Artikkelit

Miksi maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi?

Pohjois-Savon rakentaminen halutuimmaksi maakunnaksi edellyttää pohjoissavolaisten kuntalaisten arkea koskevien asioiden huomioimista suunnittelussa, valmistelussa ja seurannassa. Maakunnallinen vanhus- ja vammaisfoorumi mahdollisti asioiden käsittelemisen yhdessä keskustellen. Maakunnallisten neuvostojen vahvuus tulee nähdä edustuksellisuudessa ja asiantuntijuudessa. Tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden varmistamiseksi neuvostojen toiminnan on oltava mietitty kokonaisuus. Miettiminen onnistui tuloksellisesti 31.10. järjestetyssä maakunnallisessa vanhus- ja vammaisfoorumissa.

Toimintakentän laajuus: ihmisten arjen ja hyvinvoinnin edistäminen ja turvaaminen on kokonaisuus, jossa maakunnallisia neuvostoja ei voida jättää hyödyntämättä.

Elsa tuli ja selvitti maakuntavalmistelun tilannetta ja selkeästi heitti pallon osallistujaporukalle.

  • MITÄ MEILLÄ ON TARJOTA VALMISTELUN TUEKSI – luettiin rivien välistä
  • NO TÄÄLTÄ TULEE!

Työstöt toteutettiin kahdella eri sisällöllä. Osallistujat joutuivat/saivat valita – vammais- ja vanhusosion väliltä.

  • vammaisosion veti VeKe ja siellä käytiin läpi keväällä tehty ehdotus, jota käydään läpi aikaisemmassa blogilohkaisussa.
  • jako ryhmiin ja eteen paperit, joissa oli kahdeksan kohtaa – kohteille piti määritellä painoarvo pienestä suureen (1-3) ja lisätä ryhmästä nousevia huomioita

Keskustelu kävi kiivaana, joka on aina jännitysmomentti fasilitoijan roolissa olevalle. ”Avaako kukaan suutaan? Uskaltaako jakaa ajatuksensa?” Tärkeintä meidän näkökulmasta on todeta vahvasti ääneen, että porukalla on halua olla mukana ja vaikuttaa minkälainen kokonaisuus maakunnallisista neuvostoista muodostuu. Maakunnallista vammaisneuvostoa ei ole vielä olemassa, maakuntaorganisaatiota ei ole vielä olemassa, lainsäädäntöä ei ole vielä olemassa ja tästä kaikesta huolimatta halutaan jo miettiä yhdessä dialogin avulla, mitä tavoitteita neuvostolle halutaan asettaa.

Ylä-Savon soten Anne Mikkonen tiimeineen veti vanhusosion. Agentin silmin (,koska oltiin molemmat kiinni vammaisosiossa) näyttäytyi monipuoliselta ja käsiteltävänä oli paljon asiaa. Asiat eivät olleet yksinkertaisia ja näkö- ja tulokulmia asioihin oli monenlaisia. Tulevassa mallissa haasteellisuus ei saa olla esteenä keskustelun aloittamiselle, syventämiselle ja konkreettiseen lopputulokseen pääsemiselle. Aito osallistaminen ja oma työntekijäresurssi nähtiin tärkeänä. Vaikuttamismahdollisuuksien selkeyttä ja asiantuntijuutta asioiden eteenpäin viemiseen tarvitaan.

Koonnit työstöistä on meillä valmiina. Olkaa yhteydessä, jos haluatte tutustuttavaksi! 😊 Täyttä asiaa.

Samaan hengenvetoon vanhusten ja ikääntyvien oikeuksista huolehtiminen tulee kulkea samaan suuntaan – eteenpäin. Jos Pohjois-Savosta halutaan rakentaa houkuttelevin maakunta, siellä täytyy huolehtia vammaisten ja vanhusten asioista entistä ottautuvammalla ja erityisosaamista hyödyntävällä asenteella.

Sirkun osuus oli päivän vetonaula. Sirkku työskentelee vammaisasiamiehenä Espoon kaupungilla. Selkeä, avoin lähestymiskulma aloittaen omasta työnkuvasta Espoon kaupungin toteuttamiin ja käynnissä oleviin hankkeisiin antoi kokonaiskuvaa vahvan asiantuntijatyön tuotoksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta. Kukaan ei voi kiistää vammaisten asemaa viivalla, jossa syrjintä ja esteellisyys ympäristössä aiheuttavat yksilön näkökulmasta merkityksellisiä, jopa ylitsepääsemättömiä haasteita. Tällaisten kokonaisuuksien hallitseminen ja työskentely haasteiden poistamiseksi vaatii osaamista, asiantuntemusta, panostusta, pitkäjänteisyyttä, puhumattakaan yhdessä tekemisestä.

Pia kävi jakamassa tärkeitä ja ajankohtaisia hebu-kuulumisia. Pian johdolla Pohjois-Savossa budjetin määrittelemisen tueksi on toteutettu palvelukokonaisuuksien tuotteistamista ja sen parissa työskenteleminen antaa hyvät lähtökohdat kokeilun eteenpäinviemiselle.

Iltapäivä vei mehut meiltä (Susannalta ja minulta) ja toivottavasti myös muilta mukana olleilta. Palautepiirakoiden tiirailu antaa poweria siirtää katseet taas seuraavaan askeleeseen. Elsa ootko valmiina ottamaan koosteen vastaan? 😊

Muutamia nostoja perusteluista:

  • isoja kokonaisuuksia ja vähän aikaa – käsittelytavat hyvät
  • se, kun jakauduttiin ryhmiin oli hyvä, että tahdottiin kaikkien käyttävän/saavan äänensä kuuluviin
  • paljon paljon asiaa, jatkoa pitäisi pohtia pienemmissä ryhmissä
  • haasteellista, kun olemme montaa mieltä asioista

Meille VeKeläisille osoitettujen terveisten osalta ytimenä nousi esiin kiitos ja nyt vuorostaan vielä KIITOS TEILLE, jotka olitte mukana!

Pohjoissavolainen, monimuotoinen, älykäs verkosto

Pienmarkkinat teemanaan Järjestöt toimivat monimuotoisena älykkäänä verkostona kumppaneiden kanssa Pohjois-Savossa on nyt toteutettu – jälkihikien pyyhkimisen aika.

Verkostot:

MITÄ, KENELLE JA MITEN?

Palvelumuotoilu, asiakas, palvelu, hoito- ja palveluketju. Huolimatta edellä mainituista termeistä ja asiasanoista pienmarkkinoilla EI KEHITETTY mitään UUTTA vaan keskityttiin siihen MITÄ TEHDÄÄN ja MILLÄ RESURSSEILLA.

Sote-järjestöt ovat moninaisia ja toimintaa tehdään palkatun henkilökunnan; aluetyöntekijöiden, vapaaehtoiskoordinaattoreiden yms. avulla ja vapaaehtoisten voimin. Pienmarkkinoilla oli mukana porukkaa näistä kaikista edellä mainituista kolmesta. Toimijoiden moninaisuudesta huolimatta hyötyjen kokeminen oli kovalla tasolla. Hyöty juuri sen oman navan – oman yhdistyksen kannalta on tärkeässä osassa. Tietoa ja tapahtumia on saatavilla, mutta merkityksellistä on tunnistaa ne oman toiminnan osalta tärkeät paikat kehittyä ja kehittää.

Seuraava Pienmarkkinakokonaisuus käsitteli teemoja Pohjois-Savon maakunnassa järjestöt ovat osallistavien rakenteiden kokonaisuudessa mukana ja järjestöt osaavat toimia Pohjois-Savon maakunnan rakenteissa vaikuttavasti.

Nämä tapaamiset olivat vahvasti hyöstettynä edellisen blogin käsittelemää käyntiä SOSTElla Järjestö 2.0 -verkostotapaamisen antimilla.

Alussa kuvattujen Pienmarkkinoiden tavoitteena oli oman toiminnan kirkastaminen. Verkostoissa työskenteleminen vaatii myös oman toiminnan kirkastamista, jotta osaamme ohjata itseämme ja työskennellä tarvittavalla tehokkuudella. Työstöpapereiden (löytyvät Innokylästä) kautta osallistujat saivat hahmotettua miten tarkasteluun valittu oma verkosto toimii. Verkoston tarkastelun jälkeen siirryttiin pohtimaan miten ITSE verkostoissa toimitaan ja mitattiin taitoja 1-5 asteikolla osaamisalue kerrallaan.

Rauhanpiippu-harjoitus oli haastava niin osallistujaporukalle kuin minulle ja Susannalle. Harjoituksen ydin on rauhoittaa puheenvuorot – puhuja miettii mitä sanoo, kuuntelijoilla herää ajatuksia ja kommentteja, mutta kommentit säästetään loppuu, jota ennen kuuntelijoilla on mahdollisuus pohtia mistä omat halut avata suu ja kommentoida kumpuavat. Tällä harjoituksella on mahdollista työstää verkostotoiminnassa vaadittavia taitoja. Taitoa kuunnella ja työstää kuulemaansa aktiivisesti omien ajatusten kanssa ennen suun avaamista. Tämä harjoitus otetaan ehkä uusintakierrokselle syksyllä! 😊

Muistiot kokonaisuudesta saa luettavaksi, laita suoraan pyyntöä sähköpostiin hanna.tervo@tukipilari.fi tai yhteydenottolomakkeen kautta www.pohjoissavonveke.fi/yhteystiedot/ .

Jos olette nohevia, voitte mennä suoraan Innokylään ja etsiä muistio sieltä. Innokylästä löytyy myös meidän tapahtumien muut materiaalit. Innokylään pääset klikkaamalla kuvaa alla !

 

Ensiviikolla Pienmarkkinoilla paneudumme vaikuttamiseen ja verkostoihin.
Ei malteta odottaa.
Pyörähdimme viime viikolla SOSTElla, jossa verkostojen ”taa”, ”sisään” ja ”eteen” Timo Järvensivu meitä johdatti. Tarkastelussa ja työstössä näkyi vahvasti kuinka verkostot eivät hahmotu vai nimeämällä ne, joissa toimit tai haluaisit toimia. Mihin suuntaan verkostoissa viestitään, mikä on niiden tarkoitus ja TAVOITE.
Yksi tarkastelukulma oli verkostojen merkitys hankkeille. Onko hanke syntynyt verkostossa vai synnyttääkö hanke verkoston. VeKen hankesuunnitelma syntyi verkostossa, joka on antanut meille mahdottomasti vahvuutta VeKen toiminnassa.
VeKe ei tietoisesti luo ympärilleen sote-järjestöjen verkostoa. Jos hankkeen tavoitteet istuvat vahvaksi yhteisen tekemisen osaksi sote-järjestöjä (pohjoissavolaisella laajuudella), verkosto voi syntyä. Esimerkiksi hyvinvointitarjotin tarjoaa tälle mainion alustan. Sote-järjestöjen omille kohderyhmilleen tarjoamat palvelut ovat oma osansa kehitettäviksi yhteistyössä muiden sote-järjestöjen kanssa. Vuoden alussa toteutetut Pienmarkkinat – miten, kenelle ja mitä? pistivät liikkeelle ajatuksia osallistuneissa järjestöissä. Jakaminen tuotti konkreettisia yhteistyötapaamisia, joka pisti meidät pomppimaan kattoon – konkretiaa ja toimintaa. OUJEE!
Kun teiltä järjestöiltä kumpuaa haasteita kohdatessamme – aktiiviset toimijat, viestintä, epävarmuus tulevaisuutta kohtaa tottakai me uskomme, että vahvuus on yhdessä tekemisessä – verkostossa. SOSTE tekee osaltaa valtakunnallista työtä systemaattisesti sosiaalibarometrin muodossa.
Tässä tilanteessa on tärkeää pystyä esittämään verkostossa kysymykset – miksi olemme tässä? miksi minä olen tässä? Ehkä tökätä myös vieruskaveria ja esittää hänelle myös tämä kysymys? Näitä kysymyksiä me kysymme jatkuvasti ja puskemme itseämme sillä eteenpäin.
Jos et oo jo ilmoittautunut. Ilmoittaidu nyt – www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen