Artikkelit

Viestimällä vahvemmaksi 

”Viestintä on vaikea laji” -hokemaa kuulee usein. Viestintä omana lajinaan olisi kuitenkin parempi unohtaa ja ajatella sitä enemmän läpileikkaavana osana kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa. Mikä tahansa sosiaalinen toiminta vaatii viestintääSelvää on, että digitalisaation sekä globalisaation seurauksena viestinnän merkitys on kasvanut entisestään. 

Yhdistysten toiminta perustuu monipuoliseen yhteistyöhön yhteisöissä: Asiakkaina ovat hyödynsaajat, toiset yhteisöt tai suuri yleisö, jonka etua ajetaan ja joiden tarpeisiin toiminta perustuu; Rahoitus saadaan lahjoittajilta ja muilta rahoittajilta; Toimintaa toteutetaan yhteistyössä monien tahojen kanssa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö ei toimi ilman viestintää. Yhdistys ei voi olla erakko metsässä, jonka ei tarvitse jutella kenenkään kanssa. Nykyaikaisen yhdistyksen täytyy olla sosiaalinen seurapiirihenkilö, joka ketterästi ja avoimesti tuo itseään esille oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. 

Miksi viestintää kannattaa suunnitella? 

Suunnittelemalla yhdessä työyhteisön kesken yhtenäinen linja viestinnälle, myös tavoitteet, joita kohti töitä tehdään, ovat selkeinä kaikkien mielissä ja niiden saavuttaminen helpompaa. Viestinnän etukäteissuunnittelulla säästetään aikaa ja vaivaa sekä jaetaan työt selkeämmin, jolloin työajansuunnittelukin helpottuu. Jos yhdistyksessä ei ole erikseen viestintää erikoistunutta työntekijää tai vastuuhenkilöä, on hyvä varata yhteistä aikaa suunnitteluun yhtenäisen viestinnän toteuttamiseksi.  

Kaikkea ei voi tietenkään suunnitella. Etenkin poikkeusoloissa ja kriisien aikana, viestinnän tulisi olla joustavaa. Tarpeen vaatiessa pystytään reagoimaan nopeasti. Hyvin suunniteltu viestintästrategia on tukena tilanteissa, joita ei ole voitu etukäteen suunnitella. Koronayllätyksestä viisastuneena on hyvä idea miettiä viestinnän toteuttamisesta, jos suunniteltu toiminta ei toteudu. 

Kaikkien yhdistyksessä tai muussa yhteisössä ei tarvitse olla viestinnän ammattilaisia. Kaikkien tulisi antaa panoksensa yhteiseen pohdintaan, jotta viestimällä voidaan saavuttaa yhteisiä tavoitteita. Kenelle viestitään, miten, milloin ja missä? Millaisia mahdollisuuksia viestinnän avulla voidaan saavuttaa? 

Tekemällä oppii! Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä itse ja joskus onkin helpompaa sekä tehokkaampaa ulkoistaa joitain osia viestinnästä. Me syöpäyhdistyksessä olemme yleisötapahtumien estyessä miettineet viestintää uudelleen. Olemme ottaneet avuksi alan ammattilaisia tuottamaan, kuvaamaan ja välittämään viestimme nykyaikaisin keinoin esimerkiksi suorina lähetyksinä verkon välityksellä. 

Kaiken kaikkiaan suunnittelemalla toimivaa, toteuttavaa ja tarpeeseen sopivaa viestintää yhdistykselle, voidaan saavuttaa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Millaista viestintää yhdistysten sitten olisi hyvä suunnitella?  

Viestinnän ei pitäisi olla yksipuolisesti vain tiedottamista tulevasta. Tulevien tapahtumien lisäksi voidaan viestiä myös toiminnan tuloksista ja pyrkiä kahdensuuntaiseen viestintään kohdeyleisön ja yhteistyökumppanien kanssa. Palautteen pyytäminen ja saaminen on tärkeää kahdensuuntaista viestintää yhdistyksille. Kun toiminta perustuu hyödynsaajien tarpeisiin, voidaan tarpeita kartoittaa palautteen kautta ja löytää toimintaan oikea suunta.  

Onneksi suomalainen kainous ja vaatimattomuus ovat hitaasti mutta varmasti lähteneet muuttumaan suuntaan, jossa osataan olla ylpeitä omasta työstä ja tuloksista. Lisäksi työstä ja tuloksista halutaan kertoa muille. Tuloksellisuus ja siitä viestiminen on tärkeää nykyajan yhteiskunnassa, mutta mielestäni numeroiden sijaan laadullinen viestiminen, tarinoiden jakaminen ja vertaisuus ovat erittäin tärkeitä, jakamisen arvoisia näkökulmia.  

Aidoilla tarinoilla vaikeat asiat voi tuoda lähemmäs ihmistä ja aidot tarinat voivat tarjota ratkaisuja niitä tarvitseville. Syöpäyhdistyksenä olemme olleet erityisen kiitollisia vapaaehtoisille, jotka ovat antaneet äänensä syöpään sairastuneille ja heitä tukeville henkilöille. Aidot tarinat selviytyjistä, mutta myös heistä, jotka eivät selviä ja heidän läheisistään, antavat äänen ihmisille tilastojen takana. Lisäksi aidot tarinat antavat arvokasta vertaistukea. 

Vuotuinen Roosa nauha -kampanja alkoi 22.9. Pohjois-Savon kampanjassa upea Heli halusi jakaa tarinansa matkastaan syövän kanssa. 

 

 

Jaana Oikarinen 

Blogivieras työskentelee Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistyön koordinaattorina. 

Työntekijämme toi viestiä, että Pohjois – Savon Vertaistuenkeskus tekee mielellään vierailuja yhdistyksiin. Päätimme tarttua tarjoukseen ja saimme ihanan ja pirteän Hannan vierailemaan hallituksemme kokoukseen. Kohtaaminen oli odotettu, toivoimme saavamme vinkkejä yhdistyksen jäsenhankintaan ja muihin meitä askarruttaviin asioihin.

Valmis hyvä eteenpäin

Oli hienoa nähdä kuinka paljon yhdistyksessämme oli jo ennestään hyvää, ideoimme yhdessä kuinka voisimme parantaa yhdistyksemme näkyvyyttä ja saada toimintaan mukaan uusia jäseniä.

Kohtaamisesta innostuneena ja pohdinnat mielessämme osallistuimme vapputorille. Olimme pukeutuneet kauniin oransseihin Reimarin nimellä varustettuihin liiveihin. Olimme hyvin näkyvä joukko iloisella mielellä varustettuna osa vapputorin tunnelmaa. Keskusteluita syntyi ja saimme kertoakin useille keitä olemme, mitä teemme ja missä olemme. Kahvit ja vohvelit menivät kaupaksi ja arpajaiset olivat myös kävijöiden mieleen.

Uuteen seikkailuun

Kokemus oli alkusysäys sille, että haluamme jatkossa jakaa vielä enemmän tietoa meistä:  nyt työn alla on uusi Reimarista kertova esite,  jota jaamme aina kun olemme liikkeellä.

Meille jää nyt tehtäväksi yhdistää kaikki kokemukset, Hannan kanssa käydyt pohdinnat ja syntyneet oivallukset tulevaisuutemme rakennuspalikoiksi.  Siis kiitos Pohjois -Savon Vertaistuen Keskuksen Hannan vierailulle, siitä alkoi matka kohti uusia seikkailuja.

 

Vierailijablogisti Pia Huovinen, Leppävirran MT-tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja

Syksyn pienmarkkinat on nyt toteutettu

  • Kuopiossa keskityttiin Janne Jalavan johdolla sosiaaliseen markkinointiin
  • Iisalmessa ja Varkaudessa pääpaino oli VeKen ensimmäisen toimintavuoden kokonaisuudessa – selkeä kuva mitä ei tehty ja mitä tehtiin!

lisäksi nostettiin esiin kesäkuussa ilmestyneen järjestöjen roolia koskevan raportin toimenpide-ehdotuksia.

Elo- ja syyskuun aikana mentiin jo lujaa. Pienmarkkinoista on muodostunut meille näytönpaikka ja haluamme käyttää aidot kohtaamiset AINA hyödyksi. Asetamme tapahtumille tavoitteet ja pyrimme olemaan raadollisia onnistumisten ja epäonnistumisten suhteen. Pienmarkkinoiden osalta dialogin käyminen SITRAn erätauko-korttien avustama onnistui. Pyrimme jatkamaan tätä dialogisuutta koko 2.toimintavuoden ajan ja lupaamme kertoa, miten homma etenee ja onnistuu. Miksi?

  • polkiessa VeKeä pystyyn syksyllä 2017 ymmärsimme viestinnän merkityksen tavoitteiden saavuttamiseksi
  • keskustelun käyminen (kissojen ja koirien nostaminen pöydälle) kohotti ja vahvisti tapahtumiimme osallistuneiden koettua hyöty

Hyvinvointitarjottimen käyttäjätestaus on alkanut. Ensimmäisenä irti päästettiin KELAn asiakaspalvelijat. Tänään suuntasimme KYSin kuntoutuksen päiväosastolle ja ensi viikolla vuorolla ovat pääterveysasema ja sen jälkeen loppukuussa aikuissosiaalityön porukka. On ollut hämmentävää huomata, kuinka kiistämättä kovan työkuorman omaavat (ja lisäksi monenlaisten pilottien kanssa työskentelevät) kohtaajta sote-sektorilla ovat ottaneet hyvinvointitarjottimen vastaan – innostuen, mielenkiinnolla, avoimesti, hyvässä hengessä kyseenalaistaen. Lisäksi STEA-rahoitteisten AK-avustuksella toimivien rohkeus, into ja ennakkoluulottomuus ja myös hyvässä hengessä tehty kyseenalaistaminen on tuonut hymyn huulillemme monet kerrat ja saanut meidät ratkomaan ja tarkastelemaan haasteita. Lukuun ottamatta kolmea toimijaa, olemme saaneet kaikki AK-avusteiset Kuopin toimijat mukaan. AK-avusteisella tarkoitetaan pysyvä luonteista toimintaa – pitkäjänteisyyttä, tavoitteellista, tuloksellista työtä apua ja tukea tarvitseville asukkaille/asiakkaille/kuntalaisille.

Hyvinvointitarjottimesta ollaan kiinnostuneita myös muissa maakunnissa, joten käyttäjätestauksesta saatua palautetta molemmista suunnista – 3 klikkauksen testaajista ja järjestöistä – kerätään innokkaasti!

Pienmarkkinoiden ja käyttäjätestauksen startin lisäksi olemme saaneet puristettua tekstimuotoon mitä ensi vuoden aikana tehdään. Seuraavien viikkojen aikana puramme kokonaisuuden konkreettisesti lähestyttävään muotoon.

Syksymme on ollut ja tulee olemaan täynnä toimintaa – kehittämistä ja kohtaamista. Maakunnassamme ja lisäksi monessa muussa maakunnassa on menossa monenlaista. On tärkeää tiedostaa omat voimavarat, vastaanottokyky ja resurssit! Näitä mietitään taas palvelumuotoilun avulla kevään puolella sote-järjestöjen kanssa.

Olemme mukana monessa ja tulemme kontaktoimaan yhdistyksiä Pohjois-Savon alueelta ahkerasti vielä tämän vuoden puolella. BE READY! Lisäksi jo kesällä toimme blogissa esiin kohtauttamisen painopistettä – joka ei tapahdu itsestään. Vaikka syksy on toimintaa täynnä, me ollaan edelleen täällä teitä varten!

Pistäkää viestiä, jos haluatte pienmarkkinamuistion syksyn tapaamisista luettavaksi! 😊

..ja mitä kevääseen!

Muistio saatiin liikkeelle Pienmarkkinoiden tuotoksesta ennen joulua. Laita viestiä, jos haluat lukaista! Summatessa Pienmarkkinoita yhteen tunteet molemmilla meillä oli yllättyneet ja edelleen kovin kiitolliset. Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus muotoutuu kovaa vauhtia. Toimipiste, puhelinnumero ja sote-tietokanta -kokonaisuus puskee semmoisella kokonaisuudella eteenpäin, että koko sote-uudistus saattaa jäädä sen varjoon. 😀 Vertaistuen Keskus haluaa olla kovasti mukana uudistuksessa, mutta on tärkeää muistaa, että Keskus ei ole ehdollinen uudistukselle.

Jos ollaan tehty töitä, ollaan myös säädetty. Puhutaan molemmat Susanna ja minä samaa kieltä, mutta välillä menee ohi ja pahasti. Ei ole mitään ihmeellistä, että asiat selitetään 1) seinälle, 2) pelkälle katsekontaktille ja vasta sitten 3) kuuntelevalle korvalle ja ymmärtäville aivoille – niillekään ei aina samaan aikaan. Tämä on ehkä myös yksi suuri syy siihen miksi hommat toimii ja Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus puksuttaa eteenpäin.

Milloin on äänet hävinneet esittelyvideosta? Miksi meidän omat setit solmussa, kun päästiin kansanedustajia tapaamaan? Kenelle taskupuhelut klo 8 maanantaiaamuna? Soppaan lisätään vielä Susannan tolkuttoman huono nimimuisti (mukaan lukien oman työparin nimi) ja minun hidas sytytysnopeus. Päitä on hakattu yhteen hajottavien asioiden eteen tullessa. Syksy on ollut meille molemmille erilainen, uusi, jännittävä ja todella opettavainen.

Te, jotka olette tulleet meitä vastaan syksyn ja alkutalven aikana, olette opettaneet meitä tietämättänne! Tai ehkä tiedostaen – KIITOS!

Kova tahti, uuden opetteleminen ja sisäistäminen on laittanut Susannat ja minut lujille. Me on työstetty tietoisesti ja jatkuvalla sykkeellä perusteluja: miksi tehdään mitäkin, kenen takia, mikä on meidän kohderyhmä, mikä/mitkä on meidän tavoitteet toiminnassa. Käteeni sattui välipäivien aikana artikkeli Kestävää siirtymää edistävien työn ja toimeentulon muotoja – analyysi kirjallisuudesta (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016), joka antoi taas boostia ja asetti asioita mittakaavaan. Artikkelissa puhuttiin mm. muutoksesta.

Muutos:

  • toimintaympäristö
  • hallintojärjestelmä
  • paikallinen innovaatio

Ensin paikalliset innovaatiot rakentavat siirtymälle ratkaisevaa hetkeä. Muutokset toimintaympäristön tasolla paineistavat hallintojärjestelmää. Järjestelmän/järjestelmien epätasapaino lisääntyy, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016.) Tällainen paikallinen innovaatio on esimerkiksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus. Vahva tarve, toimintaympäristön muutos, jossa hyvinvointitarjottimella on paljon mahdollisuuksia, maakunta- ja soteuudistus, joka uudistavat hallinto- ja tuotantojärjestelmää. Vaikka toimijat olisivat paineessa niin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen tarkoitus ei ole lisätä painetta. VeKen roolina on mahdollistaa tavoitettavuus ja saada asiakkaat ohjautumaan sinne missä on mahdollisuus kohdata, tukea ja ottaa vastaan.

P.S. Susanna tuuletti uutta toimistoamme. Me ollaan nykyään keskustassa. Lounaskutsuja otetaan vastaan. 😉

Suur- ja Pienmarkkinat ovat herättäneet kysymyksen:

  • ”mitä te tulette myymään?” ”jotain uutta digipalvelua?”

Kun kuulimme viimeksi mainitun ensimmäisen kerran, olimme puulla päähän löytyjä. Toisella kerralla nauroimme ja nykyään innostumme molemmat selittämään mistä markkinoissa on meidän näkökulmastamme kyse.

Suurmarkkinoille keräännytään yhteen – järjestöt näytteilleasettajina asiantuntemuksensa kanssa.

  1. Me (Susanna ja minä) ollaan se markkinayleisö ja
  2. Te organisaatioiden edustajat olette niitä myyjiä ja näytteilleasettajia.

Me ollaan saavutettu markkinatunnelma, koska Te olette osallistuneet ja me on saatu hyödyntää teidän osaamista ja tietopohjaa. Asenne on ratkaissut. Ei ole itsestäänselvyys, että oman osaamisensa haluaa laittaa ”tarjolle”, mutta se on uudistuksessa välttämätöntä. Haluamme tarjota mahdollisuuden hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä ja avaamisessa erilaisia asiantuntijoita Pienmarkkinoilla. HUOM! Laittakaapa nopeasti s-postia, soittakaa tai viestiä palautelomakkeen kautta, jos on joku nimi mielessä! Järjestöissä työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien osaaminen on saatava näkyviin, jotta ymmärrys järjestötoiminnasta tietyn organisaation tuottamana ja isona maakunnallisena kokonaisuutena kasvaa. Tavoite on mahdollistaa oman toiminnan esiin tuominen maakunnallisesti rinnakkain kokonaisuutena organisaation koosta, kohderyhmästä ja toimintamuodoista riippumatta. Ratkaisu on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen hyvinvointitarjotin. En väitä, että tässä hyvinvointitarjottimen rakentamisessa ja koko Vertaistuen Keskuksen muodostumisessa ei olisi isompia ja pienempiä mutkia tulossa matkaan, mutta olemme erittäin valmiita ja meillä on hyvä suunnitelma.

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus on hanke ja toimintakausi on määritetty vuoden 2020 loppuun saakka. Suur- ja Pienmarkkinat ovat todellista hankkeen tavoitetta tukevaa toimintaa. Meidän tavoite on, että teemoitetut Pienmarkkinat vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi 5.2. starttaavalla kokonaisuudella teemana on JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA. Pienmarkkinoiden tavoitteet me määritellään Susannan kanssa hankkeen näkökulmasta ja teidän on tärkeä määrittää niille myös omat tavoitteenne. Omien tavoitteidenne asettamisessa hyödyntäkää oman toimintanne haasteita ja haastakaa myös meitä!

Kevään Pienmarkkinoiden osalta ilmoittautuminen on jo auki ja lisätiedot sisällöistä paukahtavat esiin meidän kanaviin (nettisivut ja facebook) ensi viikolla. Kaikenkarvainen kiinnostus Järjestö 2.0 toimijaa eli MEITÄ kohtaan Pohjois-Savossa on vahvistunut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja odotamme jo malttamattomana ensi kevättä.