Artikkelit

Nonni, sote ja hallitus meni – VeKe jatkaa hommia suunnitelmien mukaan. EI HÄTTÄÄ!

Oletko sinun yhdistyksesi liittynyt jo tarjottimelle? Lähetimme tänään MASSAPOSTIA, kun lähestyimme sote-järjestöjä ympäri maakuntaa. Viestin ydin oli:

  • jos on halua tehdä ja kokeilla, meidät voi pyytää avuksi ja tueksi

MASSAPOSTITUS juontaa juurensa vuoden 2019 alussa tammi-helmikuun taitteessa järjestettyihin Pienmarkkinoihin. Asiatuntijan Silja Huttusen (Paju Consulting) johdattamana päästiin käsiksi palvelumuotoilun kokonaisuuteen prosessina. Yhteiskehittäminen oli yksi painopiste, jota Silja korosti ja toi vahvasti esiin – sote-järjestöissä on pitkä ja vahva yhteiskehittämisen kulttuuri. Tätä yhteiskehittämisosaamista on tärkeää tuoda esiin ja SANOITTAA. (Olisikohan tämän avulla sote-ja makuhommatkin menneet ei tolalle tällä hallituskaudella..)

Tässä listaus yhteiskehittämisen muodoista, joita JO TOTEUTETAAN!

  • muistikahvilat
  • kerhot, talkoot, juhlat, tanssijuhla pihalla, pienryhmät, yhteiset projektit, yhteiset haaveet, joulujuhla, vapaaehtoisten juhla
  • kummi-ilta, yhteinen seikkailu, jossa koetaan jännitystä ja joudutaan turvautumaan toisten apuun, matkan järjestäminen, yhteiset retket, matkat, vaellukset, tanssit
  • venäläisen kulttuurin viikko – tapahtuman järjestäminen, ilmaistapahtumia ympäri kaupunkia
  • asukaskomitea
  • jäsenkokoontumiset, joissa etsitään ratkaisuja yhteisiin haasteisiin
  • jäsentasolla: asukaskokoukset ja -kyselyt, verkkokyselyt, suunnitelmallinen ja hyvin tiedotettu ”ohjelmisto”
  • arjen pienet hyvät teot sitouttamassa, ryhmä suunnittelee oman toimintansa ohjelman
  • kannustaa avoimeen keskusteluun ja avoimiin tilaisuuksiin
  • kyselyt – eri ikäisten jäsenten huomioiminen toiminnassa, asiakaskyselyt, jäsenkyselyt, kyselyt toiminnan sisältökokemuksista, toiveet muutoksiin
  • avustajatoiminta
  • mahdollisuudet: kysellään ideoita jäseniltä, otetaan mukaan ”suunnittelupalavereihin” tai työryhmiin
  • muisti- ja muistikukkolehdet
  • vertaistukitapahtumat, kohdennetut vertaisryhmät
  • mahdollisuus palvella ja ”päteä” omilla kyvyillään
  • yhteinen tekeminen, johon voi osallistua kykyjen mukaan
  • käytävän ruokajuhlat
  • tutuksi tuleminen
  • erilaiset ”työkalut” osallistujat niiden käyttö -> kaikkien ääni kuuluu
  • henkilökohtainen huomioiminen, tunnustus, palkitseminen
  • hallituksen/toimikuntien vetäjien ja vapaaehtoisten vuosittainen ”idea riihi”
  • koordinoitu yhteinen hankesuunnittelu, toteutus, raportointi (yhteenkuuluvuus, mahd. vaikuttaa, osallisuus)
  • työpaja: teeman/kärjen kirkastaminen (mahd. vaikuttaa)
  • puhelimitse toimivat vertaisryhmät (ei aikaa, ei paikkaa)
  • vastuun jakaminen vuorotellen yhdistyksen hallinnon tehtävissä, sitoutumista: nimetyt vastuut, yhteiset tavoitteet
  • toimintaan mukaan ottaminen, hyväksymisen osoittaminen

Ja näistä nousi esiin kolme kohokohtaa! säännöllisyys! yhteenkuulumisen tunne! yhdessä olemme enemmän!

Ja myös Teillä on mahdollisuus antaa sysäys yhteiskehittämiselle kutsumalla meidät mukaan. Pienmarkkinoilla vierailleella asiantuntijallamme Siljalla oli mukanaan työpohjia esim. voimapuu, jäsenprofiilin määrittämisen pohja, joiden kanssa Teidän yhdistyksen hallitus tai jäsenistö voi alkaa työstämään jotain tiettyä haastetta tai uutta ideaa.

Kun Pienmarkkinoiden päätteeksi kyseltiin, että mihinkäs näitä työkaluja sitten voi hyödyntää:

  • jäsenhankinta
  • jäsenistön tarpeiden kartoittaminen
  • jäsenistön ja vapaaehtoisten aktivointi, rekrytointi
  • asiakasprosessin kuvausta, asiakasprofilointi, asiakasarvo – sanoittaminen ja ylöskirjaaminen
  • kuntayhteishenkilön toiminta, ikätoimintaryhmä, käsityöryhmä jne.
  • perustoiminta-ajatus, yhteistyö jäsenyhdistysten kanssa (miten ja millaista)
  • tiedotus
  • tavoitteiden ja toiminnan kirkastaminen
  • yhdistysten aktivointi yhteiseen toimintaan
  • vapaaehtoisten toiminnan vahvistaminen ja tukeminen
  • yhteisöasuminen
  • ryhdistää yhdistystä ja ryhmiä, vakuuttaa arvo
  • viestintä, potentiaalisten asiakkaiden tavoittaminen ja saaminen toiminnan pariin
  • markkinoinnin kehittäminen, vapaaehtoistentoiminta, teknologian hyödyntäminen, arvioinnin merkitys
  • työikäisten toiminnan kehittäminen ja verkkoryhmä
  • yhteistyöhön pyrkiminen muiden järjestöjen kanssa

 

Apu ja tuki on tietty ilmaista. No mitä VeKe tästä saa? Me saadaan hahmotettua parempaa kuvaa sote-järjestöjen toimintaympäristöstä. VeKen tehtävä on tukea ja mahdollistaa. Pienmarkkinapalautteen kautta tuli selväksi, että työpohjista voi olla hyvin konkreettista apua. Me halutaan mahdollistaa tämä tuki ja apu niillekin, jotka eivät osallistuneet alku vuoden Pienmarkkinoille. Kohtaamisten yhteydessä me tietystä halutaan haistella tunnelmaa olisiko toimija valmis liittymään hyvinvointitarjottimelle.

Haluaako sinun yhdistyksesi löytyä tarjottimelta?

 

MASSAPOSTILLA on isot tavoitteet – ensin katsellaan ja odotellaan mitä tapahtuu vai tapahtuuko mitään. Seuraavaksi laitetaan linjat kuumiksi ja aletaan soitellen kysellä mitä kuuluu. Me kysellään, koska VeKeä ihan oikeasti ja aidosti kiinnostaa! 😊

 

Muutaman viikon sisällä valotamme myös tilannekuvaa hyvinvointitarjottimen osalta! Onko sinun yhdistyksesi siihen mennessä jo tarjottimella?

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen

..ja mitä kevääseen!

Muistio saatiin liikkeelle Pienmarkkinoiden tuotoksesta ennen joulua. Laita viestiä, jos haluat lukaista! Summatessa Pienmarkkinoita yhteen tunteet molemmilla meillä oli yllättyneet ja edelleen kovin kiitolliset. Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus muotoutuu kovaa vauhtia. Toimipiste, puhelinnumero ja sote-tietokanta -kokonaisuus puskee semmoisella kokonaisuudella eteenpäin, että koko sote-uudistus saattaa jäädä sen varjoon. 😀 Vertaistuen Keskus haluaa olla kovasti mukana uudistuksessa, mutta on tärkeää muistaa, että Keskus ei ole ehdollinen uudistukselle.

Jos ollaan tehty töitä, ollaan myös säädetty. Puhutaan molemmat Susanna ja minä samaa kieltä, mutta välillä menee ohi ja pahasti. Ei ole mitään ihmeellistä, että asiat selitetään 1) seinälle, 2) pelkälle katsekontaktille ja vasta sitten 3) kuuntelevalle korvalle ja ymmärtäville aivoille – niillekään ei aina samaan aikaan. Tämä on ehkä myös yksi suuri syy siihen miksi hommat toimii ja Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus puksuttaa eteenpäin.

Milloin on äänet hävinneet esittelyvideosta? Miksi meidän omat setit solmussa, kun päästiin kansanedustajia tapaamaan? Kenelle taskupuhelut klo 8 maanantaiaamuna? Soppaan lisätään vielä Susannan tolkuttoman huono nimimuisti (mukaan lukien oman työparin nimi) ja minun hidas sytytysnopeus. Päitä on hakattu yhteen hajottavien asioiden eteen tullessa. Syksy on ollut meille molemmille erilainen, uusi, jännittävä ja todella opettavainen.

Te, jotka olette tulleet meitä vastaan syksyn ja alkutalven aikana, olette opettaneet meitä tietämättänne! Tai ehkä tiedostaen – KIITOS!

Kova tahti, uuden opetteleminen ja sisäistäminen on laittanut Susannat ja minut lujille. Me on työstetty tietoisesti ja jatkuvalla sykkeellä perusteluja: miksi tehdään mitäkin, kenen takia, mikä on meidän kohderyhmä, mikä/mitkä on meidän tavoitteet toiminnassa. Käteeni sattui välipäivien aikana artikkeli Kestävää siirtymää edistävien työn ja toimeentulon muotoja – analyysi kirjallisuudesta (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016), joka antoi taas boostia ja asetti asioita mittakaavaan. Artikkelissa puhuttiin mm. muutoksesta.

Muutos:

  • toimintaympäristö
  • hallintojärjestelmä
  • paikallinen innovaatio

Ensin paikalliset innovaatiot rakentavat siirtymälle ratkaisevaa hetkeä. Muutokset toimintaympäristön tasolla paineistavat hallintojärjestelmää. Järjestelmän/järjestelmien epätasapaino lisääntyy, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016.) Tällainen paikallinen innovaatio on esimerkiksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus. Vahva tarve, toimintaympäristön muutos, jossa hyvinvointitarjottimella on paljon mahdollisuuksia, maakunta- ja soteuudistus, joka uudistavat hallinto- ja tuotantojärjestelmää. Vaikka toimijat olisivat paineessa niin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen tarkoitus ei ole lisätä painetta. VeKen roolina on mahdollistaa tavoitettavuus ja saada asiakkaat ohjautumaan sinne missä on mahdollisuus kohdata, tukea ja ottaa vastaan.

P.S. Susanna tuuletti uutta toimistoamme. Me ollaan nykyään keskustassa. Lounaskutsuja otetaan vastaan. 😉

Suur- ja Pienmarkkinat ovat herättäneet kysymyksen:

  • ”mitä te tulette myymään?” ”jotain uutta digipalvelua?”

Kun kuulimme viimeksi mainitun ensimmäisen kerran, olimme puulla päähän löytyjä. Toisella kerralla nauroimme ja nykyään innostumme molemmat selittämään mistä markkinoissa on meidän näkökulmastamme kyse.

Suurmarkkinoille keräännytään yhteen – järjestöt näytteilleasettajina asiantuntemuksensa kanssa.

  1. Me (Susanna ja minä) ollaan se markkinayleisö ja
  2. Te organisaatioiden edustajat olette niitä myyjiä ja näytteilleasettajia.

Me ollaan saavutettu markkinatunnelma, koska Te olette osallistuneet ja me on saatu hyödyntää teidän osaamista ja tietopohjaa. Asenne on ratkaissut. Ei ole itsestäänselvyys, että oman osaamisensa haluaa laittaa ”tarjolle”, mutta se on uudistuksessa välttämätöntä. Haluamme tarjota mahdollisuuden hyödyntää oman toiminnan kehittämisessä ja avaamisessa erilaisia asiantuntijoita Pienmarkkinoilla. HUOM! Laittakaapa nopeasti s-postia, soittakaa tai viestiä palautelomakkeen kautta, jos on joku nimi mielessä! Järjestöissä työskentelevien ja vapaaehtoisina toimivien osaaminen on saatava näkyviin, jotta ymmärrys järjestötoiminnasta tietyn organisaation tuottamana ja isona maakunnallisena kokonaisuutena kasvaa. Tavoite on mahdollistaa oman toiminnan esiin tuominen maakunnallisesti rinnakkain kokonaisuutena organisaation koosta, kohderyhmästä ja toimintamuodoista riippumatta. Ratkaisu on Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen hyvinvointitarjotin. En väitä, että tässä hyvinvointitarjottimen rakentamisessa ja koko Vertaistuen Keskuksen muodostumisessa ei olisi isompia ja pienempiä mutkia tulossa matkaan, mutta olemme erittäin valmiita ja meillä on hyvä suunnitelma.

Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus on hanke ja toimintakausi on määritetty vuoden 2020 loppuun saakka. Suur- ja Pienmarkkinat ovat todellista hankkeen tavoitetta tukevaa toimintaa. Meidän tavoite on, että teemoitetut Pienmarkkinat vastaavat niille asetettuihin tavoitteisiin. Esimerkiksi 5.2. starttaavalla kokonaisuudella teemana on JÄRJESTÖT toimivat monimuotoisena älykkäänä VERKOSTONA kumppaneiden kanssa POHJOIS-SAVOSSA. Pienmarkkinoiden tavoitteet me määritellään Susannan kanssa hankkeen näkökulmasta ja teidän on tärkeä määrittää niille myös omat tavoitteenne. Omien tavoitteidenne asettamisessa hyödyntäkää oman toimintanne haasteita ja haastakaa myös meitä!

Kevään Pienmarkkinoiden osalta ilmoittautuminen on jo auki ja lisätiedot sisällöistä paukahtavat esiin meidän kanaviin (nettisivut ja facebook) ensi viikolla. Kaikenkarvainen kiinnostus Järjestö 2.0 toimijaa eli MEITÄ kohtaan Pohjois-Savossa on vahvistunut tämän ensimmäisen neljän kuukauden aikana ja odotamme jo malttamattomana ensi kevättä.