Viestimällä vahvemmaksi 

”Viestintä on vaikea laji” -hokemaa kuulee usein. Viestintä omana lajinaan olisi kuitenkin parempi unohtaa ja ajatella sitä enemmän läpileikkaavana osana kaikessa yhteisöllisessä toiminnassa. Mikä tahansa sosiaalinen toiminta vaatii viestintääSelvää on, että digitalisaation sekä globalisaation seurauksena viestinnän merkitys on kasvanut entisestään. 

Yhdistysten toiminta perustuu monipuoliseen yhteistyöhön yhteisöissä: Asiakkaina ovat hyödynsaajat, toiset yhteisöt tai suuri yleisö, jonka etua ajetaan ja joiden tarpeisiin toiminta perustuu; Rahoitus saadaan lahjoittajilta ja muilta rahoittajilta; Toimintaa toteutetaan yhteistyössä monien tahojen kanssa niin julkisen, yksityisen kuin kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyö ei toimi ilman viestintää. Yhdistys ei voi olla erakko metsässä, jonka ei tarvitse jutella kenenkään kanssa. Nykyaikaisen yhdistyksen täytyy olla sosiaalinen seurapiirihenkilö, joka ketterästi ja avoimesti tuo itseään esille oikeissa paikoissa ja oikeaan aikaan. 

Miksi viestintää kannattaa suunnitella? 

Suunnittelemalla yhdessä työyhteisön kesken yhtenäinen linja viestinnälle, myös tavoitteet, joita kohti töitä tehdään, ovat selkeinä kaikkien mielissä ja niiden saavuttaminen helpompaa. Viestinnän etukäteissuunnittelulla säästetään aikaa ja vaivaa sekä jaetaan työt selkeämmin, jolloin työajansuunnittelukin helpottuu. Jos yhdistyksessä ei ole erikseen viestintää erikoistunutta työntekijää tai vastuuhenkilöä, on hyvä varata yhteistä aikaa suunnitteluun yhtenäisen viestinnän toteuttamiseksi.  

Kaikkea ei voi tietenkään suunnitella. Etenkin poikkeusoloissa ja kriisien aikana, viestinnän tulisi olla joustavaa. Tarpeen vaatiessa pystytään reagoimaan nopeasti. Hyvin suunniteltu viestintästrategia on tukena tilanteissa, joita ei ole voitu etukäteen suunnitella. Koronayllätyksestä viisastuneena on hyvä idea miettiä viestinnän toteuttamisesta, jos suunniteltu toiminta ei toteudu. 

Kaikkien yhdistyksessä tai muussa yhteisössä ei tarvitse olla viestinnän ammattilaisia. Kaikkien tulisi antaa panoksensa yhteiseen pohdintaan, jotta viestimällä voidaan saavuttaa yhteisiä tavoitteita. Kenelle viestitään, miten, milloin ja missä? Millaisia mahdollisuuksia viestinnän avulla voidaan saavuttaa? 

Tekemällä oppii! Kaikkea ei myöskään tarvitse tehdä itse ja joskus onkin helpompaa sekä tehokkaampaa ulkoistaa joitain osia viestinnästä. Me syöpäyhdistyksessä olemme yleisötapahtumien estyessä miettineet viestintää uudelleen. Olemme ottaneet avuksi alan ammattilaisia tuottamaan, kuvaamaan ja välittämään viestimme nykyaikaisin keinoin esimerkiksi suorina lähetyksinä verkon välityksellä. 

Kaiken kaikkiaan suunnittelemalla toimivaa, toteuttavaa ja tarpeeseen sopivaa viestintää yhdistykselle, voidaan saavuttaa enemmän näkyvyyttä ja vaikuttavuutta.  

Millaista viestintää yhdistysten sitten olisi hyvä suunnitella?  

Viestinnän ei pitäisi olla yksipuolisesti vain tiedottamista tulevasta. Tulevien tapahtumien lisäksi voidaan viestiä myös toiminnan tuloksista ja pyrkiä kahdensuuntaiseen viestintään kohdeyleisön ja yhteistyökumppanien kanssa. Palautteen pyytäminen ja saaminen on tärkeää kahdensuuntaista viestintää yhdistyksille. Kun toiminta perustuu hyödynsaajien tarpeisiin, voidaan tarpeita kartoittaa palautteen kautta ja löytää toimintaan oikea suunta.  

Onneksi suomalainen kainous ja vaatimattomuus ovat hitaasti mutta varmasti lähteneet muuttumaan suuntaan, jossa osataan olla ylpeitä omasta työstä ja tuloksista. Lisäksi työstä ja tuloksista halutaan kertoa muille. Tuloksellisuus ja siitä viestiminen on tärkeää nykyajan yhteiskunnassa, mutta mielestäni numeroiden sijaan laadullinen viestiminen, tarinoiden jakaminen ja vertaisuus ovat erittäin tärkeitä, jakamisen arvoisia näkökulmia.  

Aidoilla tarinoilla vaikeat asiat voi tuoda lähemmäs ihmistä ja aidot tarinat voivat tarjota ratkaisuja niitä tarvitseville. Syöpäyhdistyksenä olemme olleet erityisen kiitollisia vapaaehtoisille, jotka ovat antaneet äänensä syöpään sairastuneille ja heitä tukeville henkilöille. Aidot tarinat selviytyjistä, mutta myös heistä, jotka eivät selviä ja heidän läheisistään, antavat äänen ihmisille tilastojen takana. Lisäksi aidot tarinat antavat arvokasta vertaistukea. 

Vuotuinen Roosa nauha -kampanja alkoi 22.9. Pohjois-Savon kampanjassa upea Heli halusi jakaa tarinansa matkastaan syövän kanssa. 

 

 

Jaana Oikarinen 

Blogivieras työskentelee Pohjois-Savon syöpäyhdistyksessä vapaaehtoistyön koordinaattorina.