Artikkelit

Viestimällä vahvemmaksi 

”Viestintä on vaikea laji” -hokemaa kuulee usein. Viestintä omana lajinaan olisi kuitenkin parempi unohtaa ja ajatella sitä enemmän läpileikkaavana osana kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa. Mikä tahansa sosiaalinen toiminta vaatii viestintääSelvää on, että digitalisaation sekä globalisaation seurauksena viestinnän merkitys on kasvanut entisestään. 

Yhdistysten toiminta perustuu monipuoliseen yhteistyöhön yhteisöissä: Asiakkaina ovat hyödynsaajat, toiset yhteisöt tai suuri yleisö, jonka etua ajetaan ja joiden tarpeisiin toiminta perustuu; Rahoitus saadaan lahjoittajilta ja muilta rahoittajilta; Toimintaa toteutetaan yhteistyössä monien tahojen kanssa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö ei toimi ilman viestintää. Yhdistys ei voi olla erakko metsässä, jonka ei tarvitse jutella kenenkään kanssa. Nykyaikaisen yhdistyksen täytyy olla sosiaalinen seurapiirihenkilö, joka ketterästi ja avoimesti tuo itseään esille oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. 

Miksi viestintää kannattaa suunnitella? 

Suunnittelemalla yhdessä työyhteisön kesken yhtenäinen linja viestinnälle, myös tavoitteet, joita kohti töitä tehdään, ovat selkeinä kaikkien mielissä ja niiden saavuttaminen helpompaa. Viestinnän etukäteissuunnittelulla säästetään aikaa ja vaivaa sekä jaetaan työt selkeämmin, jolloin työajansuunnittelukin helpottuu. Jos yhdistyksessä ei ole erikseen viestintää erikoistunutta työntekijää tai vastuuhenkilöä, on hyvä varata yhteistä aikaa suunnitteluun yhtenäisen viestinnän toteuttamiseksi.  

Kaikkea ei voi tietenkään suunnitella. Etenkin poikkeusoloissa ja kriisien aikana, viestinnän tulisi olla joustavaa. Tarpeen vaatiessa pystytään reagoimaan nopeasti. Hyvin suunniteltu viestintästrategia on tukena tilanteissa, joita ei ole voitu etukäteen suunnitella. Koronayllätyksestä viisastuneena on hyvä idea miettiä viestinnän toteuttamisesta, jos suunniteltu toiminta ei toteudu. 

Kaikkien yhdistyksessä tai muussa yhteisössä ei tarvitse olla viestinnän ammattilaisia. Kaikkien tulisi antaa panoksensa yhteiseen pohdintaan, jotta viestimällä voidaan saavuttaa yhteisiä tavoitteita. Kenelle viestitään, miten, milloin ja missä? Millaisia mahdollisuuksia viestinnän avulla voidaan saavuttaa? 

Tekemällä oppii! Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä itse ja joskus onkin helpompaa sekä tehokkaampaa ulkoistaa joitain osia viestinnästä. Me syöpäyhdistyksessä olemme yleisötapahtumien estyessä miettineet viestintää uudelleen. Olemme ottaneet avuksi alan ammattilaisia tuottamaan, kuvaamaan ja välittämään viestimme nykyaikaisin keinoin esimerkiksi suorina lähetyksinä verkon välityksellä. 

Kaiken kaikkiaan suunnittelemalla toimivaa, toteuttavaa ja tarpeeseen sopivaa viestintää yhdistykselle, voidaan saavuttaa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Millaista viestintää yhdistysten sitten olisi hyvä suunnitella?  

Viestinnän ei pitäisi olla yksipuolisesti vain tiedottamista tulevasta. Tulevien tapahtumien lisäksi voidaan viestiä myös toiminnan tuloksista ja pyrkiä kahdensuuntaiseen viestintään kohdeyleisön ja yhteistyökumppanien kanssa. Palautteen pyytäminen ja saaminen on tärkeää kahdensuuntaista viestintää yhdistyksille. Kun toiminta perustuu hyödynsaajien tarpeisiin, voidaan tarpeita kartoittaa palautteen kautta ja löytää toimintaan oikea suunta.  

Onneksi suomalainen kainous ja vaatimattomuus ovat hitaasti mutta varmasti lähteneet muuttumaan suuntaan, jossa osataan olla ylpeitä omasta työstä ja tuloksista. Lisäksi työstä ja tuloksista halutaan kertoa muille. Tuloksellisuus ja siitä viestiminen on tärkeää nykyajan yhteiskunnassa, mutta mielestäni numeroiden sijaan laadullinen viestiminen, tarinoiden jakaminen ja vertaisuus ovat erittäin tärkeitä, jakamisen arvoisia näkökulmia.  

Aidoilla tarinoilla vaikeat asiat voi tuoda lähemmäs ihmistä ja aidot tarinat voivat tarjota ratkaisuja niitä tarvitseville. Syöpäyhdistyksenä olemme olleet erityisen kiitollisia vapaaehtoisille, jotka ovat antaneet äänensä syöpään sairastuneille ja heitä tukeville henkilöille. Aidot tarinat selviytyjistä, mutta myös heistä, jotka eivät selviä ja heidän läheisistään, antavat äänen ihmisille tilastojen takana. Lisäksi aidot tarinat antavat arvokasta vertaistukea. 

Vuotuinen Roosa nauha -kampanja alkoi 22.9. Pohjois-Savon kampanjassa upea Heli halusi jakaa tarinansa matkastaan syövän kanssa. 

 

 

Jaana Oikarinen 

Blogivieras työskentelee Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistyön koordinaattorina. 

Työntekijämme toi viestiä, että Pohjois – Savon Vertaistuenkeskus tekee mielellään vierailuja yhdistyksiin. Päätimme tarttua tarjoukseen ja saimme ihanan ja pirteän Hannan vierailemaan hallituksemme kokoukseen. Kohtaaminen oli odotettu, toivoimme saavamme vinkkejä yhdistyksen jäsenhankintaan ja muihin meitä askarruttaviin asioihin.

Valmis hyvä eteenpäin

Oli hienoa nähdä kuinka paljon yhdistyksessämme oli jo ennestään hyvää, ideoimme yhdessä kuinka voisimme parantaa yhdistyksemme näkyvyyttä ja saada toimintaan mukaan uusia jäseniä.

Kohtaamisesta innostuneena ja pohdinnat mielessämme osallistuimme vapputorille. Olimme pukeutuneet kauniin oransseihin Reimarin nimellä varustettuihin liiveihin. Olimme hyvin näkyvä joukko iloisella mielellä varustettuna osa vapputorin tunnelmaa. Keskusteluita syntyi ja saimme kertoakin useille keitä olemme, mitä teemme ja missä olemme. Kahvit ja vohvelit menivät kaupaksi ja arpajaiset olivat myös kävijöiden mieleen.

Uuteen seikkailuun

Kokemus oli alkusysäys sille, että haluamme jatkossa jakaa vielä enemmän tietoa meistä:  nyt työn alla on uusi Reimarista kertova esite,  jota jaamme aina kun olemme liikkeellä.

Meille jää nyt tehtäväksi yhdistää kaikki kokemukset, Hannan kanssa käydyt pohdinnat ja syntyneet oivallukset tulevaisuutemme rakennuspalikoiksi.  Siis kiitos Pohjois -Savon Vertaistuen Keskuksen Hannan vierailulle, siitä alkoi matka kohti uusia seikkailuja.

 

Vierailijablogisti Pia Huovinen, Leppävirran MT-tuki ry:n hallituksen puheenjohtaja

Kohtaamisia

Kevään aikana on tarjottu toimijoille (sosiaali- ja terveysjärjestöille ja yhdistyksille) mahdollisuutta kutsua meidät puhelemaan ja kuuntelemaan ja katsomaan meininkiä. Ollaan työstetty voimapuuta, yhdistyspersoonaa ja keskusteltu toiveista/haasteista. Pienmarkkinoilla tammi-helmikuussa 2019 vierailleen asiantuntijan Siljan (Paju Consulting) meille työstämät pohjat voimapuusta ja yhdistyspersoonasta ovat osoittautuneet toimiviksi työkaluiksi. Joskus haastava tilanne tai rohkeus kokeilla uutta ei tarvitse ”puhjetakseen” kuin jonkun esittämään kysymyksiä ja kuuntelemaan.

Missä ollaan käyty?

Leppävirran MT-tuki

Kuopion reippaat seniorit ry

Varkauden seudun omaishoitajat ry

Pohjois-Savon kilpirauhasyhdistys kilppisvertaistukiryhmä

 

ja tulossa ainakin

Kuopion Pelastakaa Lapset ry

Sonkajärvi – sekalainen porukka 😊

ja yhteydenottoihin ollaan valmiina. Tapaamisen ei tarvitse sijoittua tälle keväälle vaan tuleva syksy/talvi passaa myös oikein mainiosti. Näistä pienistä kohtaamisista rakentuu osa sitä kokonaisuutta, jonka eteen VeKe tekee hommia.

Case 1 – tarve arvojen sanoittamiselle

Hyvä hallitus:

  • uusia, tuoreita jäseniä, joilla aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä/yhdistystoiminnasta
  • vanhoja konkarijäseniä, jotka seuranneet toimijan kasvua ja kehittymistä pitkällä aikavälillä

Toive/haaste:

  • halutaan tavoittaa ja toimintaa mukaan VIELÄ tavoittamaton osa kohderyhmää

Työstö aloitetaan arvoista. Helpompi onkin hypätä miettimään ydintoimintoja ja voimavaroja. Arvot jäävät hyvin vähälle huomiolle (oikeastaan työstämättä kokonaan), mutta toimintaa ja voimavaroja osataan kuvata kattavasti ja selkeästi, yhteneväisestikin.

Nonni. Hommaksi jää sanoittaa arvoja. Toiminta ei olisi voinut saavuttaa nykyistä kukoistustaan ilman yhteistä vahvaa pohjaa. Näihin on syytä palata nyt, kun aiotaan tavoittaa ja saada toimintaa mukaan tavoittamaton osa kohderyhmää.

Parasta tällaisissa kohtaamisissa:

  • ei tarvitse antaa vastauksia
  • ei tarvitse tietää kaikkea
  • uskallus kysyä ja ihmetellä ääneen
  • uskallus heittää ideoita
  • uskallus pyytää katsomaan asiaa toisesta näkökulmasta
  • tunne luottamuksesta

Loppuvuodesta tavataan taas ja kysytään: mitä tapahtui kohtaamisen jälkeen ja näkyykö tai kuuluuko muutos?

 

Luottamus

Luottamus on yksi tärkeä osa yhteistyötä (,joku voisi sanoa edellytys). VeKelle kohdistetut kutsut tulla mukaan kehittämään otetaan vastaan luottamuksen osoituksina. Luottamus edellyttää tuntemista. VeKe on puksuttanut eteenpäin nyt puolet toimintakaudestaan. Hommat/eri toiminnot tavoitteiden alla ovat edenneet vaihtelevalla vauhdilla. Tärkeintä on ollut huomata, että eteenpäin puksuttaminen on synnyttänyt luottamusta.

Kutsut tulla työstämään toimijoiden kanssa erinäisiä toiveita/haasteita on otettu vastaan kiitollisuudella. Jos toimijat ovat valmiita kohtaamaan VeKen toiveen tai haasteensa kanssa, he ovat varmasti myös  valmiita yhteistyöhön erilaisten tahojen kanssa. (Ollaan ehkä naiveja. :D)

 

Kolmas sektori on yksi massa

Kuulemme ajoittain viestiä yhteistyön tekemiseen liittyvistä ennakkoluuloista. VeKe on pyrkinyt jatkuvalla syötöllä ja kyllästymiseen asti  tuomaan esiin kysymyksiä: mitä, kenelle ja miten? Jotkut pärjää yksin. Mutta olisikohan yhteistyössä arvaamattonta poweria.

Suurelle osalle monipuolinen ja hyvin vivahteikas toiminta on kolmannen sektorin massaa. MEIDÄN TOIMIJOIDEN tulee nähdä voima yhteistyössä, jolla luottamus toimintaan synnytetään. Vaikka NE MUUT ei tiedetä, mitä yksittäinen sote-järjestö tekee – on ensisijaisen tärkeää että MEILLÄ TOIMIJOILLA on selkeänä oman toiminnan perusteet (kuvattuna esim. mitä – ydintoiminnot, kenelle – arvot ja miten – voimavarat).

Mietitäänpä, kun kaikilla massassa on selkeät vastaukset noihin yllä esitettyihin kysymyksiin, mikä  on mahdollista.

Pohjois-Savossa 527 sote-järjestöä ja tämä massa tietää mitä, kenelle ja miksi.

Hanna ja Susanna. Me työstetään Pohjois-Savon Vertaistuen keskusta – VeKeä. Me haluttaan, että järjestöjen laatutyö tunnistetaan ja otetaan mukaan uudistuvalle maakuntakentälle. Siinäpä se – ei ihmeempiä. Me pidetään markkinoita suuria ja pieniä, tarjotaan oppikoulua ja ollaan täällä valmiina vastaamaan kysymyksiin ja tekemään järjestöjen toimintaa näkyväksi.

Tähän mennessä me ollaan asemoiduttu ja selvennetty itsellemme ja toisillemme miksi me ollaan tässä, VeKessä. Se on ollut mukavaa ja ennen kaikkea tarpeellista, mutta kyllä me haluttais jo päästä testaamaan teillä näitä ajatuksia ja saamaan palautetta. Palaute on meille se tärkeä juttu, ilman sitä me vähän täällä touhuiltaisi ja me emme halua vaan touhuilla. Me emme halua kumartaa toiselle ja samalla pyllistää toiselle. Sovitaanko niin, että ne kanavat tänne meidän suuntaan on jatkuvasti auki ja te voitte hyödyntää tätä kanavaa. Kaikkia me ei välttämättä saada mukaan, mutta teidän on hyvä tietää ketä me ollaan.

Mikä on VeKe ja miksi se on täällä Pohjois-Savossa. Tulkaa meidän Suurmarkkinoille 2.11., ilmoittautumislomake löytyy sivun oikeasta ylälaidasta. VeKen omilla Suurmarkkinoilla me päästään kohtaamaan teidät ja te meidät.

Käykää ettimässä meidän nettisivuilta kiitos! -teksti. Klikatkaa tekstiä, pistäkää yhteystietonne meille sitä kautta ja me arvotaan elokuvaliput vastanneiden kesken. Ps. vastauksen ei tarvii mennä edes oikein, me vaan halutaan kuulla teistä.