Artikkelit

Miksi maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi?

Pohjois-Savon rakentaminen halutuimmaksi maakunnaksi edellyttää pohjoissavolaisten kuntalaisten arkea koskevien asioiden huomioimista suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. Maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi mahdollisti asioiden käsittelemisen yhdessä keskustellen. Maakunnallisten neuvostojen vahvuus tulee nähdä edustuksellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi neuvostojen toiminnan on oltava mietitty kokonaisuus. Miettiminen onnistui tuloksellisesti 31.10. järjestetyssä maakunnallisessa vanhus- ja vammaisfoorumissa.

Toimintakentän laajuus: ihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on kokonaisuus, jossa maakunnallisia neuvostoja ei voida jättää hyödyntämättä.

Elsa tuli ja selvitti maakuntavalmistelun tilannetta ja selkeästi heitti pallon osallistujaporukalle.

  • MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA VALMISTELUN TUEKSI – luettiin rivien välistä
  • NO TÄÄLTÄ TULEE!

Työstöt toteutettiin kahdella eri sisällöllä. Osallistujat joutuivat/saivat valita – vammais- ja vanhusosion väliltä.

  • vammaisosion veti VeKe ja siellä käytiin läpi keväällä tehty ehdotus, jota käydään läpi aikaisemmassa blogilohkaisussa.
  • jako ryhmiin ja eteen paperit, joissa oli kahdeksan kohtaa – kohteille piti määritellä painoarvo pienestä suureen (1-3) ja lisätä ryhmästä nousevia huomioita

Keskustelu kävi kiivaana, joka on aina jännitysmomentti fasilitoijan roolissa olevalle. ”Avaako kukaan suutaan? Uskaltaako jakaa ajatuksensa?” Tärkeintä meidän näkökulmasta on todeta vahvasti ääneen, että porukalla on halua olla mukana ja vaikuttaa minkälainen kokonaisuus maakunnallisista neuvostoista muodostuu. Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole vielä olemassa, maakuntaorganisaatiota ei ole vielä olemassa, lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja tästä kaikesta huolimatta halutaan jo miettiä yhdessä dialogin avulla, mitä tavoitteita neuvostolle halutaan asettaa.

Ylä-Savon soten Anne Mikkonen tiimeineen veti vanhusosion. Agentin silmin (,koska oltiin molemmat kiinni vammaisosiossa) näyttäytyi monipuoliselta ja käsiteltävänä oli paljon asiaa. Asiat eivät olleet yksinkertaisia ja näkö- ja tulokulmia asioihin oli monenlaisia. Tulevassa mallissa haasteellisuus ei saa olla esteenä keskustelun aloittamiselle, syventämiselle ja konkreettiseen lopputulokseen pääsemiselle. Aito osallistaminen ja oma työntekijäresurssi nähtiin tärkeänä. Vaikuttamismahdollisuuksien selkeyttä ja asiantuntijuutta asioiden eteenpäin viemiseen tarvitaan.

Koonnit työstöistä on meillä valmiina. Olkaa yhteydessä, jos haluatte tutustuttavaksi! 😊 Täyttä asiaa.

Samaan hengenvetoon vanhusten ja ikääntyvien oikeuksista huolehtiminen tulee kulkea samaan suuntaan – eteenpäin. Jos Pohjois-Savosta halutaan rakentaa houkuttelevin maakunta, siellä täytyy huolehtia vammaisten ja vanhusten asioista entistä ottautuvammalla ja erityisosaamista hyödyntävällä asenteella.

Sirkun osuus oli päivän vetonaula. Sirkku työskentelee vammaisasiamiehenä Espoon kaupungilla. Selkeä, avoin lähestymiskulma aloittaen omasta työnkuvasta Espoon kaupungin toteuttamiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin antoi kokonaiskuvaa vahvan asiantuntijatyön tuotoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Kukaan ei voi kiistää vammaisten asemaa viivalla, jossa syrjintä ja esteellisyys ympäristössä aiheuttavat yksilön näkökulmasta merkityksellisiä, jopa ylitsepääsemättömiä haasteita. Tällaisten kokonaisuuksien hallitseminen ja työskentely haasteiden poistamiseksi vaatii osaamista, asiantuntemusta, panostusta, pitkäjänteisyyttä, puhumattakaan yhdessä tekemisestä.

Pia kävi jakamassa tärkeitä ja ajankohtaisia hebu-kuulumisia. Pian johdolla Pohjois-Savossa budjetin määrittelemisen tueksi on toteutettu palvelukokonaisuuksien tuotteistamista ja sen parissa työskenteleminen antaa hyvät lähtökohdat kokeilun eteenpäinviemiselle.

Iltapäivä vei mehut meiltä (Susannalta ja minulta) ja toivottavasti myös muilta mukana olleilta. Palautepiirakoiden tiirailu antaa poweria siirtää katseet taas seuraavaan askeleeseen. Elsa ootko valmiina ottamaan koosteen vastaan? 😊

Muutamia nostoja perusteluista:

  • isoja kokonaisuuksia ja vähän aikaa – käsittelytavat hyvät
  • se, kun jakauduttiin ryhmiin oli hyvä, että tahdottiin kaikkien käyttävän/saavan äänensä kuuluviin
  • paljon paljon asiaa, jatkoa pitäisi pohtia pienemmissä ryhmissä
  • haasteellista, kun olemme montaa mieltä asioista

Meille VeKeläisille osoitettujen terveisten osalta ytimenä nousi esiin kiitos ja nyt vuorostaan vielä KIITOS TEILLE, jotka olitte mukana!

Syksyn pienmarkkinat on nyt toteutettu

  • Kuopiossa keskityttiin Janne Jalavan johdolla sosiaaliseen markkinointiin
  • Iisalmessa ja Varkaudessa pääpaino oli VeKen ensimmäisen toimintavuoden kokonaisuudessa – selkeä kuva mitä ei tehty ja mitä tehtiin!

lisäksi nostettiin esiin kesäkuussa ilmestyneen järjestöjen roolia koskevan raportin toimenpide-ehdotuksia.

Elo- ja syyskuun aikana mentiin jo lujaa. Pienmarkkinoista on muodostunut meille näytönpaikka ja haluamme käyttää aidot kohtaamiset AINA hyödyksi. Asetamme tapahtumille tavoitteet ja pyrimme olemaan raadollisia onnistumisten ja epäonnistumisten suhteen. Pienmarkkinoiden osalta dialogin käyminen SITRAn erätauko-korttien avustama onnistui. Pyrimme jatkamaan tätä dialogisuutta koko 2.toimintavuoden ajan ja lupaamme kertoa, miten homma etenee ja onnistuu. Miksi?

  • polkiessa VeKeä pystyyn syksyllä 2017 ymmärsimme viestinnän merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • keskustelun käyminen (kissojen ja koirien nostaminen pöydälle) kohotti ja vahvisti tapahtumiimme osallistuneiden koettua hyöty

Hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaus on alkanut. Ensimmäisenä irti päästettiin KELAn asiakaspalvelijat. Tänään suuntasimme KYSin kuntoutuksen päiväosastolle ja ensi viikolla vuorolla ovat pääterveysasema ja sen jälkeen loppukuussa aikuissosiaalityön porukka. On ollut hämmentävää huomata, kuinka kiistämättä kovan työkuorman omaavat (ja lisäksi monenlaisten pilottien kanssa työskentelevät) kohtaajta sote-sektorilla ovat ottaneet hyvinvointitarjottimen vastaan – innostuen, mielenkiinnolla, avoimesti, hyvässä hengessä kyseenalaistaen. Lisäksi STEA-rahoitteisten AK-avustuksella toimivien rohkeus, into ja ennakkoluulottomuus ja myös hyvässä hengessä tehty kyseenalaistaminen on tuonut hymyn huulillemme monet kerrat ja saanut meidät ratkomaan ja tarkastelemaan haasteita. Lukuun ottamatta kolmea toimijaa, olemme saaneet kaikki AK-avusteiset Kuopin toimijat mukaan. AK-avusteisella tarkoitetaan pysyvä luonteista toimintaa – pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista, tuloksellista työtä apua ja tukea tarvitseville asukkaille/asiakkaille/kuntalaisille.

Hyvinvointitarjottimesta ollaan kiinnostuneita myös muissa maakunnissa, joten käyttäjätestauksesta saatua palautetta molemmista suunnista – 3 klikkauksen testaajista ja järjestöistä – kerätään innokkaasti!

Pienmarkkinoiden ja käyttäjätestauksen startin lisäksi olemme saaneet puristettua tekstimuotoon mitä ensi vuoden aikana tehdään. Seuraavien viikkojen aikana puramme kokonaisuuden konkreettisesti lähestyttävään muotoon.

Syksymme on ollut ja tulee olemaan täynnä toimintaa – kehittämistä ja kohtaamista. Maakunnassamme ja lisäksi monessa muussa maakunnassa on menossa monenlaista. On tärkeää tiedostaa omat voimavarat, vastaanottokyky ja resurssit! Näitä mietitään taas palvelumuotoilun avulla kevään puolella sote-järjestöjen kanssa.

Olemme mukana monessa ja tulemme kontaktoimaan yhdistyksiä Pohjois-Savon alueelta ahkerasti vielä tämän vuoden puolella. BE READY! Lisäksi jo kesällä toimme blogissa esiin kohtauttamisen painopistettä – joka ei tapahdu itsestään. Vaikka syksy on toimintaa täynnä, me ollaan edelleen täällä teitä varten!

Pistäkää viestiä, jos haluatte pienmarkkinamuistion syksyn tapaamisista luettavaksi! 😊

Kun yhteen kokoontui pohjoissavolaisia vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja 15 kappaletta, syntyi ehdotus maakunnallisesta vammaisneuvosta. Meidän (Susannan ja minun) ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun penkit täyttyi ja neuvostot halusivat 1) tulla paikalle 2) kiinnostua aidosti 3) tuoda esiin omia näkemyksiä ja huomioita muiden mielipiteet sekä 4) VAIKUTTAA. Halu vaikuttaa tuli esiin myös haluna tarjota myös ”vähän jotain extraa”.

Prosessi:

  • pyyntö Pohjois-Savon liitolta VeKelle – voitteko tehdä ehdotuksen maakunnallisesta vammaisneuvostosta? no totta kai!
  • hommasta informoiminen – tuotiin esiin kohderyhmälle ja neuvostoille, että on saatu tällainen pyyntö ja homma on otettu vastaan
  • vammaisjärjestöissä toimivien asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen läpikäynti ja ehdotusluonnoksen valmistelu
  • asiantuntijoiden ja kunnallisten vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ehdotusluonnoksen läpikäyminen ja muokkaus
  • ehdotuksen esitteleminen liitolle ja ensi syksyn suunnitelmien jakaminen – vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajista muodostuvan työstöporukan suunnitellaan ja järjestetään maakunnallinen vammaisseminaarin

Ehdotuksen sisältö:

  • perustaminen ja edustajien nimeäminen
  • puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
  • toimikausi
  • tekniset toimintaedellytykset
  • kokoukset
  • koulutus
  • seminaarit: maakunnallinen vammaisseminaari
  • tiedotus ja viestintä

”Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti.” Kiteytetään maakunnallisen neuvoston tavoitetta valtakunnallisessa oppaassa.

Maakunnan ja kunnan työnjaon mukaisesti maakunnallinen vammaisasioihin vaikuttaminen on tärkeässä asemassa. Työnjaon näkökulmasta maakunnan mm.

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • työ- ja elinkeino
  • aluekehittäminen

, jotka nostetaan ehdotuksessa esiin viranhaltijoiden edustuksena neuvostossa. Merkityksellistä on panos, jolla vammaisneuvostoa osallistetaan ja hallintohenkilöt ovat mukana valmistelemassa ja esittelemässä.

Koko prosessin ytimessä oli reagointikyky – sitä löytyi VeKeltä, asiatuntijoilta ja ennen kaikkea neuvostoilta. Vaikuttamistyön toteuttaminen on mahdollisempaa/helpompaa/voimakkaampaa kun on reagointikykyä. Pyynnön vastaanottajina ollaan tästä kyvystä erityisen kiitollisia! Reagointikyvyn lisäksi tilannetaju toimi – ehdotuksen kylkiäisenä tehtiin esitys maakunnallisen vammaiskoordinaattorin työtehtävän perustamisesta Pohjois-Savoon.

Opittiin ja nähtiin konkreettisesti neuvostojen ja asiantuntijoiden tapaamisessa yksi tärkeä pointti, joka on hyvä pitää jatkuvasti mielessä vietäessä VeKen toimintaa tavoitteita kohti. Puheenvuoroissa ja keskustelussa toisten aktiivinen kuunteleminen mahdollistaa yhteisten kantojen muodostamisen. Tiedettiin, että kokoontuva porukka on kokenutta ja porukka on ollut monenlaisessa mukana, mutta tämän taidon läpipaistaminen lämmittää edelleen mieltä ja oli meille arvokas oppitunti.

VeKelle täyttyy elokuussa ensimmäinen toimintavuosi. Tämän prosessin toteutuminen tuloksellisesti oli yksi todiste siitä, että paljon asioita ehtii vielä seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana toteutua. Ehdotuksen vieminen osaksi maakunnan valmistelua oli yksi steppi ja vaikuttamistyö jatkuu. Hommat on vasta alussa. Täällä ollaan asemissa ja yhteyttä saa ottaa! 😊

Syvenny sadepäivänä:

Pohjoissavolainen, monimuotoinen, älykäs verkosto

Pienmarkkinat teemanaan Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa on nyt toteutettu – jälkihikien pyyhkimisen aika.

Verkostot:

MITÄ, KENELLE JA MITEN?

Palvelumuotoilu, asiakas, palvelu, hoito- ja palveluketju. Huolimatta edellä mainituista termeistä ja asiasanoista pienmarkkinoilla EI KEHITETTY mitään UUTTA vaan keskityttiin siihen MITÄ TEHDÄÄN ja MILLÄ RESURSSEILLA.

Sote-järjestöt ovat moninaisia ja toimintaa tehdään palkatun henkilökunnan; aluetyöntekijöiden, vapaaehtoiskoordinaattoreiden yms. avulla ja vapaaehtoisten voimin. Pienmarkkinoilla oli mukana porukkaa näistä kaikista edellä mainituista kolmesta. Toimijoiden moninaisuudesta huolimatta hyötyjen kokeminen oli kovalla tasolla. Hyöty juuri sen oman navan – oman yhdistyksen kannalta on tärkeässä osassa. Tietoa ja tapahtumia on saatavilla, mutta merkityksellistä on tunnistaa ne oman toiminnan osalta tärkeät paikat kehittyä ja kehittää.

Seuraava Pienmarkkinakokonaisuus käsitteli teemoja Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana ja järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti.

Nämä tapaamiset olivat vahvasti hyöstettynä edellisen blogin käsittelemää käyntiä SOSTElla Järjestö 2.0 -verkostotapaamisen antimilla.

Alussa kuvattujen Pienmarkkinoiden tavoitteena oli oman toiminnan kirkastaminen. Verkostoissa työskenteleminen vaatii myös oman toiminnan kirkastamista, jotta osaamme ohjata itseämme ja työskennellä tarvittavalla tehokkuudella. Työstöpapereiden (löytyvät Innokylästä) kautta osallistujat saivat hahmotettua miten tarkasteluun valittu oma verkosto toimii. Verkoston tarkastelun jälkeen siirryttiin pohtimaan miten ITSE verkostoissa toimitaan ja mitattiin taitoja 1-5 asteikolla osaamisalue kerrallaan.

Rauhanpiippu-harjoitus oli haastava niin osallistujaporukalle kuin minulle ja Susannalle. Harjoituksen ydin on rauhoittaa puheenvuorot – puhuja miettii mitä sanoo, kuuntelijoilla herää ajatuksia ja kommentteja, mutta kommentit säästetään loppuu, jota ennen kuuntelijoilla on mahdollisuus pohtia mistä omat halut avata suu ja kommentoida kumpuavat. Tällä harjoituksella on mahdollista työstää verkostotoiminnassa vaadittavia taitoja. Taitoa kuunnella ja työstää kuulemaansa aktiivisesti omien ajatusten kanssa ennen suun avaamista. Tämä harjoitus otetaan ehkä uusintakierrokselle syksyllä! 😊

Muistiot kokonaisuudesta saa luettavaksi, laita suoraan pyyntöä sähköpostiin hanna.tervo@tukipilari.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/ .

Jos olette nohevia, voitte mennä suoraan Innokylään ja etsiä muistio sieltä. Innokylästä löytyy myös meidän tapahtumien muut materiaalit. Innokylään pääset klikkaamalla kuvaa alla !

 

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen

Miksi liittyisin?

Minun organisaationi / järjestöni / yhdistykseni pääsee OIKEASSA tilanteessa ja vaiheessa osaksi oman kohderyhmänsä hoito- ja palveluketjua. Voidaan puhua myös hoito- ja palveluketjun sijaan suoraan kohdattavan ihmisen arjesta. Sattumanvaraisuuden sijasta sote-järjestö pääsee osaksi kohderyhmänsä arkea oikeaan aikaan ja tarpeeseen vastaten!

Tilaa linkki tästä klikkaamalla !!

  1. syötä kenttään sähköpostiosoite
  2. saat linkin sähköpostiisi
  3. avaat linkin ja pääset täyttämään järjestösi/yhdistyksesi tiedot – HUOM! MUISTA SÄILYTTÄÄ SÄHKÖPOSTI, KOSKA SITÄ KAUTTA PÄÄSET MUOKKAAMAAN JA TÄYDENTÄMÄÄN JÄRJESTÖSI TIETOJA !!

Tarjottimelle täytetään:

Järjestön nimi

Järjestön esittelyteksti (kuvaa mitä tarjoatte kohderyhmällenne, 1-2 lausetta)

  • Oman palvelun muotoiluun saa apua esimerkiksi Pienmarkkinoilta!!

Järjestön toiminta-alue (valitse yksi tai useampi, liitot: koko Suomi)

Järjestön käyntiosoite

  • jos on esim. toimisto / avoin kohtaamispaikka

Järjestön julkiset puhelinnumerot (lisää tähän kohderyhmällenne merkitykselliset puhelinnumerot, tehtävää kuvaava sana esim. omaishoitaja, ryhmäohjaaja)

  • tähän kuvaukset, jotka kuvaavat mitä henkilö tarjoaa kohderyhmälle esim. harraste/vertaistuki ryhmänohjaaja

Järjestön julkinen sähköpostiosoite (lisää tähän sähköpostiosoite, johon asiakas voi itse ottaa yhteyttä ja Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus voi lähettää yhteydenottopyynnön):

Järjestön kotisivu

Diagnoosit / Tarpeet

  • tässä määritellään kohderyhmän mahdolliset diagnoosit / tarpeet (117 vaihtoehtoa)

Yleishyödylliset toiminnat

  • kategoriat: vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, ravitsemus, liikunta, ohjaus- ja neuvontapalvelut, harrastetoiminta, avoin kohtaamispaikka, läheisen / omaishoitajan tuki, kuntoutus

Hakusanat, joilla kuntalainen löytää järjestösi tuottamat palvelut

  • tähän vapaavalintaisia hakusanoja esim. kohderyhmää, toimintaa kuvaavia

 

Seuraavat tiedot kerätään ylläpitoa ja tulevaisuudessa myös hyvinvointitarjottimella olevien sote-järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi mahdollista saada kootusti tieto paljon tietyn toimialan järjestöjen vapaaehtoisia Pohjois-Savossa? Mitä toimintaa sote-järjestöt tuottavat tietyillä paikkakunnilla eniten?

Järjestön / yhdistyksen jäsenmäärä (vain ylläpitäjille, ei julkaista)

Järjestön työntekijöiden määrä (väin ylläpitäjille, ei julkaista)

Järjestön vapaaehtoisten työntekijöiden määrä (vain ylläpitäjälle, ei julkaista)

Yhdistyksenne vapaaehtoisten työntuntimäärä vuositasolla (vain ylläpitäjälle, ei julkaista)

Vapaaehtoistyö on järjestössänne/yhdistyksessänne ammatillisesti ohjattua ja tuettua (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön toimiala (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön koulutustaso ja koulutustaustat ylätasolla (vain ylläpitäjälle, ei julkaista):

Järjestön yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet (järjestön tietojen muokkausta varten, ei julkaista):

Näillä sähköposteilla saa linkin, jonka kautta pääsee muokkaamaan ja päivittämään hyvinvointitarjottimeen tietoja. Lisäksi Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus lähettää näihin sähköposteihin mahdolliset muokkauspyynnöt.

Siinäpä koko setti!

Tässä vaiheessa on hyvä painottaa Pohjois-Savon Vertaistuenkeskuksen päätavoitetta:

Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan.

Tässä hommassa ollaan hyvässä vauhdissa: Pienmarkkinoilla on työstetty palvelumuotoilun avulla oman järjestön toimintaa. – kohderyhmä – palvelu-ja hoitopolun hahmottaminen – missä järjestön toiminnan paikka – miten toiminnasta viestitään ulospäin erilaisille sidosryhmille ja omalle kohderyhmälle.

Kun tällaiset seikat on selvillä kuntalainen on jo lähempänä.

Pohdinnat ja mietinnät on käytävä läpi ja muistakaa, että me ollaan apuna ja tukena!

Meillä oli hirveä hulina heti alkuvuodesta ja hulina näkyi päivässä. Toiminnan rullaaminen hirveällä vauhdilla on pyöritellyt meidän aikatauluja ja ajatuksia ympäriämpäri. Onnemme oli, kun Pata ja Riikka tekivät aamun aloituksesta inspiroivan ja kannustavan. Kun päästiin viimeiseen osioon, meidän innostus varmaan pursui yli sinne takariviin saakka. Aika venyi yli ja aamupäivästä jäi tunne, että päästiin vauhtiin.

Leivottiin piirakkaa!

Oppikoulussa jaettiin asiantuntijuutta ja omaa osaamista sekä nopeasti katsastettiin miltä hyvinvointitarjotin tällä hetkellä näyttää. Oppikoululaiset listasivat seitsemän omaa vahvaa osaamisaluetta; ihmisen kohtaaminen ja kuuntelemisen taito välittyi meille palautuneista työstöpapereista. Yksi oppikoululainen oli muotoillut vahvuutensa

kuulen toista.

Miten tuo fraasi voi saada mielen lämpimäksi ja hymyn huulille? Kiitos sinulle, joka kirjoitit tuon ylös.

Myös keskustelun kautta saatiin ylös omia kehityskohteita.

  • verkostoituminen
  • tutkiva työote
  • heittäytyminen / innostuminen
  • rahoituksen hyödyntäminen ”villimmin”
  • verkostojen hyödyntäminen laajemmin
  • lobbaus
  • kehittäminen
  • budjetointi
  • osallistuttaminen
  • rohkeus
  • dialogiset menetelmät
  • luovat ja toiminnalliset menetelmät
  • oppiva organisointi
  • verkostoituminen ja verkostoitumisen välineet

Oman asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen on tärkeää, jotta pääsemme tavoitteeseemme Oppikoulujen osalta – monimuotoinen, älykäs ja vaikuttava. Kohdattava ihminen ei tiedä meidän asiantuntijuudesta ja osaamisesta välttämättä yhtään mitään – eikä hänen pitäisikään. Siltä toiselta ammattilaiselta, joka myös kohtaa sen toisen ihmisen emme voi vaatia tätä ymmärrystä ja tietämystä myöskään. Hyvinvointitarjotin tarjoaa mahdollisuuden tuoda toiminnan esiin. Toiminnan pohjana on se asiantuntijuus ja osaaminen. TUODAAN SE ESIIN.

Asiantuntijuuden ja osaamisen tunnistaminen itsestään on helpompaa, jos pohtii mitä kaikkea haluaa oppia lisää ja itsessään kehittää. Mikään ei ole esteenä etteikö juuri ne asiantuntijuuden ja osaamisen vahvimmat alueet olisi myös niitä kehitettäviä osa-alueita. Juuri siihen omaan kohderyhmään liittyvä erityisosaaminen on arvokasta, mutta siinä sivussa usein järjestöissä täytyy osata myös tsiljoona muuta asiaa. Mahdollisuudet näiden tsiljoonien muiden asioiden hoitamiseen voivat parantua, kun asiantuntijuus ja kehittämiskohteet tunnistetaan.

Toisessa Oppikoulussa mennään teemalla: asiakaskokemuksia kerääviä työtapoja. Aika kalenteriin – 15.3. klo 9-11.30 !!

Perjantaina 5.1. laitoimme liikkeelle tiedotteen ja järjestimme tiedotustilaisuuden, joka koski sote-järjestökantaa – hyvinvointitarjotinta. Kiitos vielä kaikille, jotka olivat mukana!

Pilotointivaihe käynnistyy:

http://hyvinvointitarjotin.fi/

Saimme näkyvyyttä!

https://www.kuopio.fi/-/terveyskeskukset-mukaan-diagnoosipohjaiseen-sote-jarjestotietokantaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Ffi%2Fetusivu

https://yle.fi/uutiset/3-10008283

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjois-Savoon-rakennetaan-tietokanta-jossa-ovat-kolmannen-sektorin-tukipalvelut/1091193

Viikkosavossa artikkeli luettavissa sivulla 8.

Haluamme jakaa hieman näitä jälkimaininkeja. Me olimme lauantain pää pilvissä. Hieman ylpeitä itsestämme, mutta ennen kaikkea pienmarkkinaporukasta ja tuntui hienolta, että Vertaistuen Keskuksen yksi osa – hyvinvointitarjotin lähtee jo elämään osaksi muiden mietteitä ja ajatuksia sekä tärkeimpänä osaksi käytäntöä.

Hyvinvointitarjottimen: sote-järjestökannan muodostavat 3. sektorin toimijat – ilman Teitä kantaa ei ole olemassa. Palvelut, toiminta, MITÄ ASIAKAS saa kolmannen sektorin toimijoilta on se ydin mikä sote-järjestötietokannan tulee välittää sitä käyttäville.

ETEENPÄIN, vaikka Susanna ei muistanut lisätä tiedotustilaisuuteen huulipunaa..

..ja mitä kevääseen!

Muistio saatiin liikkeelle Pienmarkkinoiden tuotoksesta ennen joulua. Laita viestiä, jos haluat lukaista! Summatessa Pienmarkkinoita yhteen tunteet molemmilla meillä oli yllättyneet ja edelleen kovin kiitolliset. Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus muotoutuu kovaa vauhtia. Toimipiste, puhelinnumero ja sote-tietokanta -kokonaisuus puskee semmoisella kokonaisuudella eteenpäin, että koko sote-uudistus saattaa jäädä sen varjoon. 😀 Vertaistuen Keskus haluaa olla kovasti mukana uudistuksessa, mutta on tärkeää muistaa, että Keskus ei ole ehdollinen uudistukselle.

Jos ollaan tehty töitä, ollaan myös säädetty. Puhutaan molemmat Susanna ja minä samaa kieltä, mutta välillä menee ohi ja pahasti. Ei ole mitään ihmeellistä, että asiat selitetään 1) seinälle, 2) pelkälle katsekontaktille ja vasta sitten 3) kuuntelevalle korvalle ja ymmärtäville aivoille – niillekään ei aina samaan aikaan. Tämä on ehkä myös yksi suuri syy siihen miksi hommat toimii ja Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus puksuttaa eteenpäin.

Milloin on äänet hävinneet esittelyvideosta? Miksi meidän omat setit solmussa, kun päästiin kansanedustajia tapaamaan? Kenelle taskupuhelut klo 8 maanantaiaamuna? Soppaan lisätään vielä Susannan tolkuttoman huono nimimuisti (mukaan lukien oman työparin nimi) ja minun hidas sytytysnopeus. Päitä on hakattu yhteen hajottavien asioiden eteen tullessa. Syksy on ollut meille molemmille erilainen, uusi, jännittävä ja todella opettavainen.

Te, jotka olette tulleet meitä vastaan syksyn ja alkutalven aikana, olette opettaneet meitä tietämättänne! Tai ehkä tiedostaen – KIITOS!

Kova tahti, uuden opetteleminen ja sisäistäminen on laittanut Susannat ja minut lujille. Me on työstetty tietoisesti ja jatkuvalla sykkeellä perusteluja: miksi tehdään mitäkin, kenen takia, mikä on meidän kohderyhmä, mikä/mitkä on meidän tavoitteet toiminnassa. Käteeni sattui välipäivien aikana artikkeli Kestävää siirtymää edistävien työn ja toimeentulon muotoja – analyysi kirjallisuudesta (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016), joka antoi taas boostia ja asetti asioita mittakaavaan. Artikkelissa puhuttiin mm. muutoksesta.

Muutos:

  • toimintaympäristö
  • hallintojärjestelmä
  • paikallinen innovaatio

Ensin paikalliset innovaatiot rakentavat siirtymälle ratkaisevaa hetkeä. Muutokset toimintaympäristön tasolla paineistavat hallintojärjestelmää. Järjestelmän/järjestelmien epätasapaino lisääntyy, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016.) Tällainen paikallinen innovaatio on esimerkiksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus. Vahva tarve, toimintaympäristön muutos, jossa hyvinvointitarjottimella on paljon mahdollisuuksia, maakunta- ja soteuudistus, joka uudistavat hallinto- ja tuotantojärjestelmää. Vaikka toimijat olisivat paineessa niin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen tarkoitus ei ole lisätä painetta. VeKen roolina on mahdollistaa tavoitettavuus ja saada asiakkaat ohjautumaan sinne missä on mahdollisuus kohdata, tukea ja ottaa vastaan.

P.S. Susanna tuuletti uutta toimistoamme. Me ollaan nykyään keskustassa. Lounaskutsuja otetaan vastaan. 😉

Suur- ja Pienmarkkinat ovat herättäneet kysymyksen:

  • ”mitä te tulette myymään?” ”jotain uutta digipalvelua?”

Kun kuulimme viimeksi mainitun ensimmäisen kerran, olimme puulla päähän löytyjä. Toisella kerralla nauroimme ja nykyään innostumme molemmat selittämään mistä markkinoissa on meidän näkökulmastamme kyse.

Suurmarkkinoille keräännytään yhteen – järjestöt näytteilleasettajina asiantuntemuksensa kanssa.

  1. Me (Susanna ja minä) ollaan se markkinayleisö ja
  2. Te organisaatioiden edustajat olette niitä myyjiä ja näytteilleasettajia.

Me ollaan saavutettu markkinatunnelma, koska Te olette osallistuneet ja me on saatu hyödyntää teidän osaamista ja tietopohjaa. Asenne on ratkaissut. Ei ole itsestäänselvyys, että oman osaamisensa haluaa laittaa ”tarjolle”, mutta se on uudistuksessa välttämätöntä. Haluamme tarjota mahdollisuuden hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä ja avaamisessa erilaisia asiantuntijoita Pienmarkkinoilla. HUOM! Laittakaapa nopeasti s-postia, soittakaa tai viestiä palautelomakkeen kautta, jos on joku nimi mielessä! Järjestöissä työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien osaaminen on saatava näkyviin, jotta ymmärrys järjestötoiminnasta tietyn organisaation tuottamana ja isona maakunnallisena kokonaisuutena kasvaa. Tavoite on mahdollistaa oman toiminnan esiin tuominen maakunnallisesti rinnakkain kokonaisuutena organisaation koosta, kohderyhmästä ja toimintamuodoista riippumatta. Ratkaisu on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen hyvinvointitarjotin. En väitä, että tässä hyvinvointitarjottimen rakentamisessa ja koko Vertaistuen Keskuksen muodostumisessa ei olisi isompia ja pienempiä mutkia tulossa matkaan, mutta olemme erittäin valmiita ja meillä on hyvä suunnitelma.

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus on hanke ja toimintakausi on määritetty vuoden 2020 loppuun saakka. Suur- ja Pienmarkkinat ovat todellista hankkeen tavoitetta tukevaa toimintaa. Meidän tavoite on, että teemoitetut Pienmarkkinat vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi 5.2. starttaavalla kokonaisuudella teemana on JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA. Pienmarkkinoiden tavoitteet me määritellään Susannan kanssa hankkeen näkökulmasta ja teidän on tärkeä määrittää niille myös omat tavoitteenne. Omien tavoitteidenne asettamisessa hyödyntäkää oman toimintanne haasteita ja haastakaa myös meitä!

Kevään Pienmarkkinoiden osalta ilmoittautuminen on jo auki ja lisätiedot sisällöistä paukahtavat esiin meidän kanaviin (nettisivut ja facebook) ensi viikolla. Kaikenkarvainen kiinnostus Järjestö 2.0 toimijaa eli MEITÄ kohtaan Pohjois-Savossa on vahvistunut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja odotamme jo malttamattomana ensi kevättä.