Artikkelit

Kohtaamisia

Kevään aikana on tarjottu toimijoille (sosiaali- ja terveysjärjestöille ja yhdistyksille) mahdollisuutta kutsua meidät puhelemaan ja kuuntelemaan ja katsomaan meininkiä. Ollaan työstetty voimapuuta, yhdistyspersoonaa ja keskusteltu toiveista/haasteista. Pienmarkkinoilla tammi-helmikuussa 2019 vierailleen asiantuntijan Siljan (Paju Consulting) meille työstämät pohjat voimapuusta ja yhdistyspersoonasta ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi. Joskus haastava tilanne tai rohkeus kokeilla uutta ei tarvitse ”puhjetakseen” kuin jonkun esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan.

Missä ollaan käyty?

Leppävirran MT-tuki

Kuopion reippaat seniorit ry

Varkauden seudun omaishoitajat ry

Pohjois-Savon kilpirauhasyhdistys kilppisvertaistukiryhmä

 

ja tulossa ainakin

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Sonkajärvi – sekalainen porukka 😊

ja yhteydenottoihin ollaan valmiina. Tapaamisen ei tarvitse sijoittua tälle keväälle vaan tuleva syksy/talvi passaa myös oikein mainiosti. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen VeKe tekee hommia.

Case 1 – tarve arvojen sanoittamiselle

Hyvä hallitus:

  • uusia, tuoreita jäseniä, joilla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä/yhdistystoiminnasta
  • vanhoja konkarijäseniä, jotka seuranneet toimijan kasvua ja kehittymistä pitkällä aikavälillä

Toive/haaste:

  • halutaan tavoittaa ja toimintaa mukaan VIELÄ tavoittamaton osa kohderyhmää

Työstö aloitetaan arvoista. Helpompi onkin hypätä miettimään ydintoimintoja ja voimavaroja. Arvot jäävät hyvin vähälle huomiolle (oikeastaan työstämättä kokonaan), mutta toimintaa ja voimavaroja osataan kuvata kattavasti ja selkeästi, yhteneväisestikin.

Nonni. Hommaksi jää sanoittaa arvoja. Toiminta ei olisi voinut saavuttaa nykyistä kukoistustaan ilman yhteistä vahvaa pohjaa. Näihin on syytä palata nyt, kun aiotaan tavoittaa ja saada toimintaa mukaan tavoittamaton osa kohderyhmää.

Parasta tällaisissa kohtaamisissa:

  • ei tarvitse antaa vastauksia
  • ei tarvitse tietää kaikkea
  • uskallus kysyä ja ihmetellä ääneen
  • uskallus heittää ideoita
  • uskallus pyytää katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta
  • tunne luottamuksesta

Loppuvuodesta tavataan taas ja kysytään: mitä tapahtui kohtaamisen jälkeen ja näkyykö tai kuuluuko muutos?

 

Luottamus

Luottamus on yksi tärkeä osa yhteistyötä (,joku voisi sanoa edellytys). VeKelle kohdistetut kutsut tulla mukaan kehittämään otetaan vastaan luottamuksen osoituksina. Luottamus edellyttää tuntemista. VeKe on puksuttanut eteenpäin nyt puolet toimintakaudestaan. Hommat/eri toiminnot tavoitteiden alla ovat edenneet vaihtelevalla vauhdilla. Tärkeintä on ollut huomata, että eteenpäin puksuttaminen on synnyttänyt luottamusta.

Kutsut tulla työstämään toimijoiden kanssa erinäisiä toiveita/haasteita on otettu vastaan kiitollisuudella. Jos toimijat ovat valmiita kohtaamaan VeKen toiveen tai haasteensa kanssa, he ovat varmasti myös  valmiita yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. (Ollaan ehkä naiveja. :D)

 

Kolmas sektori on yksi massa

Kuulemme ajoittain viestiä yhteistyön tekemiseen liittyvistä ennakkoluuloista. VeKe on pyrkinyt jatkuvalla syötöllä ja kyllästymiseen asti  tuomaan esiin kysymyksiä: mitä, kenelle ja miten? Jotkut pärjää yksin. Mutta olisikohan yhteistyössä arvaamattonta poweria.

Suurelle osalle monipuolinen ja hyvin vivahteikas toiminta on kolmannen sektorin massaa. MEIDÄN TOIMIJOIDEN tulee nähdä voima yhteistyössä, jolla luottamus toimintaan synnytetään. Vaikka NE MUUT ei tiedetä, mitä yksittäinen sote-järjestö tekee – on ensisijaisen tärkeää että MEILLÄ TOIMIJOILLA on selkeänä oman toiminnan perusteet (kuvattuna esim. mitä – ydintoiminnot, kenelle – arvot ja miten – voimavarat).

Mietitäänpä, kun kaikilla massassa on selkeät vastaukset noihin yllä esitettyihin kysymyksiin, mikä  on mahdollista.

Pohjois-Savossa 527 sote-järjestöä ja tämä massa tietää mitä, kenelle ja miksi.

Nonni, sote ja hallitus meni – VeKe jatkaa hommia suunnitelmien mukaan. EI HÄTTÄÄ!

Oletko sinun yhdistyksesi liittynyt jo tarjottimelle? Lähetimme tänään MASSAPOSTIA, kun lähestyimme sote-järjestöjä ympäri maakuntaa. Viestin ydin oli:

  • jos on halua tehdä ja kokeilla, meidät voi pyytää avuksi ja tueksi

MASSAPOSTITUS juontaa juurensa vuoden 2019 alussa tammi-helmikuun taitteessa järjestettyihin Pienmarkkinoihin. Asiatuntijan Silja Huttusen (Paju Consulting) johdattamana päästiin käsiksi palvelumuotoilun kokonaisuuteen prosessina. Yhteiskehittäminen oli yksi painopiste, jota Silja korosti ja toi vahvasti esiin – sote-järjestöissä on pitkä ja vahva yhteiskehittämisen kulttuuri. Tätä yhteiskehittämisosaamista on tärkeää tuoda esiin ja SANOITTAA. (Olisikohan tämän avulla sote-ja makuhommatkin menneet ei tolalle tällä hallituskaudella..)

Tässä listaus yhteiskehittämisen muodoista, joita JO TOTEUTETAAN!

  • muistikahvilat
  • kerhot, talkoot, juhlat, tanssijuhla pihalla, pienryhmät, yhteiset projektit, yhteiset haaveet, joulujuhla, vapaaehtoisten juhla
  • kummi-ilta, yhteinen seikkailu, jossa koetaan jännitystä ja joudutaan turvautumaan toisten apuun, matkan järjestäminen, yhteiset retket, matkat, vaellukset, tanssit
  • venäläisen kulttuurin viikko – tapahtuman järjestäminen, ilmaistapahtumia ympäri kaupunkia
  • asukaskomitea
  • jäsenkokoontumiset, joissa etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin
  • jäsentasolla: asukaskokoukset ja -kyselyt, verkkokyselyt, suunnitelmallinen ja hyvin tiedotettu ”ohjelmisto”
  • arjen pienet hyvät teot sitouttamassa, ryhmä suunnittelee oman toimintansa ohjelman
  • kannustaa avoimeen keskusteluun ja avoimiin tilaisuuksiin
  • kyselyt – eri ikäisten jäsenten huomioiminen toiminnassa, asiakaskyselyt, jäsenkyselyt, kyselyt toiminnan sisältökokemuksista, toiveet muutoksiin
  • avustajatoiminta
  • mahdollisuudet: kysellään ideoita jäseniltä, otetaan mukaan ”suunnittelupalavereihin” tai työryhmiin
  • muisti- ja muistikukkolehdet
  • vertaistukitapahtumat, kohdennetut vertaisryhmät
  • mahdollisuus palvella ja ”päteä” omilla kyvyillään
  • yhteinen tekeminen, johon voi osallistua kykyjen mukaan
  • käytävän ruokajuhlat
  • tutuksi tuleminen
  • erilaiset ”työkalut” osallistujat niiden käyttö -> kaikkien ääni kuuluu
  • henkilökohtainen huomioiminen, tunnustus, palkitseminen
  • hallituksen/toimikuntien vetäjien ja vapaaehtoisten vuosittainen ”idea riihi”
  • koordinoitu yhteinen hankesuunnittelu, toteutus, raportointi (yhteenkuuluvuus, mahd. vaikuttaa, osallisuus)
  • työpaja: teeman/kärjen kirkastaminen (mahd. vaikuttaa)
  • puhelimitse toimivat vertaisryhmät (ei aikaa, ei paikkaa)
  • vastuun jakaminen vuorotellen yhdistyksen hallinnon tehtävissä, sitoutumista: nimetyt vastuut, yhteiset tavoitteet
  • toimintaan mukaan ottaminen, hyväksymisen osoittaminen

Ja näistä nousi esiin kolme kohokohtaa! säännöllisyys! yhteenkuulumisen tunne! yhdessä olemme enemmän!

Ja myös Teillä on mahdollisuus antaa sysäys yhteiskehittämiselle kutsumalla meidät mukaan. Pienmarkkinoilla vierailleella asiantuntijallamme Siljalla oli mukanaan työpohjia esim. voimapuu, jäsenprofiilin määrittämisen pohja, joiden kanssa Teidän yhdistyksen hallitus tai jäsenistö voi alkaa työstämään jotain tiettyä haastetta tai uutta ideaa.

Kun Pienmarkkinoiden päätteeksi kyseltiin, että mihinkäs näitä työkaluja sitten voi hyödyntää:

  • jäsenhankinta
  • jäsenistön tarpeiden kartoittaminen
  • jäsenistön ja vapaaehtoisten aktivointi, rekrytointi
  • asiakasprosessin kuvausta, asiakasprofilointi, asiakasarvo – sanoittaminen ja ylöskirjaaminen
  • kuntayhteishenkilön toiminta, ikätoimintaryhmä, käsityöryhmä jne.
  • perustoiminta-ajatus, yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa (miten ja millaista)
  • tiedotus
  • tavoitteiden ja toiminnan kirkastaminen
  • yhdistysten aktivointi yhteiseen toimintaan
  • vapaaehtoisten toiminnan vahvistaminen ja tukeminen
  • yhteisöasuminen
  • ryhdistää yhdistystä ja ryhmiä, vakuuttaa arvo
  • viestintä, potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen toiminnan pariin
  • markkinoinnin kehittäminen, vapaaehtoistentoiminta, teknologian hyödyntäminen, arvioinnin merkitys
  • työikäisten toiminnan kehittäminen ja verkkoryhmä
  • yhteistyöhön pyrkiminen muiden järjestöjen kanssa

 

Apu ja tuki on tietty ilmaista. No mitä VeKe tästä saa? Me saadaan hahmotettua parempaa kuvaa sote-järjestöjen toimintaympäristöstä. VeKen tehtävä on tukea ja mahdollistaa. Pienmarkkinapalautteen kautta tuli selväksi, että työpohjista voi olla hyvin konkreettista apua. Me halutaan mahdollistaa tämä tuki ja apu niillekin, jotka eivät osallistuneet alku vuoden Pienmarkkinoille. Kohtaamisten yhteydessä me tietystä halutaan haistella tunnelmaa olisiko toimija valmis liittymään hyvinvointitarjottimelle.

Haluaako sinun yhdistyksesi löytyä tarjottimelta?

 

MASSAPOSTILLA on isot tavoitteet – ensin katsellaan ja odotellaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Seuraavaksi laitetaan linjat kuumiksi ja aletaan soitellen kysellä mitä kuuluu. Me kysellään, koska VeKeä ihan oikeasti ja aidosti kiinnostaa! 😊

 

Muutaman viikon sisällä valotamme myös tilannekuvaa hyvinvointitarjottimen osalta! Onko sinun yhdistyksesi siihen mennessä jo tarjottimella?

Toimintakertomuksen kokoaminen oli hieno ja ajatuksia kasaava prosessi. Kun kokoaa tehtyä yhteen, on helpompi siirtää katseet eteenpäin ja VUOTEEN 2019. Saat toimintakertomuksen tutustuttavaksi lähettämättä viestiä!

Vuonna 2019 AINAKIN:

  • laajennetaan hyvinvointitarjottimen käyttöä (joulukuun lopussa vielä onnistunut tapaaminen uuden toimipaikan kanssa)
  • innostetaan uusia toimijoita tarjottimelle
  • kohdataan pienmarkkinoilla ja jatketaan palvelumuotoilua hyödyntäen oman toiminnan kirkastamista

Laajentaminen, innostaminen ja kohtaaminen – ONNISTUU, koska:

hymyn huulille nostattaa JUSTIINSA NYT

  • sote-järjestöissä lymyävästä asiantuntijuudesta ja osaamisesta puhutaan ja se tuodaan esiin MONESSA keskustelussa ja MONILTA erilaisilta tahoilta
  • palveluketjuissa on paikka myös sote-järjestöjen toiminnalla
  • sote-järjestöjen pitkä historia ja monen muutoksen nähneet silmät eivät väsy tähän jatkuvaan muutokseen VAAN eteenpäin PUSKETAAN entistä vahvempina ja tietoisempina

Hyvinvointitarjottimen osalta laajentaminen tehdään uusien toimijoiden innostamisen ehdoilla. Tarjottimen käyttö edellyttää alueen sote-järjestöjen liittymistä tarjottimelle. Tarjotin on työvälineenä arvoton, jos paikalliset ja alueelliset toimijat puuttuvat tarjottimelta. VeKen ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja yhteinen keskustelu ja aito dialogi pienmarkkinoilla antaa hienon mahdollisuuden miettiä omia resursseja ja tulevaisuutta. Lisäksi mukana on palvelumuotoilun asiantuntija Paju Consultingilta. Kehitetäänkö jotain uutta, vahvistetaanko vanhaa, keskitytäänkö viestimiseen? Osallistumiskynnyksen tulee olla MATALA!

Iisalmi                          30.1. ja 6.2. klo 9.00-12.00

Kuopio                          29.1. ja 5.2. klo 8.30-11.30

Varkaus                        28.1. ja 4.2. klo 9.00-12.00

Koimme kansalaisyhteiskunta.fi -sivustolla julkaistun suoran ja mielestämme ehdottoman totuudenmukaisen blogin Jäähyväiset järjestöjohtamisen uneliaisuudelle rohkaisevana.

”Haastavissa tilanteissa ja odotusten ristipaineessa johdon parhaita selkänojia ovat kirkas toiminta-ajatus, selkeä kuva järjestöstä tulevaisuudessa sekä harkitut toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Näitä harkittuja toimenpiteitä voidaan tukea ja olla apuna. Tammi-helmikuun taitteessa pienmarkkinat tarjoavat tähän mahdollisuuden. VeKe toimii nyt tietyn toimintakauden, jotta sote-järjestöt pystyvät jatkamaan matkaansa entistä valmiimpina ja voimakkaampina. Hyödyntäkää meitä – kysykää, kyseenalaistakaa ja pyytäkää sekä osallistukaa tapahtumiin! 😊 Pienmarkkinoille osallistuminen ei maksa mitään ja voitte osallistua omasta järjestöstänne/yhdistyksestä monen osallistujan voimin SEKÄ tarjolla on tietysti aamukahvit!

Kun toteutetaan sote-järjestökentän kanssa yhdessä näitä alussa mainittuja (laajentamista, innostamista ja kohtaamista), koemme vastuuksemme toimintaympäristön hahmottamisen. Jos tarjotaan mahdollisuudet yhteenkin selkeään näkökulmaan, jonka pohjalta järjestöissä pystytään tekemään päätöksiä paremmista kantimista – ollaan onnistuttu yhdessä. Otamme jatkuvasti vastaan erilaisia ärsykkeitä ja syötteitä, kun liikumme ympäri Kuopiota, maakuntaa ja käymme joskus vähän kauempanakin. Olkaa vastaanottamassa ja antamassa näitä ärsykkeitä ja syötteitä myös vuonna 2019!

Ilmoittaudu Pienmarkkinoille www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen 

 

lainattu: Saku Tuomisen dia viestintäkoulutuksesta syksyltä 2017, jossa tiivistettiin hyvää tekemistä Ville Peltosen sitaattiin

Miksi maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi?

Pohjois-Savon rakentaminen halutuimmaksi maakunnaksi edellyttää pohjoissavolaisten kuntalaisten arkea koskevien asioiden huomioimista suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. Maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi mahdollisti asioiden käsittelemisen yhdessä keskustellen. Maakunnallisten neuvostojen vahvuus tulee nähdä edustuksellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi neuvostojen toiminnan on oltava mietitty kokonaisuus. Miettiminen onnistui tuloksellisesti 31.10. järjestetyssä maakunnallisessa vanhus- ja vammaisfoorumissa.

Toimintakentän laajuus: ihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on kokonaisuus, jossa maakunnallisia neuvostoja ei voida jättää hyödyntämättä.

Elsa tuli ja selvitti maakuntavalmistelun tilannetta ja selkeästi heitti pallon osallistujaporukalle.

  • MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA VALMISTELUN TUEKSI – luettiin rivien välistä
  • NO TÄÄLTÄ TULEE!

Työstöt toteutettiin kahdella eri sisällöllä. Osallistujat joutuivat/saivat valita – vammais- ja vanhusosion väliltä.

  • vammaisosion veti VeKe ja siellä käytiin läpi keväällä tehty ehdotus, jota käydään läpi aikaisemmassa blogilohkaisussa.
  • jako ryhmiin ja eteen paperit, joissa oli kahdeksan kohtaa – kohteille piti määritellä painoarvo pienestä suureen (1-3) ja lisätä ryhmästä nousevia huomioita

Keskustelu kävi kiivaana, joka on aina jännitysmomentti fasilitoijan roolissa olevalle. ”Avaako kukaan suutaan? Uskaltaako jakaa ajatuksensa?” Tärkeintä meidän näkökulmasta on todeta vahvasti ääneen, että porukalla on halua olla mukana ja vaikuttaa minkälainen kokonaisuus maakunnallisista neuvostoista muodostuu. Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole vielä olemassa, maakuntaorganisaatiota ei ole vielä olemassa, lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja tästä kaikesta huolimatta halutaan jo miettiä yhdessä dialogin avulla, mitä tavoitteita neuvostolle halutaan asettaa.

Ylä-Savon soten Anne Mikkonen tiimeineen veti vanhusosion. Agentin silmin (,koska oltiin molemmat kiinni vammaisosiossa) näyttäytyi monipuoliselta ja käsiteltävänä oli paljon asiaa. Asiat eivät olleet yksinkertaisia ja näkö- ja tulokulmia asioihin oli monenlaisia. Tulevassa mallissa haasteellisuus ei saa olla esteenä keskustelun aloittamiselle, syventämiselle ja konkreettiseen lopputulokseen pääsemiselle. Aito osallistaminen ja oma työntekijäresurssi nähtiin tärkeänä. Vaikuttamismahdollisuuksien selkeyttä ja asiantuntijuutta asioiden eteenpäin viemiseen tarvitaan.

Koonnit työstöistä on meillä valmiina. Olkaa yhteydessä, jos haluatte tutustuttavaksi! 😊 Täyttä asiaa.

Samaan hengenvetoon vanhusten ja ikääntyvien oikeuksista huolehtiminen tulee kulkea samaan suuntaan – eteenpäin. Jos Pohjois-Savosta halutaan rakentaa houkuttelevin maakunta, siellä täytyy huolehtia vammaisten ja vanhusten asioista entistä ottautuvammalla ja erityisosaamista hyödyntävällä asenteella.

Sirkun osuus oli päivän vetonaula. Sirkku työskentelee vammaisasiamiehenä Espoon kaupungilla. Selkeä, avoin lähestymiskulma aloittaen omasta työnkuvasta Espoon kaupungin toteuttamiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin antoi kokonaiskuvaa vahvan asiantuntijatyön tuotoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Kukaan ei voi kiistää vammaisten asemaa viivalla, jossa syrjintä ja esteellisyys ympäristössä aiheuttavat yksilön näkökulmasta merkityksellisiä, jopa ylitsepääsemättömiä haasteita. Tällaisten kokonaisuuksien hallitseminen ja työskentely haasteiden poistamiseksi vaatii osaamista, asiantuntemusta, panostusta, pitkäjänteisyyttä, puhumattakaan yhdessä tekemisestä.

Pia kävi jakamassa tärkeitä ja ajankohtaisia hebu-kuulumisia. Pian johdolla Pohjois-Savossa budjetin määrittelemisen tueksi on toteutettu palvelukokonaisuuksien tuotteistamista ja sen parissa työskenteleminen antaa hyvät lähtökohdat kokeilun eteenpäinviemiselle.

Iltapäivä vei mehut meiltä (Susannalta ja minulta) ja toivottavasti myös muilta mukana olleilta. Palautepiirakoiden tiirailu antaa poweria siirtää katseet taas seuraavaan askeleeseen. Elsa ootko valmiina ottamaan koosteen vastaan? 😊

Muutamia nostoja perusteluista:

  • isoja kokonaisuuksia ja vähän aikaa – käsittelytavat hyvät
  • se, kun jakauduttiin ryhmiin oli hyvä, että tahdottiin kaikkien käyttävän/saavan äänensä kuuluviin
  • paljon paljon asiaa, jatkoa pitäisi pohtia pienemmissä ryhmissä
  • haasteellista, kun olemme montaa mieltä asioista

Meille VeKeläisille osoitettujen terveisten osalta ytimenä nousi esiin kiitos ja nyt vuorostaan vielä KIITOS TEILLE, jotka olitte mukana!

Kun yhteen kokoontui pohjoissavolaisia vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostoja 15 kappaletta, syntyi ehdotus maakunnallisesta vammaisneuvosta. Meidän (Susannan ja minun) ilmeet olivat näkemisen arvoiset, kun penkit täyttyi ja neuvostot halusivat 1) tulla paikalle 2) kiinnostua aidosti 3) tuoda esiin omia näkemyksiä ja huomioita muiden mielipiteet sekä 4) VAIKUTTAA. Halu vaikuttaa tuli esiin myös haluna tarjota myös ”vähän jotain extraa”.

Prosessi:

  • pyyntö Pohjois-Savon liitolta VeKelle – voitteko tehdä ehdotuksen maakunnallisesta vammaisneuvostosta? no totta kai!
  • hommasta informoiminen – tuotiin esiin kohderyhmälle ja neuvostoille, että on saatu tällainen pyyntö ja homma on otettu vastaan
  • vammaisjärjestöissä toimivien asiantuntijoiden kanssa valtakunnallisen ohjeistuksen läpikäynti ja ehdotusluonnoksen valmistelu
  • asiantuntijoiden ja kunnallisten vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen kanssa ehdotusluonnoksen läpikäyminen ja muokkaus
  • ehdotuksen esitteleminen liitolle ja ensi syksyn suunnitelmien jakaminen – vammais- sekä vanhus- ja vammaisneuvostojen edustajista muodostuvan työstöporukan suunnitellaan ja järjestetään maakunnallinen vammaisseminaarin

Ehdotuksen sisältö:

  • perustaminen ja edustajien nimeäminen
  • puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valinta
  • toimikausi
  • tekniset toimintaedellytykset
  • kokoukset
  • koulutus
  • seminaarit: maakunnallinen vammaisseminaari
  • tiedotus ja viestintä

”Vammaisneuvoston toiminnan tavoitteena on, että vammaisasiat valtavirtaistuvat eli tulevat huomioiduksi kaikessa maakunnan toiminnassa. Tämä edellyttää, että maakunnan toimijat ovat tietoisia vammaisneuvostosta ja osaavat hyödyntää sen asiantuntemusta. Valmisteltaessa vammaisten henkilöiden kannalta merkittäviä asioita vammaisneuvosto osallistetaan työhön automaattisesti.” Kiteytetään maakunnallisen neuvoston tavoitetta valtakunnallisessa oppaassa.

Maakunnan ja kunnan työnjaon mukaisesti maakunnallinen vammaisasioihin vaikuttaminen on tärkeässä asemassa. Työnjaon näkökulmasta maakunnan mm.

  • sosiaali- ja terveydenhuolto
  • työ- ja elinkeino
  • aluekehittäminen

, jotka nostetaan ehdotuksessa esiin viranhaltijoiden edustuksena neuvostossa. Merkityksellistä on panos, jolla vammaisneuvostoa osallistetaan ja hallintohenkilöt ovat mukana valmistelemassa ja esittelemässä.

Koko prosessin ytimessä oli reagointikyky – sitä löytyi VeKeltä, asiatuntijoilta ja ennen kaikkea neuvostoilta. Vaikuttamistyön toteuttaminen on mahdollisempaa/helpompaa/voimakkaampaa kun on reagointikykyä. Pyynnön vastaanottajina ollaan tästä kyvystä erityisen kiitollisia! Reagointikyvyn lisäksi tilannetaju toimi – ehdotuksen kylkiäisenä tehtiin esitys maakunnallisen vammaiskoordinaattorin työtehtävän perustamisesta Pohjois-Savoon.

Opittiin ja nähtiin konkreettisesti neuvostojen ja asiantuntijoiden tapaamisessa yksi tärkeä pointti, joka on hyvä pitää jatkuvasti mielessä vietäessä VeKen toimintaa tavoitteita kohti. Puheenvuoroissa ja keskustelussa toisten aktiivinen kuunteleminen mahdollistaa yhteisten kantojen muodostamisen. Tiedettiin, että kokoontuva porukka on kokenutta ja porukka on ollut monenlaisessa mukana, mutta tämän taidon läpipaistaminen lämmittää edelleen mieltä ja oli meille arvokas oppitunti.

VeKelle täyttyy elokuussa ensimmäinen toimintavuosi. Tämän prosessin toteutuminen tuloksellisesti oli yksi todiste siitä, että paljon asioita ehtii vielä seuraavan kahden ja puolen vuoden aikana toteutua. Ehdotuksen vieminen osaksi maakunnan valmistelua oli yksi steppi ja vaikuttamistyö jatkuu. Hommat on vasta alussa. Täällä ollaan asemissa ja yhteyttä saa ottaa! 😊

Syvenny sadepäivänä:

Pohjoissavolainen, monimuotoinen, älykäs verkosto

Pienmarkkinat teemanaan Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa on nyt toteutettu – jälkihikien pyyhkimisen aika.

Verkostot:

MITÄ, KENELLE JA MITEN?

Palvelumuotoilu, asiakas, palvelu, hoito- ja palveluketju. Huolimatta edellä mainituista termeistä ja asiasanoista pienmarkkinoilla EI KEHITETTY mitään UUTTA vaan keskityttiin siihen MITÄ TEHDÄÄN ja MILLÄ RESURSSEILLA.

Sote-järjestöt ovat moninaisia ja toimintaa tehdään palkatun henkilökunnan; aluetyöntekijöiden, vapaaehtoiskoordinaattoreiden yms. avulla ja vapaaehtoisten voimin. Pienmarkkinoilla oli mukana porukkaa näistä kaikista edellä mainituista kolmesta. Toimijoiden moninaisuudesta huolimatta hyötyjen kokeminen oli kovalla tasolla. Hyöty juuri sen oman navan – oman yhdistyksen kannalta on tärkeässä osassa. Tietoa ja tapahtumia on saatavilla, mutta merkityksellistä on tunnistaa ne oman toiminnan osalta tärkeät paikat kehittyä ja kehittää.

Seuraava Pienmarkkinakokonaisuus käsitteli teemoja Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana ja järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti.

Nämä tapaamiset olivat vahvasti hyöstettynä edellisen blogin käsittelemää käyntiä SOSTElla Järjestö 2.0 -verkostotapaamisen antimilla.

Alussa kuvattujen Pienmarkkinoiden tavoitteena oli oman toiminnan kirkastaminen. Verkostoissa työskenteleminen vaatii myös oman toiminnan kirkastamista, jotta osaamme ohjata itseämme ja työskennellä tarvittavalla tehokkuudella. Työstöpapereiden (löytyvät Innokylästä) kautta osallistujat saivat hahmotettua miten tarkasteluun valittu oma verkosto toimii. Verkoston tarkastelun jälkeen siirryttiin pohtimaan miten ITSE verkostoissa toimitaan ja mitattiin taitoja 1-5 asteikolla osaamisalue kerrallaan.

Rauhanpiippu-harjoitus oli haastava niin osallistujaporukalle kuin minulle ja Susannalle. Harjoituksen ydin on rauhoittaa puheenvuorot – puhuja miettii mitä sanoo, kuuntelijoilla herää ajatuksia ja kommentteja, mutta kommentit säästetään loppuu, jota ennen kuuntelijoilla on mahdollisuus pohtia mistä omat halut avata suu ja kommentoida kumpuavat. Tällä harjoituksella on mahdollista työstää verkostotoiminnassa vaadittavia taitoja. Taitoa kuunnella ja työstää kuulemaansa aktiivisesti omien ajatusten kanssa ennen suun avaamista. Tämä harjoitus otetaan ehkä uusintakierrokselle syksyllä! 😊

Muistiot kokonaisuudesta saa luettavaksi, laita suoraan pyyntöä sähköpostiin hanna.tervo@tukipilari.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/ .

Jos olette nohevia, voitte mennä suoraan Innokylään ja etsiä muistio sieltä. Innokylästä löytyy myös meidän tapahtumien muut materiaalit. Innokylään pääset klikkaamalla kuvaa alla !

 

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen

Miksi liittyisin hyvinvointitarjottimelle?

Minun organisaationi / järjestöni / yhdistykseni pääsee OIKEASSA tilanteessa ja vaiheessa osaksi oman kohderyhmänsä hoito- ja palveluketjua. Voidaan puhua myös hoito- ja palveluketjun sijaan suoraan kohdattavan ihmisen arjesta. Sattumanvaraisuuden sijasta sote-järjestö pääsee osaksi kohderyhmänsä arkea oikeaan aikaan ja tarpeeseen vastaten! Blogin lopussa listaus hyvinvointitarjottimen käyttäjäpaikoista.

Tilaa linkki tästä klikkaamalla !!

  1. syötä kenttään sähköpostiosoite
  2. saat linkin sähköpostiisi
  3. avaat linkin ja pääset täyttämään järjestösi/yhdistyksesi tiedot – HUOM! MUISTA SÄILYTTÄÄ SÄHKÖPOSTI, KOSKA SITÄ KAUTTA PÄÄSET MUOKKAAMAAN JA TÄYDENTÄMÄÄN TIETOJA !!

Tietojen täyttäminen hyvinvointitarjottimelle:

Toimijan (järjestö/yhdistys/liitto) nimi:

Toiminnan esittelyteksti (kuvaa mitä tarjoatte kohderyhmällänne, 1-2 lausetta):

  • Oman toiminnan kirkastamiseen ja sanoittamiseen saa apua VeKeltä – ota rohkeasti yhteyttä! Lisää voit lukea kesäkuun 2019 alussa julkaistavasta blogista.

Toiminta-alue (valitse paikkakunnat, joissa toimintaa johon kohderyhmä voi osallistua) (liitot: koko Suomi):

Käyntiosoite (ei pakollinen tieto):

  • jos toimijalla on esim.toimisto/avoinkohtaamispaikka

Puhelinnumerot (lisää tähän kohderyhmälle tärkeät puhelinnumerot ja kiinnitä huomiota toimijan kuvaukseen esim. ohjaaja, vertaistukiohjaaja, neuvonta):

  • pohtikaa kenelle uuden potentiaalisen jäsenen tai ryhmäläisen on helppo ottaa yhteyttä esim. kerho-ohjaaja, vertaistukiryhmän vetäjä

Sähköpostiosoite (aktiivisesti käytössä oleva sähköpostiosoite, johon asiakas voi itse olla yhteydessä ja hyvinvointitarjottimen kautta lähetettävät yhteydenottopyynnöt saapuvat, yhteydenottopyynnöt sisältävät asiakkaan yhteystiedot):

Järjestön kotisivu:

Valitse järjestön kohderyhmää ja toimintaa kuvaavat hakukriteerit (toimijan tiedot näkyvät hakukriteerien mukaisesti hakunäkymässä, jos et löydä juuri teidän kohderyhmää kuvaavia hakukriteerejä olkaa yhteydessä VeKeen!):

Tarpeet / diagnoosit

  • tässä määritellään kohderyhmän diagnoosit ja tarpeet yht. 128 vaihtoehtoa
  • aakkosjärjestyksessä, nopea käydä läpi

Yleishyödylliset toiminnat

  • kategoriat: vertaistuki, kokemusasiantuntijuus, ravitsemus, liikunta, ohjaus- ja neuvontapalvelut, harrastetoiminta, avoin kohtaamispaikka, läheisen / omaishoitajan tuki, kuntoutus

Hakusanat, joilla kuntalainen löytää järjestösi tuottamat palvelut

  • tähän vapaavalintaisia hakusanoja esim. kohderyhmää, toimintaa kuvaavia

Seuraavat tiedot kerätään ylläpitoa ja tulevaisuudessa myös hyvinvointitarjottimella olevien sote-järjestöjen käyttöön. Esimerkiksi mahdollista saada kootusti tieto paljon tietyn toimialan järjestöjen vapaaehtoisia Pohjois-Savossa? Mitä toimintaa sote-järjestöt tuottavat tietyillä paikkakunnilla eniten?

Jäsenmäärä (kappalemäärä numeromuodossa):

Työntekijöiden määrä (kappalemäärä numeromuodossa):

Aktiivisten vapaaehtoisten määrä (kappalemäärä numeromuodossa):

Aktiivisten vapaaehtoisten toiminta (h / vuosi, numeromuodossa):

Vapaaehtoistoiminta on ammatillisesti tuettua:

Toimiala:

Mitä erityisoaamista joukossanne on? Esim. hallitustyöskentely, yhteiskehittäminen, esteettömyys:

Järjestön yhteyshenkilöiden sähköpostiosoitteet (järjestön tietojen muokkausta varten, ei julkaista):

Näillä sähköposteilla saa linkin, jonka kautta pääsee muokkaamaan ja päivittämään hyvinvointitarjottimeen tietoja. Lisäksi Pohjois-Savon Vertaistuenkeskus lähettää näihin sähköposteihin mahdolliset muokkauspyynnöt.

Siinäpä koko setti!

Tässä vaiheessa on hyvä painottaa Pohjois-Savon Vertaistuenkeskuksen päätavoitetta:

Sote-palveluja käyttävän kuntalaisen terveyden ja hyvinvoinnin lisääminen Pohjois-Savossa siten, että kuntalainen ja hänen läheisensä löytävät järjestöjen vertaistoiminnan, vapaaehtoistoiminta, ohjauksen ja neuvonnan piiriin riippumatta asuinkunnastaan.

Jokaisen toimijan on itse pohdittava resurssejaan ja voimavaroja tulla tarjottimelle. Tarjottimen kautta ei VYÖRYÄ

Pohdinnat ja mietinnät on käytävä läpi ja muistakaa, että me ollaan apuna ja tukena! Ollaan keväällä 2019 vierailtu mm. Kuopion Reippaat Seniorit ry:n, Leppävirran MT-tuki ry:n ja Suomen Dystonia yhdistyksen vertaistukiryhmän luona työstäen ihan perusjuttuja, joita jokaisessa yhdistyksessä ja järjestössä tulisi aijoittain miettiä ja sanoa vaan ääneen toisille. Ollaan mietitty hallitustyöskenltelyä, uusien jäsenien rekrytoimista ja uuden kerho-ohjaajan profiilia. Kutsua vain rohkeasti tulemaan.

Älkää pohtikaa yksin pimeässä vaan etsitään vastauksia porukalla!

Hyvinvointitarjottimen käyttäjäpaikat:

Kuopion yliopistollinen sairaala, kuntoutuksen ja neurologian päiväosastot

KELA, Kuopion toimipiste asiakaspalvelutiimi

Kuopion kaupunki, aikuissosiaalityön tiimi

Kuopion pääterveysasema, Pyörön terveysasema

 

Blogi päivitetty 23.4. 2019. Alkuperäinen blogi julkaistu 6.3.2018.

Perjantaina 5.1. laitoimme liikkeelle tiedotteen ja järjestimme tiedotustilaisuuden, joka koski sote-järjestökantaa – hyvinvointitarjotinta. Kiitos vielä kaikille, jotka olivat mukana!

Pilotointivaihe käynnistyy:

http://hyvinvointitarjotin.fi/

Saimme näkyvyyttä!

https://www.kuopio.fi/-/terveyskeskukset-mukaan-diagnoosipohjaiseen-sote-jarjestotietokantaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Ffi%2Fetusivu

https://yle.fi/uutiset/3-10008283

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjois-Savoon-rakennetaan-tietokanta-jossa-ovat-kolmannen-sektorin-tukipalvelut/1091193

Viikkosavossa artikkeli luettavissa sivulla 8.

Haluamme jakaa hieman näitä jälkimaininkeja. Me olimme lauantain pää pilvissä. Hieman ylpeitä itsestämme, mutta ennen kaikkea pienmarkkinaporukasta ja tuntui hienolta, että Vertaistuen Keskuksen yksi osa – hyvinvointitarjotin lähtee jo elämään osaksi muiden mietteitä ja ajatuksia sekä tärkeimpänä osaksi käytäntöä.

Hyvinvointitarjottimen: sote-järjestökannan muodostavat 3. sektorin toimijat – ilman Teitä kantaa ei ole olemassa. Palvelut, toiminta, MITÄ ASIAKAS saa kolmannen sektorin toimijoilta on se ydin mikä sote-järjestötietokannan tulee välittää sitä käyttäville.

ETEENPÄIN, vaikka Susanna ei muistanut lisätä tiedotustilaisuuteen huulipunaa..

Suur- ja Pienmarkkinat ovat herättäneet kysymyksen:

  • ”mitä te tulette myymään?” ”jotain uutta digipalvelua?”

Kun kuulimme viimeksi mainitun ensimmäisen kerran, olimme puulla päähän löytyjä. Toisella kerralla nauroimme ja nykyään innostumme molemmat selittämään mistä markkinoissa on meidän näkökulmastamme kyse.

Suurmarkkinoille keräännytään yhteen – järjestöt näytteilleasettajina asiantuntemuksensa kanssa.

  1. Me (Susanna ja minä) ollaan se markkinayleisö ja
  2. Te organisaatioiden edustajat olette niitä myyjiä ja näytteilleasettajia.

Me ollaan saavutettu markkinatunnelma, koska Te olette osallistuneet ja me on saatu hyödyntää teidän osaamista ja tietopohjaa. Asenne on ratkaissut. Ei ole itsestäänselvyys, että oman osaamisensa haluaa laittaa ”tarjolle”, mutta se on uudistuksessa välttämätöntä. Haluamme tarjota mahdollisuuden hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä ja avaamisessa erilaisia asiantuntijoita Pienmarkkinoilla. HUOM! Laittakaapa nopeasti s-postia, soittakaa tai viestiä palautelomakkeen kautta, jos on joku nimi mielessä! Järjestöissä työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien osaaminen on saatava näkyviin, jotta ymmärrys järjestötoiminnasta tietyn organisaation tuottamana ja isona maakunnallisena kokonaisuutena kasvaa. Tavoite on mahdollistaa oman toiminnan esiin tuominen maakunnallisesti rinnakkain kokonaisuutena organisaation koosta, kohderyhmästä ja toimintamuodoista riippumatta. Ratkaisu on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen hyvinvointitarjotin. En väitä, että tässä hyvinvointitarjottimen rakentamisessa ja koko Vertaistuen Keskuksen muodostumisessa ei olisi isompia ja pienempiä mutkia tulossa matkaan, mutta olemme erittäin valmiita ja meillä on hyvä suunnitelma.

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus on hanke ja toimintakausi on määritetty vuoden 2020 loppuun saakka. Suur- ja Pienmarkkinat ovat todellista hankkeen tavoitetta tukevaa toimintaa. Meidän tavoite on, että teemoitetut Pienmarkkinat vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi 5.2. starttaavalla kokonaisuudella teemana on JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA. Pienmarkkinoiden tavoitteet me määritellään Susannan kanssa hankkeen näkökulmasta ja teidän on tärkeä määrittää niille myös omat tavoitteenne. Omien tavoitteidenne asettamisessa hyödyntäkää oman toimintanne haasteita ja haastakaa myös meitä!

Kevään Pienmarkkinoiden osalta ilmoittautuminen on jo auki ja lisätiedot sisällöistä paukahtavat esiin meidän kanaviin (nettisivut ja facebook) ensi viikolla. Kaikenkarvainen kiinnostus Järjestö 2.0 toimijaa eli MEITÄ kohtaan Pohjois-Savossa on vahvistunut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja odotamme jo malttamattomana ensi kevättä.