Artikkelit

Alitajunta työstää ja aivot prosessoivat vieläkin SOSTEtalkin antia. Teemana tänä vuonna oli hyvinvointitalous. Sessiot, joita kävin kuuntelemassa, valitsin intuitioni pohjalta tarkempaa suunnitelmaa tekemättä. Nyt kuitenkin huomaan tutkailleeni asioita paljon puhutun toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta. Muutoksen keskellä ajoittain on hyvä palata ydinkysymyksen ääreen: Miksi järjestöni on olemassa? Tämä edesauttaa hahmottamaan sote-järjestön olemassa oloa ja toiminnan kirkastamista suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin.  

Oivallus yksi toimintaympäristö muuttuu.  

Juho Saaren mukaan aikaa voidaan määritellä neljällä eri tavalla: Elämme eriarvoisuuden, vaikuttavuuden, transformaation ja yhteisen hyvän määrittelyn aikaa. Tässä ajassa järjestöjen rooli nähdään merkittävänä mm. miten takamatkalle jääneet ihmiset saavat muut kiinni, eriarvoisuus vähenee ja miten nykyistä pienempi jaettava voidaan jakaa kestävästi. Tarvitaan vastuullista viisautta ja tietoperusteisuuden lisääntymistä. 

Oivallus kaksi tekoäly ja robotiikka ei ole uhka sote-järjestöjen toiminalle.  

On olemassa paljon asioita, joita tekoäly ei voi jatkossakaan korvata. Yksi iso kokonaisuus on tietynlainen empatia ja vertaistuki. Empatiaa, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, hyviä ihmissuhteita ja kohtaamisia on mahdoton kokonaan korvata tekoälyllä ja robotiikalla. Yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa tullaan tarvitsemaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja järjestöjä tulee olemaan, mutta rakenteet nykymuodossaan muuttuvat tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä. 

Oivallus kolme maailmaa muuttuu, mutta muutos pysyy. 

Sote-järjestelmää on uudistettu jo 50-vuotta samalla tavoitteella. 

*Kansanterveyslaki 1972 

*Sosiaalihuoltolaki 1984 

*VALTAVA-rahoitusuudistus 1984 

*Valtionosuusuudistus 1993 

*SOTE-uudistusesitykset 2002-2019 

Nyt ollaan taas alasajon jälkeen käynnistymisvaiheessa. Näyttää sille, että järjestöt ovat saamassa lisää mahdollisuuksia olla mukana. Mukana oleminen on perusteltua ja tarpeellista, koska järjestöt onnistuvat kehittämään uusia ratkaisuja ketterästi ja tarjoamaan tukea sekä apua.  

Taas voidaan kysyä, onko aika tarpeeksi kypsä uudistuksen toteutumiselle ja samalla onko aikaa riittävästi?  

Oivallus neljä tietojohtamisessa on järjestöjen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta. 

Järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristö digitalisoituu ja oman toiminnan jatkuvalle kehittämiselle on tarve. Toimintaympäristön digitalisoitumisessa keskeisessä roolissa ovat sote-uudistus ja palveluintegraation tietotarpeet esimerkiksi suomi.fi, datankeruu yhteisiin tietoaltaisiin ja yhteisille alustoille. Tietojohtamista voidaan hyödyntää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Tiedon pitää olla mahdollistaja järjestöille vaikuttavuuden, asiakaslähtöisuuden ja laadun kehittämiseksi.  Miksi olemme olemassa? on kysymys, jonka pohtiminen pitää olla läsnä järjestöissä jatkuvasti.  Digitalisaatio ja sote-uudistus ovat kaksi mahdollisuutta ja näkökulmaa kehittää toimintaa. 

Susanna

Työntekijämme toi viestiä, että Pohjois – Savon Vertaistuenkeskus tekee mielellään vierailuja yhdistyksiin. Päätimme tarttua tarjoukseen ja saimme ihanan ja pirteän Hannan vierailemaan hallituksemme kokoukseen. Kohtaaminen oli odotettu, toivoimme saavamme vinkkejä yhdistyksen jäsenhankintaan ja muihin meitä askarruttaviin asioihin.

Valmis hyvä eteenpäin

Oli hienoa nähdä kuinka paljon yhdistyksessämme oli jo ennestään hyvää, ideoimme yhdessä kuinka voisimme parantaa yhdistyksemme näkyvyyttä ja saada toimintaan mukaan uusia jäseniä.

Kohtaamisesta innostuneena ja pohdinnat mielessämme osallistuimme vapputorille. Olimme pukeutuneet kauniin oransseihin Reimarin nimellä varustettuihin liiveihin. Olimme hyvin näkyvä joukko iloisella mielellä varustettuna osa vapputorin tunnelmaa. Keskusteluita syntyi ja saimme kertoakin useille keitä olemme, mitä teemme ja missä olemme. Kahvit ja vohvelit menivät kaupaksi ja arpajaiset olivat myös kävijöiden mieleen.

Uuteen seikkailuun

Kokemus oli alkusysäys sille, että haluamme jatkossa jakaa vielä enemmän tietoa meistä:  nyt työn alla on uusi Reimarista kertova esite,  jota jaamme aina kun olemme liikkeellä.

Meille jää nyt tehtäväksi yhdistää kaikki kokemukset, Hannan kanssa käydyt pohdinnat ja syntyneet oivallukset tulevaisuutemme rakennuspalikoiksi.  Siis kiitos Pohjois -Savon Vertaistuen Keskuksen Hannan vierailulle, siitä alkoi matka kohti uusia seikkailuja.

 

Vierailijablogisti Pia Huovinen, Leppävirran MT-tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kohtaamisia

Kevään aikana on tarjottu toimijoille (sosiaali- ja terveysjärjestöille ja yhdistyksille) mahdollisuutta kutsua meidät puhelemaan ja kuuntelemaan ja katsomaan meininkiä. Ollaan työstetty voimapuuta, yhdistyspersoonaa ja keskusteltu toiveista/haasteista. Pienmarkkinoilla tammi-helmikuussa 2019 vierailleen asiantuntijan Siljan (Paju Consulting) meille työstämät pohjat voimapuusta ja yhdistyspersoonasta ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi. Joskus haastava tilanne tai rohkeus kokeilla uutta ei tarvitse ”puhjetakseen” kuin jonkun esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan.

Missä ollaan käyty?

Leppävirran MT-tuki

Kuopion reippaat seniorit ry

Varkauden seudun omaishoitajat ry

Pohjois-Savon kilpirauhasyhdistys kilppisvertaistukiryhmä

 

ja tulossa ainakin

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Sonkajärvi – sekalainen porukka 😊

ja yhteydenottoihin ollaan valmiina. Tapaamisen ei tarvitse sijoittua tälle keväälle vaan tuleva syksy/talvi passaa myös oikein mainiosti. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen VeKe tekee hommia.

Case 1 – tarve arvojen sanoittamiselle

Hyvä hallitus:

  • uusia, tuoreita jäseniä, joilla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä/yhdistystoiminnasta
  • vanhoja konkarijäseniä, jotka seuranneet toimijan kasvua ja kehittymistä pitkällä aikavälillä

Toive/haaste:

  • halutaan tavoittaa ja toimintaa mukaan VIELÄ tavoittamaton osa kohderyhmää

Työstö aloitetaan arvoista. Helpompi onkin hypätä miettimään ydintoimintoja ja voimavaroja. Arvot jäävät hyvin vähälle huomiolle (oikeastaan työstämättä kokonaan), mutta toimintaa ja voimavaroja osataan kuvata kattavasti ja selkeästi, yhteneväisestikin.

Nonni. Hommaksi jää sanoittaa arvoja. Toiminta ei olisi voinut saavuttaa nykyistä kukoistustaan ilman yhteistä vahvaa pohjaa. Näihin on syytä palata nyt, kun aiotaan tavoittaa ja saada toimintaa mukaan tavoittamaton osa kohderyhmää.

Parasta tällaisissa kohtaamisissa:

  • ei tarvitse antaa vastauksia
  • ei tarvitse tietää kaikkea
  • uskallus kysyä ja ihmetellä ääneen
  • uskallus heittää ideoita
  • uskallus pyytää katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta
  • tunne luottamuksesta

Loppuvuodesta tavataan taas ja kysytään: mitä tapahtui kohtaamisen jälkeen ja näkyykö tai kuuluuko muutos?

 

Luottamus

Luottamus on yksi tärkeä osa yhteistyötä (,joku voisi sanoa edellytys). VeKelle kohdistetut kutsut tulla mukaan kehittämään otetaan vastaan luottamuksen osoituksina. Luottamus edellyttää tuntemista. VeKe on puksuttanut eteenpäin nyt puolet toimintakaudestaan. Hommat/eri toiminnot tavoitteiden alla ovat edenneet vaihtelevalla vauhdilla. Tärkeintä on ollut huomata, että eteenpäin puksuttaminen on synnyttänyt luottamusta.

Kutsut tulla työstämään toimijoiden kanssa erinäisiä toiveita/haasteita on otettu vastaan kiitollisuudella. Jos toimijat ovat valmiita kohtaamaan VeKen toiveen tai haasteensa kanssa, he ovat varmasti myös  valmiita yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. (Ollaan ehkä naiveja. :D)

 

Kolmas sektori on yksi massa

Kuulemme ajoittain viestiä yhteistyön tekemiseen liittyvistä ennakkoluuloista. VeKe on pyrkinyt jatkuvalla syötöllä ja kyllästymiseen asti  tuomaan esiin kysymyksiä: mitä, kenelle ja miten? Jotkut pärjää yksin. Mutta olisikohan yhteistyössä arvaamattonta poweria.

Suurelle osalle monipuolinen ja hyvin vivahteikas toiminta on kolmannen sektorin massaa. MEIDÄN TOIMIJOIDEN tulee nähdä voima yhteistyössä, jolla luottamus toimintaan synnytetään. Vaikka NE MUUT ei tiedetä, mitä yksittäinen sote-järjestö tekee – on ensisijaisen tärkeää että MEILLÄ TOIMIJOILLA on selkeänä oman toiminnan perusteet (kuvattuna esim. mitä – ydintoiminnot, kenelle – arvot ja miten – voimavarat).

Mietitäänpä, kun kaikilla massassa on selkeät vastaukset noihin yllä esitettyihin kysymyksiin, mikä  on mahdollista.

Pohjois-Savossa 527 sote-järjestöä ja tämä massa tietää mitä, kenelle ja miksi.

Toimintakertomuksen kokoaminen oli hieno ja ajatuksia kasaava prosessi. Kun kokoaa tehtyä yhteen, on helpompi siirtää katseet eteenpäin ja VUOTEEN 2019. Saat toimintakertomuksen tutustuttavaksi lähettämättä viestiä!

Vuonna 2019 AINAKIN:

  • laajennetaan hyvinvointitarjottimen käyttöä (joulukuun lopussa vielä onnistunut tapaaminen uuden toimipaikan kanssa)
  • innostetaan uusia toimijoita tarjottimelle
  • kohdataan pienmarkkinoilla ja jatketaan palvelumuotoilua hyödyntäen oman toiminnan kirkastamista

Laajentaminen, innostaminen ja kohtaaminen – ONNISTUU, koska:

hymyn huulille nostattaa JUSTIINSA NYT

  • sote-järjestöissä lymyävästä asiantuntijuudesta ja osaamisesta puhutaan ja se tuodaan esiin MONESSA keskustelussa ja MONILTA erilaisilta tahoilta
  • palveluketjuissa on paikka myös sote-järjestöjen toiminnalla
  • sote-järjestöjen pitkä historia ja monen muutoksen nähneet silmät eivät väsy tähän jatkuvaan muutokseen VAAN eteenpäin PUSKETAAN entistä vahvempina ja tietoisempina

Hyvinvointitarjottimen osalta laajentaminen tehdään uusien toimijoiden innostamisen ehdoilla. Tarjottimen käyttö edellyttää alueen sote-järjestöjen liittymistä tarjottimelle. Tarjotin on työvälineenä arvoton, jos paikalliset ja alueelliset toimijat puuttuvat tarjottimelta. VeKen ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja yhteinen keskustelu ja aito dialogi pienmarkkinoilla antaa hienon mahdollisuuden miettiä omia resursseja ja tulevaisuutta. Lisäksi mukana on palvelumuotoilun asiantuntija Paju Consultingilta. Kehitetäänkö jotain uutta, vahvistetaanko vanhaa, keskitytäänkö viestimiseen? Osallistumiskynnyksen tulee olla MATALA!

Iisalmi                          30.1. ja 6.2. klo 9.00-12.00

Kuopio                          29.1. ja 5.2. klo 8.30-11.30

Varkaus                        28.1. ja 4.2. klo 9.00-12.00

Koimme kansalaisyhteiskunta.fi -sivustolla julkaistun suoran ja mielestämme ehdottoman totuudenmukaisen blogin Jäähyväiset järjestöjohtamisen uneliaisuudelle rohkaisevana.

”Haastavissa tilanteissa ja odotusten ristipaineessa johdon parhaita selkänojia ovat kirkas toiminta-ajatus, selkeä kuva järjestöstä tulevaisuudessa sekä harkitut toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Näitä harkittuja toimenpiteitä voidaan tukea ja olla apuna. Tammi-helmikuun taitteessa pienmarkkinat tarjoavat tähän mahdollisuuden. VeKe toimii nyt tietyn toimintakauden, jotta sote-järjestöt pystyvät jatkamaan matkaansa entistä valmiimpina ja voimakkaampina. Hyödyntäkää meitä – kysykää, kyseenalaistakaa ja pyytäkää sekä osallistukaa tapahtumiin! 😊 Pienmarkkinoille osallistuminen ei maksa mitään ja voitte osallistua omasta järjestöstänne/yhdistyksestä monen osallistujan voimin SEKÄ tarjolla on tietysti aamukahvit!

Kun toteutetaan sote-järjestökentän kanssa yhdessä näitä alussa mainittuja (laajentamista, innostamista ja kohtaamista), koemme vastuuksemme toimintaympäristön hahmottamisen. Jos tarjotaan mahdollisuudet yhteenkin selkeään näkökulmaan, jonka pohjalta järjestöissä pystytään tekemään päätöksiä paremmista kantimista – ollaan onnistuttu yhdessä. Otamme jatkuvasti vastaan erilaisia ärsykkeitä ja syötteitä, kun liikumme ympäri Kuopiota, maakuntaa ja käymme joskus vähän kauempanakin. Olkaa vastaanottamassa ja antamassa näitä ärsykkeitä ja syötteitä myös vuonna 2019!

Ilmoittaudu Pienmarkkinoille www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen 

 

lainattu: Saku Tuomisen dia viestintäkoulutuksesta syksyltä 2017, jossa tiivistettiin hyvää tekemistä Ville Peltosen sitaattiin

Miksi maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi?

Pohjois-Savon rakentaminen halutuimmaksi maakunnaksi edellyttää pohjoissavolaisten kuntalaisten arkea koskevien asioiden huomioimista suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. Maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi mahdollisti asioiden käsittelemisen yhdessä keskustellen. Maakunnallisten neuvostojen vahvuus tulee nähdä edustuksellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi neuvostojen toiminnan on oltava mietitty kokonaisuus. Miettiminen onnistui tuloksellisesti 31.10. järjestetyssä maakunnallisessa vanhus- ja vammaisfoorumissa.

Toimintakentän laajuus: ihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on kokonaisuus, jossa maakunnallisia neuvostoja ei voida jättää hyödyntämättä.

Elsa tuli ja selvitti maakuntavalmistelun tilannetta ja selkeästi heitti pallon osallistujaporukalle.

  • MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA VALMISTELUN TUEKSI – luettiin rivien välistä
  • NO TÄÄLTÄ TULEE!

Työstöt toteutettiin kahdella eri sisällöllä. Osallistujat joutuivat/saivat valita – vammais- ja vanhusosion väliltä.

  • vammaisosion veti VeKe ja siellä käytiin läpi keväällä tehty ehdotus, jota käydään läpi aikaisemmassa blogilohkaisussa.
  • jako ryhmiin ja eteen paperit, joissa oli kahdeksan kohtaa – kohteille piti määritellä painoarvo pienestä suureen (1-3) ja lisätä ryhmästä nousevia huomioita

Keskustelu kävi kiivaana, joka on aina jännitysmomentti fasilitoijan roolissa olevalle. ”Avaako kukaan suutaan? Uskaltaako jakaa ajatuksensa?” Tärkeintä meidän näkökulmasta on todeta vahvasti ääneen, että porukalla on halua olla mukana ja vaikuttaa minkälainen kokonaisuus maakunnallisista neuvostoista muodostuu. Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole vielä olemassa, maakuntaorganisaatiota ei ole vielä olemassa, lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja tästä kaikesta huolimatta halutaan jo miettiä yhdessä dialogin avulla, mitä tavoitteita neuvostolle halutaan asettaa.

Ylä-Savon soten Anne Mikkonen tiimeineen veti vanhusosion. Agentin silmin (,koska oltiin molemmat kiinni vammaisosiossa) näyttäytyi monipuoliselta ja käsiteltävänä oli paljon asiaa. Asiat eivät olleet yksinkertaisia ja näkö- ja tulokulmia asioihin oli monenlaisia. Tulevassa mallissa haasteellisuus ei saa olla esteenä keskustelun aloittamiselle, syventämiselle ja konkreettiseen lopputulokseen pääsemiselle. Aito osallistaminen ja oma työntekijäresurssi nähtiin tärkeänä. Vaikuttamismahdollisuuksien selkeyttä ja asiantuntijuutta asioiden eteenpäin viemiseen tarvitaan.

Koonnit työstöistä on meillä valmiina. Olkaa yhteydessä, jos haluatte tutustuttavaksi! 😊 Täyttä asiaa.

Samaan hengenvetoon vanhusten ja ikääntyvien oikeuksista huolehtiminen tulee kulkea samaan suuntaan – eteenpäin. Jos Pohjois-Savosta halutaan rakentaa houkuttelevin maakunta, siellä täytyy huolehtia vammaisten ja vanhusten asioista entistä ottautuvammalla ja erityisosaamista hyödyntävällä asenteella.

Sirkun osuus oli päivän vetonaula. Sirkku työskentelee vammaisasiamiehenä Espoon kaupungilla. Selkeä, avoin lähestymiskulma aloittaen omasta työnkuvasta Espoon kaupungin toteuttamiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin antoi kokonaiskuvaa vahvan asiantuntijatyön tuotoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Kukaan ei voi kiistää vammaisten asemaa viivalla, jossa syrjintä ja esteellisyys ympäristössä aiheuttavat yksilön näkökulmasta merkityksellisiä, jopa ylitsepääsemättömiä haasteita. Tällaisten kokonaisuuksien hallitseminen ja työskentely haasteiden poistamiseksi vaatii osaamista, asiantuntemusta, panostusta, pitkäjänteisyyttä, puhumattakaan yhdessä tekemisestä.

Pia kävi jakamassa tärkeitä ja ajankohtaisia hebu-kuulumisia. Pian johdolla Pohjois-Savossa budjetin määrittelemisen tueksi on toteutettu palvelukokonaisuuksien tuotteistamista ja sen parissa työskenteleminen antaa hyvät lähtökohdat kokeilun eteenpäinviemiselle.

Iltapäivä vei mehut meiltä (Susannalta ja minulta) ja toivottavasti myös muilta mukana olleilta. Palautepiirakoiden tiirailu antaa poweria siirtää katseet taas seuraavaan askeleeseen. Elsa ootko valmiina ottamaan koosteen vastaan? 😊

Muutamia nostoja perusteluista:

  • isoja kokonaisuuksia ja vähän aikaa – käsittelytavat hyvät
  • se, kun jakauduttiin ryhmiin oli hyvä, että tahdottiin kaikkien käyttävän/saavan äänensä kuuluviin
  • paljon paljon asiaa, jatkoa pitäisi pohtia pienemmissä ryhmissä
  • haasteellista, kun olemme montaa mieltä asioista

Meille VeKeläisille osoitettujen terveisten osalta ytimenä nousi esiin kiitos ja nyt vuorostaan vielä KIITOS TEILLE, jotka olitte mukana!

Syksyn pienmarkkinat on nyt toteutettu

  • Kuopiossa keskityttiin Janne Jalavan johdolla sosiaaliseen markkinointiin
  • Iisalmessa ja Varkaudessa pääpaino oli VeKen ensimmäisen toimintavuoden kokonaisuudessa – selkeä kuva mitä ei tehty ja mitä tehtiin!

lisäksi nostettiin esiin kesäkuussa ilmestyneen järjestöjen roolia koskevan raportin toimenpide-ehdotuksia.

Elo- ja syyskuun aikana mentiin jo lujaa. Pienmarkkinoista on muodostunut meille näytönpaikka ja haluamme käyttää aidot kohtaamiset AINA hyödyksi. Asetamme tapahtumille tavoitteet ja pyrimme olemaan raadollisia onnistumisten ja epäonnistumisten suhteen. Pienmarkkinoiden osalta dialogin käyminen SITRAn erätauko-korttien avustama onnistui. Pyrimme jatkamaan tätä dialogisuutta koko 2.toimintavuoden ajan ja lupaamme kertoa, miten homma etenee ja onnistuu. Miksi?

  • polkiessa VeKeä pystyyn syksyllä 2017 ymmärsimme viestinnän merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • keskustelun käyminen (kissojen ja koirien nostaminen pöydälle) kohotti ja vahvisti tapahtumiimme osallistuneiden koettua hyöty

Hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaus on alkanut. Ensimmäisenä irti päästettiin KELAn asiakaspalvelijat. Tänään suuntasimme KYSin kuntoutuksen päiväosastolle ja ensi viikolla vuorolla ovat pääterveysasema ja sen jälkeen loppukuussa aikuissosiaalityön porukka. On ollut hämmentävää huomata, kuinka kiistämättä kovan työkuorman omaavat (ja lisäksi monenlaisten pilottien kanssa työskentelevät) kohtaajta sote-sektorilla ovat ottaneet hyvinvointitarjottimen vastaan – innostuen, mielenkiinnolla, avoimesti, hyvässä hengessä kyseenalaistaen. Lisäksi STEA-rahoitteisten AK-avustuksella toimivien rohkeus, into ja ennakkoluulottomuus ja myös hyvässä hengessä tehty kyseenalaistaminen on tuonut hymyn huulillemme monet kerrat ja saanut meidät ratkomaan ja tarkastelemaan haasteita. Lukuun ottamatta kolmea toimijaa, olemme saaneet kaikki AK-avusteiset Kuopin toimijat mukaan. AK-avusteisella tarkoitetaan pysyvä luonteista toimintaa – pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista, tuloksellista työtä apua ja tukea tarvitseville asukkaille/asiakkaille/kuntalaisille.

Hyvinvointitarjottimesta ollaan kiinnostuneita myös muissa maakunnissa, joten käyttäjätestauksesta saatua palautetta molemmista suunnista – 3 klikkauksen testaajista ja järjestöistä – kerätään innokkaasti!

Pienmarkkinoiden ja käyttäjätestauksen startin lisäksi olemme saaneet puristettua tekstimuotoon mitä ensi vuoden aikana tehdään. Seuraavien viikkojen aikana puramme kokonaisuuden konkreettisesti lähestyttävään muotoon.

Syksymme on ollut ja tulee olemaan täynnä toimintaa – kehittämistä ja kohtaamista. Maakunnassamme ja lisäksi monessa muussa maakunnassa on menossa monenlaista. On tärkeää tiedostaa omat voimavarat, vastaanottokyky ja resurssit! Näitä mietitään taas palvelumuotoilun avulla kevään puolella sote-järjestöjen kanssa.

Olemme mukana monessa ja tulemme kontaktoimaan yhdistyksiä Pohjois-Savon alueelta ahkerasti vielä tämän vuoden puolella. BE READY! Lisäksi jo kesällä toimme blogissa esiin kohtauttamisen painopistettä – joka ei tapahdu itsestään. Vaikka syksy on toimintaa täynnä, me ollaan edelleen täällä teitä varten!

Pistäkää viestiä, jos haluatte pienmarkkinamuistion syksyn tapaamisista luettavaksi! 😊

Kun yhteen kokoontui pohjoissavolaisia vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja 15 kappaletta, syntyi ehdotus maakunnallisesta vammaisneuvosta. Meidän (Susannan ja minun) ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun penkit täyttyi ja neuvostot halusivat 1) tulla paikalle 2) kiinnostua aidosti 3) tuoda esiin omia näkemyksiä ja huomioita muiden mielipiteet sekä 4) VAIKUTTAA. Halu vaikuttaa tuli esiin myös haluna tarjota myös ”vähän jotain extraa”.

Prosessi:

  • pyyntö Pohjois-Savon liitolta VeKelle – voitteko tehdä ehdotuksen maakunnallisesta vammaisneuvostosta? no totta kai!
  • hommasta informoiminen – tuotiin esiin kohderyhmälle ja neuvostoille, että on saatu tällainen pyyntö ja homma on otettu vastaan
  • vammaisjärjestöissä toimivien asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen läpikäynti ja ehdotusluonnoksen valmistelu
  • asiantuntijoiden ja kunnallisten vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ehdotusluonnoksen läpikäyminen ja muokkaus
  • ehdotuksen esitteleminen liitolle ja ensi syksyn suunnitelmien jakaminen – vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajista muodostuvan työstöporukan suunnitellaan ja järjestetään maakunnallinen vammaisseminaarin

Ehdotuksen sisältö:

  • perustaminen ja edustajien nimeäminen
  • puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
  • toimikausi
  • tekniset toimintaedellytykset
  • kokoukset
  • koulutus
  • seminaarit: maakunnallinen vammaisseminaari
  • tiedotus ja viestintä

”Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti.” Kiteytetään maakunnallisen neuvoston tavoitetta valtakunnallisessa oppaassa.

Maakunnan ja kunnan työnjaon mukaisesti maakunnallinen vammaisasioihin vaikuttaminen on tärkeässä asemassa. Työnjaon näkökulmasta maakunnan mm.

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • työ- ja elinkeino
  • aluekehittäminen

, jotka nostetaan ehdotuksessa esiin viranhaltijoiden edustuksena neuvostossa. Merkityksellistä on panos, jolla vammaisneuvostoa osallistetaan ja hallintohenkilöt ovat mukana valmistelemassa ja esittelemässä.

Koko prosessin ytimessä oli reagointikyky – sitä löytyi VeKeltä, asiatuntijoilta ja ennen kaikkea neuvostoilta. Vaikuttamistyön toteuttaminen on mahdollisempaa/helpompaa/voimakkaampaa kun on reagointikykyä. Pyynnön vastaanottajina ollaan tästä kyvystä erityisen kiitollisia! Reagointikyvyn lisäksi tilannetaju toimi – ehdotuksen kylkiäisenä tehtiin esitys maakunnallisen vammaiskoordinaattorin työtehtävän perustamisesta Pohjois-Savoon.

Opittiin ja nähtiin konkreettisesti neuvostojen ja asiantuntijoiden tapaamisessa yksi tärkeä pointti, joka on hyvä pitää jatkuvasti mielessä vietäessä VeKen toimintaa tavoitteita kohti. Puheenvuoroissa ja keskustelussa toisten aktiivinen kuunteleminen mahdollistaa yhteisten kantojen muodostamisen. Tiedettiin, että kokoontuva porukka on kokenutta ja porukka on ollut monenlaisessa mukana, mutta tämän taidon läpipaistaminen lämmittää edelleen mieltä ja oli meille arvokas oppitunti.

VeKelle täyttyy elokuussa ensimmäinen toimintavuosi. Tämän prosessin toteutuminen tuloksellisesti oli yksi todiste siitä, että paljon asioita ehtii vielä seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana toteutua. Ehdotuksen vieminen osaksi maakunnan valmistelua oli yksi steppi ja vaikuttamistyö jatkuu. Hommat on vasta alussa. Täällä ollaan asemissa ja yhteyttä saa ottaa! 😊

Syvenny sadepäivänä:

Pohjoissavolainen, monimuotoinen, älykäs verkosto

Pienmarkkinat teemanaan Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa on nyt toteutettu – jälkihikien pyyhkimisen aika.

Verkostot:

MITÄ, KENELLE JA MITEN?

Palvelumuotoilu, asiakas, palvelu, hoito- ja palveluketju. Huolimatta edellä mainituista termeistä ja asiasanoista pienmarkkinoilla EI KEHITETTY mitään UUTTA vaan keskityttiin siihen MITÄ TEHDÄÄN ja MILLÄ RESURSSEILLA.

Sote-järjestöt ovat moninaisia ja toimintaa tehdään palkatun henkilökunnan; aluetyöntekijöiden, vapaaehtoiskoordinaattoreiden yms. avulla ja vapaaehtoisten voimin. Pienmarkkinoilla oli mukana porukkaa näistä kaikista edellä mainituista kolmesta. Toimijoiden moninaisuudesta huolimatta hyötyjen kokeminen oli kovalla tasolla. Hyöty juuri sen oman navan – oman yhdistyksen kannalta on tärkeässä osassa. Tietoa ja tapahtumia on saatavilla, mutta merkityksellistä on tunnistaa ne oman toiminnan osalta tärkeät paikat kehittyä ja kehittää.

Seuraava Pienmarkkinakokonaisuus käsitteli teemoja Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana ja järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti.

Nämä tapaamiset olivat vahvasti hyöstettynä edellisen blogin käsittelemää käyntiä SOSTElla Järjestö 2.0 -verkostotapaamisen antimilla.

Alussa kuvattujen Pienmarkkinoiden tavoitteena oli oman toiminnan kirkastaminen. Verkostoissa työskenteleminen vaatii myös oman toiminnan kirkastamista, jotta osaamme ohjata itseämme ja työskennellä tarvittavalla tehokkuudella. Työstöpapereiden (löytyvät Innokylästä) kautta osallistujat saivat hahmotettua miten tarkasteluun valittu oma verkosto toimii. Verkoston tarkastelun jälkeen siirryttiin pohtimaan miten ITSE verkostoissa toimitaan ja mitattiin taitoja 1-5 asteikolla osaamisalue kerrallaan.

Rauhanpiippu-harjoitus oli haastava niin osallistujaporukalle kuin minulle ja Susannalle. Harjoituksen ydin on rauhoittaa puheenvuorot – puhuja miettii mitä sanoo, kuuntelijoilla herää ajatuksia ja kommentteja, mutta kommentit säästetään loppuu, jota ennen kuuntelijoilla on mahdollisuus pohtia mistä omat halut avata suu ja kommentoida kumpuavat. Tällä harjoituksella on mahdollista työstää verkostotoiminnassa vaadittavia taitoja. Taitoa kuunnella ja työstää kuulemaansa aktiivisesti omien ajatusten kanssa ennen suun avaamista. Tämä harjoitus otetaan ehkä uusintakierrokselle syksyllä! 😊

Muistiot kokonaisuudesta saa luettavaksi, laita suoraan pyyntöä sähköpostiin hanna.tervo@tukipilari.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/ .

Jos olette nohevia, voitte mennä suoraan Innokylään ja etsiä muistio sieltä. Innokylästä löytyy myös meidän tapahtumien muut materiaalit. Innokylään pääset klikkaamalla kuvaa alla !

 

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen

Miksi liittyisin hyvinvointitarjottimelle?

Minun organisaationi / järjestöni / yhdistykseni pääsee OIKEASSA tilanteessa ja vaiheessa osaksi oman kohderyhmänsä hoito- ja palveluketjua. Voidaan puhua myös hoito- ja palveluketjun sijaan suoraan kohdattavan ihmisen arjesta. Sattumanvaraisuuden sijasta sote-järjestö pääsee osaksi kohderyhmänsä arkea oikeaan aikaan ja tarpeeseen vastaten! Blogin lopussa listaus hyvinvointitarjottimen käyttäjäpaikoista.

Tilaa linkki tästä klikkaamalla !!

  1. syötä kenttään sähköpostiosoite
  2. saat linkin sähköpostiisi
  3. avaat linkin ja pääset täyttämään järjestösi/yhdistyksesi tiedot – HUOM! MUISTA SÄILYTTÄÄ SÄHKÖPOSTI, KOSKA SITÄ KAUTTA PÄÄSET MUOKKAAMAAN JA TÄYDENTÄMÄÄN TIETOJA !!

Tietojen täyttäminen hyvinvointitarjottimelle:

Toimijan (järjestö/yhdistys/liitto) nimi:

Toiminnan esittelyteksti (kuvaa mitä tarjoatte kohderyhmällänne, 1-2 lausetta):

  • Oman toiminnan kirkastamiseen ja sanoittamiseen saa apua VeKeltä – ota rohkeasti yhteyttä! Lisää voit lukea kesäkuun 2019 alussa julkaistavasta blogista.

Toiminta-alue (valitse paikkakunnat, joissa toimintaa johon kohderyhmä voi osallistua) (liitot: koko Suomi):

Käyntiosoite (ei pakollinen tieto):

  • jos toimijalla on esim.toimisto/avoinkohtaamispaikka

Puhelinnumerot (lisää tähän kohderyhmälle tärkeät puhelinnumerot ja kiinnitä huomiota toimijan kuvaukseen esim. ohjaaja, vertaistukiohjaaja, neuvonta):

  • pohtikaa kenelle uuden potentiaalisen jäsenen tai ryhmäläisen on helppo ottaa yhteyttä esim. kerho-ohjaaja, vertaistukiryhmän vetäjä

Sähköpostiosoite (aktiivisesti käytössä oleva sähköpostiosoite, johon asiakas voi itse olla yhteydessä ja hyvinvointitarjottimen kautta lähetettävät yhteydenottopyynnöt saapuvat, yhteydenottopyynnöt sisältävät asiakkaan yhteystiedot):

Järjestön kotisivu:

Valitse järjestön kohderyhmää ja toimintaa kuvaavat hakukriteerit (toimijan tiedot näkyvät hakukriteerien mukaisesti hakunäkymässä, jos et löydä juuri teidän kohderyhmää kuvaavia hakukriteerejä olkaa yhteydessä VeKeen!):

Tarpeet / diagnoosit

  • tässä määritellään kohderyhmän diagnoosit ja tarpeet yht. 128 vaihtoehtoa
  • aakkosjärjestyksessä, nopea käydä läpi

Yleishyödylliset toiminnat

  • kategoriat: vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, ravitsemus, liikunta, ohjaus- ja neuvontapalvelut, harrastetoiminta, avoin kohtaamispaikka, läheisen / omaishoitajan tuki, kuntoutus

Hakusanat, joilla kuntalainen löytää järjestösi tuottamat palvelut

  • tähän vapaavalintaisia hakusanoja esim. kohderyhmää, toimintaa kuvaavia

Seuraavat tiedot kerätään ylläpitoa ja tulevaisuudessa myös hyvinvointitarjottimella olevien sote-järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi mahdollista saada kootusti tieto paljon tietyn toimialan järjestöjen vapaaehtoisia Pohjois-Savossa? Mitä toimintaa sote-järjestöt tuottavat tietyillä paikkakunnilla eniten?

Jäsenmäärä (kappalemäärä numeromuodossa):

Työntekijöiden määrä (kappalemäärä numeromuodossa):

Aktiivisten vapaaehtoisten määrä (kappalemäärä numeromuodossa):

Aktiivisten vapaaehtoisten toiminta (h / vuosi, numeromuodossa):

Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti tuettua:

Toimiala:

Mitä erityisoaamista joukossanne on? Esim. hallitustyöskentely, yhteiskehittäminen, esteettömyys:

Järjestön yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet (järjestön tietojen muokkausta varten, ei julkaista):

Näillä sähköposteilla saa linkin, jonka kautta pääsee muokkaamaan ja päivittämään hyvinvointitarjottimeen tietoja. Lisäksi Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus lähettää näihin sähköposteihin mahdolliset muokkauspyynnöt.

Siinäpä koko setti!

Tässä vaiheessa on hyvä painottaa Pohjois-Savon Vertaistuenkeskuksen päätavoitetta:

Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan.

Jokaisen toimijan on itse pohdittava resurssejaan ja voimavaroja tulla tarjottimelle. Tarjottimen kautta ei VYÖRYÄ

Pohdinnat ja mietinnät on käytävä läpi ja muistakaa, että me ollaan apuna ja tukena! Ollaan keväällä 2019 vierailtu mm. Kuopion Reippaat Seniorit ry:n, Leppävirran MT-tuki ry:n ja Suomen Dystonia yhdistyksen vertaistukiryhmän luona työstäen ihan perusjuttuja, joita jokaisessa yhdistyksessä ja järjestössä tulisi aijoittain miettiä ja sanoa vaan ääneen toisille. Ollaan mietitty hallitustyöskenltelyä, uusien jäsenien rekrytoimista ja uuden kerho-ohjaajan profiilia. Kutsua vain rohkeasti tulemaan.

Älkää pohtikaa yksin pimeässä vaan etsitään vastauksia porukalla!

Hyvinvointitarjottimen käyttäjäpaikat:

Kuopion yliopistollinen sairaala, kuntoutuksen ja neurologian päiväosastot

KELA, Kuopion toimipiste asiakaspalvelutiimi

Kuopion kaupunki, aikuissosiaalityön tiimi

Kuopion pääterveysasema, Pyörön terveysasema

 

Blogi päivitetty 23.4. 2019. Alkuperäinen blogi julkaistu 6.3.2018.