ymmärrystä ja tietämystä myöskään. Hyvinvointitarjotin tarjoaa mahdollisuuden tuoda toiminnan esiin. Toiminnan pohjana on se asiantuntijuus ja osaaminen. TUODAAN SE ESIIN.

Asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen itsestään on helpompaa, jos pohtii mitä kaikkea haluaa oppia lisää ja itsessään kehittää. Mikään ei ole esteenä etteikö juuri ne asiantuntijuuden ja osaamisen vahvimmat alueet olisi myös niitä kehitettäviä osa-alueita. Juuri siihen omaan kohderyhmään liittyvä erityisosaaminen on arvokasta, mutta siinä sivussa usein järjestöissä täytyy osata myös tsiljoona muuta asiaa. Mahdollisuudet näiden tsiljoonien muiden asioiden hoitamiseen voivat parantua, kun asiantuntijuus ja kehittämiskohteet tunnistetaan.

Toisessa Oppikoulussa mennään teemalla: asiakaskokemuksia kerääviä työtapoja. Aika kalenteriin – 15.3. klo 9-11.30 !!

Suur- ja Pienmarkkinat ovat herättäneet kysymyksen:

  • ”mitä te tulette myymään?” ”jotain uutta digipalvelua?”

Kun kuulimme viimeksi mainitun ensimmäisen kerran, olimme puulla päähän löytyjä. Toisella kerralla nauroimme ja nykyään innostumme molemmat selittämään mistä markkinoissa on meidän näkökulmastamme kyse.

Suurmarkkinoille keräännytään yhteen – järjestöt näytteilleasettajina asiantuntemuksensa kanssa.

  1. Me (Susanna ja minä) ollaan se markkinayleisö ja
  2. Te organisaatioiden edustajat olette niitä myyjiä ja näytteilleasettajia.

Me ollaan saavutettu markkinatunnelma, koska Te olette osallistuneet ja me on saatu hyödyntää teidän osaamista ja tietopohjaa. Asenne on ratkaissut. Ei ole itsestäänselvyys, että oman osaamisensa haluaa laittaa ”tarjolle”, mutta se on uudistuksessa välttämätöntä. Haluamme tarjota mahdollisuuden hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä ja avaamisessa erilaisia asiantuntijoita Pienmarkkinoilla. HUOM! Laittakaapa nopeasti s-postia, soittakaa tai viestiä palautelomakkeen kautta, jos on joku nimi mielessä! Järjestöissä työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien osaaminen on saatava näkyviin, jotta ymmärrys järjestötoiminnasta tietyn organisaation tuottamana ja isona maakunnallisena kokonaisuutena kasvaa. Tavoite on mahdollistaa oman toiminnan esiin tuominen maakunnallisesti rinnakkain kokonaisuutena organisaation koosta, kohderyhmästä ja toimintamuodoista riippumatta. Ratkaisu on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen hyvinvointitarjotin. En väitä, että tässä hyvinvointitarjottimen rakentamisessa ja koko Vertaistuen Keskuksen muodostumisessa ei olisi isompia ja pienempiä mutkia tulossa matkaan, mutta olemme erittäin valmiita ja meillä on hyvä suunnitelma.

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus on hanke ja toimintakausi on määritetty vuoden 2020 loppuun saakka. Suur- ja Pienmarkkinat ovat todellista hankkeen tavoitetta tukevaa toimintaa. Meidän tavoite on, että teemoitetut Pienmarkkinat vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi 5.2. starttaavalla kokonaisuudella teemana on JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA. Pienmarkkinoiden tavoitteet me määritellään Susannan kanssa hankkeen näkökulmasta ja teidän on tärkeä määrittää niille myös omat tavoitteenne. Omien tavoitteidenne asettamisessa hyödyntäkää oman toimintanne haasteita ja haastakaa myös meitä!

Kevään Pienmarkkinoiden osalta ilmoittautuminen on jo auki ja lisätiedot sisällöistä paukahtavat esiin meidän kanaviin (nettisivut ja facebook) ensi viikolla. Kaikenkarvainen kiinnostus Järjestö 2.0 toimijaa eli MEITÄ kohtaan Pohjois-Savossa on vahvistunut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja odotamme jo malttamattomana ensi kevättä.