Artikkelit

Viestimällä vahvemmaksi 

”Viestintä on vaikea laji” -hokemaa kuulee usein. Viestintä omana lajinaan olisi kuitenkin parempi unohtaa ja ajatella sitä enemmän läpileikkaavana osana kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa. Mikä tahansa sosiaalinen toiminta vaatii viestintääSelvää on, että digitalisaation sekä globalisaation seurauksena viestinnän merkitys on kasvanut entisestään. 

Yhdistysten toiminta perustuu monipuoliseen yhteistyöhön yhteisöissä: Asiakkaina ovat hyödynsaajat, toiset yhteisöt tai suuri yleisö, jonka etua ajetaan ja joiden tarpeisiin toiminta perustuu; Rahoitus saadaan lahjoittajilta ja muilta rahoittajilta; Toimintaa toteutetaan yhteistyössä monien tahojen kanssa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö ei toimi ilman viestintää. Yhdistys ei voi olla erakko metsässä, jonka ei tarvitse jutella kenenkään kanssa. Nykyaikaisen yhdistyksen täytyy olla sosiaalinen seurapiirihenkilö, joka ketterästi ja avoimesti tuo itseään esille oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. 

Miksi viestintää kannattaa suunnitella? 

Suunnittelemalla yhdessä työyhteisön kesken yhtenäinen linja viestinnälle, myös tavoitteet, joita kohti töitä tehdään, ovat selkeinä kaikkien mielissä ja niiden saavuttaminen helpompaa. Viestinnän etukäteissuunnittelulla säästetään aikaa ja vaivaa sekä jaetaan työt selkeämmin, jolloin työajansuunnittelukin helpottuu. Jos yhdistyksessä ei ole erikseen viestintää erikoistunutta työntekijää tai vastuuhenkilöä, on hyvä varata yhteistä aikaa suunnitteluun yhtenäisen viestinnän toteuttamiseksi.  

Kaikkea ei voi tietenkään suunnitella. Etenkin poikkeusoloissa ja kriisien aikana, viestinnän tulisi olla joustavaa. Tarpeen vaatiessa pystytään reagoimaan nopeasti. Hyvin suunniteltu viestintästrategia on tukena tilanteissa, joita ei ole voitu etukäteen suunnitella. Koronayllätyksestä viisastuneena on hyvä idea miettiä viestinnän toteuttamisesta, jos suunniteltu toiminta ei toteudu. 

Kaikkien yhdistyksessä tai muussa yhteisössä ei tarvitse olla viestinnän ammattilaisia. Kaikkien tulisi antaa panoksensa yhteiseen pohdintaan, jotta viestimällä voidaan saavuttaa yhteisiä tavoitteita. Kenelle viestitään, miten, milloin ja missä? Millaisia mahdollisuuksia viestinnän avulla voidaan saavuttaa? 

Tekemällä oppii! Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä itse ja joskus onkin helpompaa sekä tehokkaampaa ulkoistaa joitain osia viestinnästä. Me syöpäyhdistyksessä olemme yleisötapahtumien estyessä miettineet viestintää uudelleen. Olemme ottaneet avuksi alan ammattilaisia tuottamaan, kuvaamaan ja välittämään viestimme nykyaikaisin keinoin esimerkiksi suorina lähetyksinä verkon välityksellä. 

Kaiken kaikkiaan suunnittelemalla toimivaa, toteuttavaa ja tarpeeseen sopivaa viestintää yhdistykselle, voidaan saavuttaa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Millaista viestintää yhdistysten sitten olisi hyvä suunnitella?  

Viestinnän ei pitäisi olla yksipuolisesti vain tiedottamista tulevasta. Tulevien tapahtumien lisäksi voidaan viestiä myös toiminnan tuloksista ja pyrkiä kahdensuuntaiseen viestintään kohdeyleisön ja yhteistyökumppanien kanssa. Palautteen pyytäminen ja saaminen on tärkeää kahdensuuntaista viestintää yhdistyksille. Kun toiminta perustuu hyödynsaajien tarpeisiin, voidaan tarpeita kartoittaa palautteen kautta ja löytää toimintaan oikea suunta.  

Onneksi suomalainen kainous ja vaatimattomuus ovat hitaasti mutta varmasti lähteneet muuttumaan suuntaan, jossa osataan olla ylpeitä omasta työstä ja tuloksista. Lisäksi työstä ja tuloksista halutaan kertoa muille. Tuloksellisuus ja siitä viestiminen on tärkeää nykyajan yhteiskunnassa, mutta mielestäni numeroiden sijaan laadullinen viestiminen, tarinoiden jakaminen ja vertaisuus ovat erittäin tärkeitä, jakamisen arvoisia näkökulmia.  

Aidoilla tarinoilla vaikeat asiat voi tuoda lähemmäs ihmistä ja aidot tarinat voivat tarjota ratkaisuja niitä tarvitseville. Syöpäyhdistyksenä olemme olleet erityisen kiitollisia vapaaehtoisille, jotka ovat antaneet äänensä syöpään sairastuneille ja heitä tukeville henkilöille. Aidot tarinat selviytyjistä, mutta myös heistä, jotka eivät selviä ja heidän läheisistään, antavat äänen ihmisille tilastojen takana. Lisäksi aidot tarinat antavat arvokasta vertaistukea. 

Vuotuinen Roosa nauha -kampanja alkoi 22.9. Pohjois-Savon kampanjassa upea Heli halusi jakaa tarinansa matkastaan syövän kanssa. 

 

 

Jaana Oikarinen 

Blogivieras työskentelee Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistyön koordinaattorina. 

Alitajunta työstää ja aivot prosessoivat vieläkin SOSTEtalkin antia. Teemana tänä vuonna oli hyvinvointitalous. Sessiot, joita kävin kuuntelemassa, valitsin intuitioni pohjalta tarkempaa suunnitelmaa tekemättä. Nyt kuitenkin huomaan tutkailleeni asioita paljon puhutun toimintaympäristön muutoksen näkökulmasta. Muutoksen keskellä ajoittain on hyvä palata ydinkysymyksen ääreen: Miksi järjestöni on olemassa? Tämä edesauttaa hahmottamaan sote-järjestön olemassa oloa ja toiminnan kirkastamista suhteessa ympärillä tapahtuviin muutoksiin.  

Oivallus yksi toimintaympäristö muuttuu.  

Juho Saaren mukaan aikaa voidaan määritellä neljällä eri tavalla: Elämme eriarvoisuuden, vaikuttavuuden, transformaation ja yhteisen hyvän määrittelyn aikaa. Tässä ajassa järjestöjen rooli nähdään merkittävänä mm. miten takamatkalle jääneet ihmiset saavat muut kiinni, eriarvoisuus vähenee ja miten nykyistä pienempi jaettava voidaan jakaa kestävästi. Tarvitaan vastuullista viisautta ja tietoperusteisuuden lisääntymistä. 

Oivallus kaksi tekoäly ja robotiikka ei ole uhka sote-järjestöjen toiminalle.  

On olemassa paljon asioita, joita tekoäly ei voi jatkossakaan korvata. Yksi iso kokonaisuus on tietynlainen empatia ja vertaistuki. Empatiaa, vertaistukea, yhteisöllisyyttä, hyviä ihmissuhteita ja kohtaamisia on mahdoton kokonaan korvata tekoälyllä ja robotiikalla. Yhteisöllisyyttä ja kansalaistoimintaa tullaan tarvitsemaan muuttuvassa toimintaympäristössä ja järjestöjä tulee olemaan, mutta rakenteet nykymuodossaan muuttuvat tekoälyn ja robotiikan kehittymisen myötä. 

Oivallus kolme maailmaa muuttuu, mutta muutos pysyy. 

Sote-järjestelmää on uudistettu jo 50-vuotta samalla tavoitteella. 

*Kansanterveyslaki 1972 

*Sosiaalihuoltolaki 1984 

*VALTAVA-rahoitusuudistus 1984 

*Valtionosuusuudistus 1993 

*SOTE-uudistusesitykset 2002-2019 

Nyt ollaan taas alasajon jälkeen käynnistymisvaiheessa. Näyttää sille, että järjestöt ovat saamassa lisää mahdollisuuksia olla mukana. Mukana oleminen on perusteltua ja tarpeellista, koska järjestöt onnistuvat kehittämään uusia ratkaisuja ketterästi ja tarjoamaan tukea sekä apua.  

Taas voidaan kysyä, onko aika tarpeeksi kypsä uudistuksen toteutumiselle ja samalla onko aikaa riittävästi?  

Oivallus neljä tietojohtamisessa on järjestöjen näkökulmasta kaksi ulottuvuutta. 

Järjestöjen näkökulmasta toimintaympäristö digitalisoituu ja oman toiminnan jatkuvalle kehittämiselle on tarve. Toimintaympäristön digitalisoitumisessa keskeisessä roolissa ovat sote-uudistus ja palveluintegraation tietotarpeet esimerkiksi suomi.fi, datankeruu yhteisiin tietoaltaisiin ja yhteisille alustoille. Tietojohtamista voidaan hyödyntää yhdistyksen oman toiminnan kehittämisessä. Tiedon pitää olla mahdollistaja järjestöille vaikuttavuuden, asiakaslähtöisuuden ja laadun kehittämiseksi.  Miksi olemme olemassa? on kysymys, jonka pohtiminen pitää olla läsnä järjestöissä jatkuvasti.  Digitalisaatio ja sote-uudistus ovat kaksi mahdollisuutta ja näkökulmaa kehittää toimintaa. 

Susanna

Toimintakertomuksen kokoaminen oli hieno ja ajatuksia kasaava prosessi. Kun kokoaa tehtyä yhteen, on helpompi siirtää katseet eteenpäin ja VUOTEEN 2019. Saat toimintakertomuksen tutustuttavaksi lähettämättä viestiä!

Vuonna 2019 AINAKIN:

  • laajennetaan hyvinvointitarjottimen käyttöä (joulukuun lopussa vielä onnistunut tapaaminen uuden toimipaikan kanssa)
  • innostetaan uusia toimijoita tarjottimelle
  • kohdataan pienmarkkinoilla ja jatketaan palvelumuotoilua hyödyntäen oman toiminnan kirkastamista

Laajentaminen, innostaminen ja kohtaaminen – ONNISTUU, koska:

hymyn huulille nostattaa JUSTIINSA NYT

  • sote-järjestöissä lymyävästä asiantuntijuudesta ja osaamisesta puhutaan ja se tuodaan esiin MONESSA keskustelussa ja MONILTA erilaisilta tahoilta
  • palveluketjuissa on paikka myös sote-järjestöjen toiminnalla
  • sote-järjestöjen pitkä historia ja monen muutoksen nähneet silmät eivät väsy tähän jatkuvaan muutokseen VAAN eteenpäin PUSKETAAN entistä vahvempina ja tietoisempina

Hyvinvointitarjottimen osalta laajentaminen tehdään uusien toimijoiden innostamisen ehdoilla. Tarjottimen käyttö edellyttää alueen sote-järjestöjen liittymistä tarjottimelle. Tarjotin on työvälineenä arvoton, jos paikalliset ja alueelliset toimijat puuttuvat tarjottimelta. VeKen ja muiden toimijoiden kohtaaminen ja yhteinen keskustelu ja aito dialogi pienmarkkinoilla antaa hienon mahdollisuuden miettiä omia resursseja ja tulevaisuutta. Lisäksi mukana on palvelumuotoilun asiantuntija Paju Consultingilta. Kehitetäänkö jotain uutta, vahvistetaanko vanhaa, keskitytäänkö viestimiseen? Osallistumiskynnyksen tulee olla MATALA!

Iisalmi                          30.1. ja 6.2. klo 9.00-12.00

Kuopio                          29.1. ja 5.2. klo 8.30-11.30

Varkaus                        28.1. ja 4.2. klo 9.00-12.00

Koimme kansalaisyhteiskunta.fi -sivustolla julkaistun suoran ja mielestämme ehdottoman totuudenmukaisen blogin Jäähyväiset järjestöjohtamisen uneliaisuudelle rohkaisevana.

”Haastavissa tilanteissa ja odotusten ristipaineessa johdon parhaita selkänojia ovat kirkas toiminta-ajatus, selkeä kuva järjestöstä tulevaisuudessa sekä harkitut toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi.”

Näitä harkittuja toimenpiteitä voidaan tukea ja olla apuna. Tammi-helmikuun taitteessa pienmarkkinat tarjoavat tähän mahdollisuuden. VeKe toimii nyt tietyn toimintakauden, jotta sote-järjestöt pystyvät jatkamaan matkaansa entistä valmiimpina ja voimakkaampina. Hyödyntäkää meitä – kysykää, kyseenalaistakaa ja pyytäkää sekä osallistukaa tapahtumiin! 😊 Pienmarkkinoille osallistuminen ei maksa mitään ja voitte osallistua omasta järjestöstänne/yhdistyksestä monen osallistujan voimin SEKÄ tarjolla on tietysti aamukahvit!

Kun toteutetaan sote-järjestökentän kanssa yhdessä näitä alussa mainittuja (laajentamista, innostamista ja kohtaamista), koemme vastuuksemme toimintaympäristön hahmottamisen. Jos tarjotaan mahdollisuudet yhteenkin selkeään näkökulmaan, jonka pohjalta järjestöissä pystytään tekemään päätöksiä paremmista kantimista – ollaan onnistuttu yhdessä. Otamme jatkuvasti vastaan erilaisia ärsykkeitä ja syötteitä, kun liikumme ympäri Kuopiota, maakuntaa ja käymme joskus vähän kauempanakin. Olkaa vastaanottamassa ja antamassa näitä ärsykkeitä ja syötteitä myös vuonna 2019!

Ilmoittaudu Pienmarkkinoille www.pohjoissavonveke.fi/ilmoittautuminen 

 

lainattu: Saku Tuomisen dia viestintäkoulutuksesta syksyltä 2017, jossa tiivistettiin hyvää tekemistä Ville Peltosen sitaattiin

Perjantaina 5.1. laitoimme liikkeelle tiedotteen ja järjestimme tiedotustilaisuuden, joka koski sote-järjestökantaa – hyvinvointitarjotinta. Kiitos vielä kaikille, jotka olivat mukana!

Pilotointivaihe käynnistyy:

http://hyvinvointitarjotin.fi/

Saimme näkyvyyttä!

https://www.kuopio.fi/-/terveyskeskukset-mukaan-diagnoosipohjaiseen-sote-jarjestotietokantaan?inheritRedirect=true&redirect=%2Ffi%2Fetusivu

https://yle.fi/uutiset/3-10008283

https://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Pohjois-Savoon-rakennetaan-tietokanta-jossa-ovat-kolmannen-sektorin-tukipalvelut/1091193

Viikkosavossa artikkeli luettavissa sivulla 8.

Haluamme jakaa hieman näitä jälkimaininkeja. Me olimme lauantain pää pilvissä. Hieman ylpeitä itsestämme, mutta ennen kaikkea pienmarkkinaporukasta ja tuntui hienolta, että Vertaistuen Keskuksen yksi osa – hyvinvointitarjotin lähtee jo elämään osaksi muiden mietteitä ja ajatuksia sekä tärkeimpänä osaksi käytäntöä.

Hyvinvointitarjottimen: sote-järjestökannan muodostavat 3. sektorin toimijat – ilman Teitä kantaa ei ole olemassa. Palvelut, toiminta, MITÄ ASIAKAS saa kolmannen sektorin toimijoilta on se ydin mikä sote-järjestötietokannan tulee välittää sitä käyttäville.

ETEENPÄIN, vaikka Susanna ei muistanut lisätä tiedotustilaisuuteen huulipunaa..

..ja mitä kevääseen!

Muistio saatiin liikkeelle Pienmarkkinoiden tuotoksesta ennen joulua. Laita viestiä, jos haluat lukaista! Summatessa Pienmarkkinoita yhteen tunteet molemmilla meillä oli yllättyneet ja edelleen kovin kiitolliset. Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus muotoutuu kovaa vauhtia. Toimipiste, puhelinnumero ja sote-tietokanta -kokonaisuus puskee semmoisella kokonaisuudella eteenpäin, että koko sote-uudistus saattaa jäädä sen varjoon. 😀 Vertaistuen Keskus haluaa olla kovasti mukana uudistuksessa, mutta on tärkeää muistaa, että Keskus ei ole ehdollinen uudistukselle.

Jos ollaan tehty töitä, ollaan myös säädetty. Puhutaan molemmat Susanna ja minä samaa kieltä, mutta välillä menee ohi ja pahasti. Ei ole mitään ihmeellistä, että asiat selitetään 1) seinälle, 2) pelkälle katsekontaktille ja vasta sitten 3) kuuntelevalle korvalle ja ymmärtäville aivoille – niillekään ei aina samaan aikaan. Tämä on ehkä myös yksi suuri syy siihen miksi hommat toimii ja Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus puksuttaa eteenpäin.

Milloin on äänet hävinneet esittelyvideosta? Miksi meidän omat setit solmussa, kun päästiin kansanedustajia tapaamaan? Kenelle taskupuhelut klo 8 maanantaiaamuna? Soppaan lisätään vielä Susannan tolkuttoman huono nimimuisti (mukaan lukien oman työparin nimi) ja minun hidas sytytysnopeus. Päitä on hakattu yhteen hajottavien asioiden eteen tullessa. Syksy on ollut meille molemmille erilainen, uusi, jännittävä ja todella opettavainen.

Te, jotka olette tulleet meitä vastaan syksyn ja alkutalven aikana, olette opettaneet meitä tietämättänne! Tai ehkä tiedostaen – KIITOS!

Kova tahti, uuden opetteleminen ja sisäistäminen on laittanut Susannat ja minut lujille. Me on työstetty tietoisesti ja jatkuvalla sykkeellä perusteluja: miksi tehdään mitäkin, kenen takia, mikä on meidän kohderyhmä, mikä/mitkä on meidän tavoitteet toiminnassa. Käteeni sattui välipäivien aikana artikkeli Kestävää siirtymää edistävien työn ja toimeentulon muotoja – analyysi kirjallisuudesta (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016), joka antoi taas boostia ja asetti asioita mittakaavaan. Artikkelissa puhuttiin mm. muutoksesta.

Muutos:

  • toimintaympäristö
  • hallintojärjestelmä
  • paikallinen innovaatio

Ensin paikalliset innovaatiot rakentavat siirtymälle ratkaisevaa hetkeä. Muutokset toimintaympäristön tasolla paineistavat hallintojärjestelmää. Järjestelmän/järjestelmien epätasapaino lisääntyy, jonka kautta avautuu mahdollisuuksia paikallisille innovaatioille. (Hirvilampi, Matthies, Närhi & Stamm 2016.) Tällainen paikallinen innovaatio on esimerkiksi Pohjois-Savon Vertaistuen Keskus. Vahva tarve, toimintaympäristön muutos, jossa hyvinvointitarjottimella on paljon mahdollisuuksia, maakunta- ja soteuudistus, joka uudistavat hallinto- ja tuotantojärjestelmää. Vaikka toimijat olisivat paineessa niin julkisella, yksityisellä ja kolmannella sektorilla, Pohjois-Savon Vertaistuen Keskuksen tarkoitus ei ole lisätä painetta. VeKen roolina on mahdollistaa tavoitettavuus ja saada asiakkaat ohjautumaan sinne missä on mahdollisuus kohdata, tukea ja ottaa vastaan.

P.S. Susanna tuuletti uutta toimistoamme. Me ollaan nykyään keskustassa. Lounaskutsuja otetaan vastaan. 😉

Hanna ja Susanna. Me työstetään Pohjois-Savon Vertaistuen keskusta – VeKeä. Me haluttaan, että järjestöjen laatutyö tunnistetaan ja otetaan mukaan uudistuvalle maakuntakentälle. Siinäpä se – ei ihmeempiä. Me pidetään markkinoita suuria ja pieniä, tarjotaan oppikoulua ja ollaan täällä valmiina vastaamaan kysymyksiin ja tekemään järjestöjen toimintaa näkyväksi.

Tähän mennessä me ollaan asemoiduttu ja selvennetty itsellemme ja toisillemme miksi me ollaan tässä, VeKessä. Se on ollut mukavaa ja ennen kaikkea tarpeellista, mutta kyllä me haluttais jo päästä testaamaan teillä näitä ajatuksia ja saamaan palautetta. Palaute on meille se tärkeä juttu, ilman sitä me vähän täällä touhuiltaisi ja me emme halua vaan touhuilla. Me emme halua kumartaa toiselle ja samalla pyllistää toiselle. Sovitaanko niin, että ne kanavat tänne meidän suuntaan on jatkuvasti auki ja te voitte hyödyntää tätä kanavaa. Kaikkia me ei välttämättä saada mukaan, mutta teidän on hyvä tietää ketä me ollaan.

Mikä on VeKe ja miksi se on täällä Pohjois-Savossa. Tulkaa meidän Suurmarkkinoille 2.11., ilmoittautumislomake löytyy sivun oikeasta ylälaidasta. VeKen omilla Suurmarkkinoilla me päästään kohtaamaan teidät ja te meidät.

Käykää ettimässä meidän nettisivuilta kiitos! -teksti. Klikatkaa tekstiä, pistäkää yhteystietonne meille sitä kautta ja me arvotaan elokuvaliput vastanneiden kesken. Ps. vastauksen ei tarvii mennä edes oikein, me vaan halutaan kuulla teistä.